Kuvat: Jenni Janakka
Kuvat: Jenni Janakka

Jenni Janakka kannustaa naisia olemaan röyhkeämpiä. ”Röyhkeys on sitä, että antaa arvoa omille tuntemuksilleen ja omille kokemuksilleen.”

– Suppeat käsitykset ja raamit siitä, millaista on olla nainen tai mies, rajoittavat yksilön mahdollisuuksia toimia ja elää omaa elämäänsä.

Näin toteaa asennemuijaksi itseään tituleeraava freelance-kirjoittaja ja puhetaiteilija Jenni Janakka, 31.

– Lain puitteissa tasa-arvo onnistuu Suomessa periaatteessa hyvin. Eniten ongelmia on kulttuurissa. Siinä, miten elämme jokapäiväistä arkea ja teemme valintoja, Jenni sanoo.

Siksi hän haluaa puhua siitä, mitä asialle voi tehdä.

Hyvän esimerkin rajoittavista käsityksistä antaa vuonna 2008 Padovan yliopistossa Italiassa tehty tutkimus, jossa miehiä ja naisia laitettiin pelaamaan shakkia internetissä. Naiset osoittautuivat hyviksi pelaajiksi, mutta kun heille kerrottiin, että he pelaavat miestä vastaan, heidän tasonsa romahti.

Naisten itseluottamus siis riippui siitä, ketä vastaan he pelasivat. Ilmiön nimi on stereotypiauhka: testitilanteessa ihminen pelkää vahvistavansa omaa ryhmäänsä koskevaa stereotypiaa ja tulee peloissaan toteuttaneeksi juuri sen.

– Kulttuurissamme on oletus, että miehet ovat enemmän matemaattis-loogisia. Kasvamme kulttuuriin perheen ja ystävien muodostamassa yhteisössä ja opimme tavat ja mallit sieltä. Ne tavat ja mallit vaikuttavat todella paljon siihen, että lähdemme suorittamaan elämää sillä tavalla kuin luulemme, että pitää tehdä.

Moni nainen elääkin onnistuneesti sellaista elämää, jota hänen oletetaan elävän – ei sellaista elämää, jota hän itse haluaa elää.

Häpeästä röyhkeyteen

Jenni on kokenut sellaisen vaiheen myös itse ollessaan parikymppinen. Arki junnasi ja hänellä oli pitkään paha olla. Se sai tekemään ison elämänmuutoksen, jossa menivät uusiksi parisuhdetilanne, työ ja tulevaisuuden suunnitelmat.

Hän oli lukenut teini-ikäisenä Erlend Loen kirjan Supernaiivi. Siinä päähenkilö tekee listoja ja purkaa niiden avulla ongelmiaan. Se innoitti myös Jennin kokeilemaan menetelmää. Nykyään hän rakastaa listoja.

– Kun olin todella synkissä vesissä, aloin kirjoittaa ylös asioita, jotka tuottavat minulle iloa. Siellä oli kaikkea kirsikkatomaateista Dave Matthews Bandiin, mitä tahansa, jonka tunnistin varmasti tuottavan iloa.

”Kun katsoin listaa, tajusin, että se on täysin erilainen maailma kuin missä elin.”

Synkimmässäkin elämänvaiheessaan Jenni keksi listaansa sata iloa tuottavaa asiaa.

– Kun katsoin listaa, tajusin, että se on täysin erilainen maailma kuin missä elin ja missä olin ihmissuhteissani ja työelämässä. Se oli tosi hieno kokemus, koska sen jälkeen rupesin kyseenalaistamaan kaikkea ja todella kuuntelemaan itseäni.

Sen jälkeen Jenni on suositellut menetelmää kaikille ystävilleen.

Keväällä Jenni piti Howtomo-naisverkostolle luennon otsikolla ”Naisen häpeä – ja vitut siitä”. Häpeä rajoittaa turhaan elämää, joten sille kannattaa haistattaa pitkät.

Kun Jenni mietti, mikä on häpeän vastakohta, mieleen tuli röyhkeys. Hyvä luennon aihe sekin. Röyhkeydellä Jenni tarkoittaa positiivista uskoa omaan potentiaaliin. Lokakuun lopussa pidettävän Röyhkeyskoulu-luennon paikat täyttyivät nopeasti.

– Naiset oppivat luulemaan, että pitää sulautua massaan. Röyhkeyskoululla haluan tuoda esille sen, että herkullisinta on diversiteetti.

Jenni nostaa esille tutkimukset, joissa on esimerkiksi havaittu, että parhaiten menestyvät yritykset, joiden johtoryhmässä on sekä miehiä että naisia. Hänen mielestään myös naisverkostojen lisääntyminen on hienoa, sillä ne tuovat näkyväksi sitä, että naisella on mahdollisuus olla mitä vain: yrittäjä, uraohjus, menestyjä miesvaltaisella alalla.

”Naiset oppivat luulemaan, että pitää sulautua massaan.”

Sano se ääneen

Vuonna 2010 Tiina Teräs teki Helsingin yliopistossa tutkimuksen, jossa hän kuvasi kolmen päivän ajan päiväkodin elämää. Hän laski, mistä lapset saavat kehuja. Tytöt saivat kehuja kiltteydestä, vaatteista ja ulkonäöstä, pojat reippaudesta ja tekemisistään.

– Poikalapset saivat kehuja aktiivisuudesta, tytöt ulkonäöstä eli passiivisuudesta. Tytöt ja naiset eivät saa samanlaista kannustusta aktiivisuuteen ja itse tekemiseen samalla lailla kuin pojat ja miehet. Se jää kulttuurissamme helposti huomaamatta, Jenni sanoo.

Röyhkeyttä voi kuitenkin opetella. Ensimmäinen askel on itsensä kuunteleminen. Voi vaikka tehdä sadan kohdan listan tai vain miettiä, mitä haluaa ja ei halua tehdä.

– Röyhkeys on sitä, että antaa arvoa omille tuntemuksilleen ja omille kokemuksilleen.

”Poikalapset saivat kehuja aktiivisuudesta, tytöt ulkonäöstä eli passiivisuudesta.”

Omat halut ja tuntemukset pitää Jennin mukaan myös sanoa ääneen, jotta ne eivät jää pään sisälle epämääräiseksi ajatusmössöksi.

Jennin mukaan naisten kiltti tyttö -syndrooma näkyy etenkin siinä, että meidät on opetettu pelkäämään konflikteja. Pelkäämme, että jos sanomme tai ilmaisemme jotain, se on väärin.

Epäkohtien tuominen esiin ei kuitenkaan aina tarkoita konfliktia, eivätkä konfliktit toisaalta kestä ikuisesti. Yleensä ihmisten välisessä kanssakäymisessä pyritään sovintoon ja siihen, että kaikki menisi mukavasti.

Toisaalta Jenni huomauttaa, että kiltteyden vastakohta ei ole riidanhaluisuus.

– Kiltteys on sitä, että on auktoriteettimyönteinen. Ei haasta, vaan tottelee täysin toisen toiveita. Jos kasvamme kilteiksi, kasvamme arvailemaan, mitä toinen ihminen haluaa. Kiltin tytön vastakohta on omanarvontuntoinen, päättäväinen tyttö.

Äänestä naista nainen

Kärsitkö sinäkin kiltin tytön syndroomasta? Jenni teki listan, joka avasi hänen silmänsä

Hyvää, jämäkkää perusfeminismiä, tarvitaan edelleen. Kyllä feministikin saa olla kiltti, kun pitää itsestä huolta ja on oma itsensä. Ei feminismi vaadi mitään röyhkeyttä, vaan omana itsenä olemista. Eivät muut sukupuolet ole, sen enempää perillä mistään. - Aina voi aloittaa, esim. äänestämällä naista. Se on naisten puolten pitämistä.
Lue kommentti

Presidentti Tarja Halonen, laulaja Cheek ja näyttelijä Seela Sella ovat vuodenvaihteen lapsia eli kauriita. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on puolestaan neitsyt. Katso listasta, keillä julkkiksilla on kanssasi sama tähtimerkki!

Vesimies 21.1–19.2.

Sami Kuronen (juontaja) 21.1.1974

Jaana Pelkonen (poliitikko, juontaja) 27.1.1977 

Aino-Kaisa Saarinen (hiihtäjä) 1.2.1979

Jari Tervo (kirjailija ja runoilija) 2.2.1959

Anna Puu (laulaja) 3.2.1982

Juha Tapio (laulaja) 5.2.1974

Jörn Donner (kirjailija, ohjaaja ja poliitikko) 5.2.1933

Anna Abreu (laulaja) 7.2.1990

Kirsi Salo (televisiopersoona, hyvinvointivalmentaja) 7.2.1967

Pete Parkkonen (laulaja) 8.2.1990

Miitta Sorvali (näyttelijä) 10.2.1956

Pelle Miljoona (muusikko) 10.2.1955

Hannu-Pekka Björkman (näyttelijä) 11.2.1969

Anneli Jäätteenmäki (poliitikko ja pääministeri) 11.2.1955

Mauri Kunnas (kuvataiteilija ja sarjakuvapiirtäjä) 11.2.1950

Kirsti Paakkanen (toimitusjohtaja ja yrittäjäneuvos) 12.2.1929

Jouni Hynynen (muusikko) 15.2.1970

Eeva Kilpi (kirjailija) 18.2.1928

Lue lisää: Luova uudistaja, tyly määräilijä – tällainen vesimies (21.1.–19.2.) on luonteeltaan

Kalat 20.2.–20.3.

Jari Litmanen (jalkapalloilija) 20.2.1971

Antti Litja (näyttelijä) 21.2.1938

Outi Mäenpää (näyttelijä) 24.2.1962

Maria Veitola (radio- ja televisiotoimittaja) 26.2.1973

Jaakko Hämeen-Anttila (islamin tutkimuksen professori) 26.2.1963

Paperi T (räppäri) 26.2.1986

Antti Tuisku (laulaja) 27.2.1984

Aira Samulin (yrittäjä) 27.2.1927

Jannika B (laulaja) 28.2.1985

Ville Haapasalo (televisiojuontaja) 28.2.1972

Mikko Kuustonen (laulaja ja lauluntekijä) 4.3.1960

Mari Perankoski (näyttelijä) 10.3.1970

Leena Lehtolainen (kirjailija) 11.3.1964

Peter Vesterbacka (mobiilipelien kehittäjä) 12.3.1968

Sandhja Kuivalainen (laulaja) 16.3.1991

Olli Lindholm (laulaja) 19.3.1964

Jenni Vartiainen (laulaja) 20.3.1983

Lue lisää: Pehmeä herkkis, kateellinen manipuloija – tällainen kalat (20.2.–20.3.) on luonteeltaan

Oinas 21.3.–19.4.

Pekka Haavisto (poliitikko) 23.3.1958

Tommi Uschanov (kirjailija) 27.3.1975

Laura Huhtasaari (poliitikko) 30.3.1979

Klaus Härö (elokuvaohjaaja) 31.3.1971

Samu Haber (laulaja) 2.4.1976

Pirjo Heikkilä (koomikko) 3.4.1980

Toni Wirtanen (muusikko) 4.4.1975

Aki Kaurismäki (elokuvaohjaaja) 4.4.1957

Elisabeth Rehn (poliitikko) 6.4.1935

Jenni Haukio (runoilija, presidentin puoliso) 7.4.1977

Johanna Kurkela (laulaja) 10.4.1985

Katja Kettu (kirjailija ja animaatio-ohjaaja) 10.4.1978

Anna-Leena Härkönen (näyttelijä ja kirjailija) 10.4.1965

Pirkko Saisio (kirjailija, näyttelijä ja ohjaaja) 16.4.1949

Patrik Laine (jääkiekkoilija) 19.4.1998

Lue lisää: Ikuinen innostuja, itsekeskeinen möläyttelijä – tällainen oinas (21.3.–19.4.) on luonteeltaan

Härkä 20.4–20.5.

Arja Koriseva (laulaja) 21.4.1965

Paavo Lipponen (poliitikko, pääministeri ja eduskunnan puhemies) 23.4.1941

Juha Sipilä (poliitikko ja pääministeri) 25.4.1961

Nikke Ankara (räppäri) 26.4.1991

Antti J. Jokinen (elokuvantekijä) 26.4.1968

Jenny Lehtinen (mediapersoona) 28.4.1978

Saara Aalto (laulaja-lauluntekijä) 2.5.1987

Kalle Palander (alppihiihtäjä) 2.5.1977

Jesse Puljujärvi (jääkiekkoilija) 7.5.1998

Hanna Sumari (toimittaja, juontaja) 9.5.1958

Harri Kirvesniemi (hiihtäjä) 10.5.1958

Enni Rukajärvi (lumilautailija) 13.5.1990

Li Andersson (poliitikko) 13.5.1987

Vappu Pimiä (radio- ja tv-juontaja) 16.5.1978

Laura Voutilainen (laulaja) 17.5.1975

Assi Koivisto (ekonomi ja toimitusjohtaja) 20.5.1957

Pekka Pouta (meteorologi) 20.5.1968

Lue lisää: Kärsivällinen nautiskelija, joustamaton jäärä – tällainen härkä (20.4.–20.5.) on luonteeltaan

Kaksonen 21.5.–21.6.

Lauri Markkanen (koripalloilija) 22.5.1997

Anja Snellman (kirjailija) 23.5.1954

Ristomatti Ratia (muotoilija) 23.5.1941

Heli Sutela (näyttelijä ja koomikko) 24.5.1968

Anni Vuohijoki (painonnostaja) 24.5.1988

Reino Nordin (laulaja) 25.5.1983

Eveliina ”Evelina” Tammenlaakso (laulaja ja lauluntekijä) 27.5.1995

Krista Kosonen (näyttelijä) 29.5.1983

Timo Soini (poliitikko, europarlamentaarikko ja ministeri) 30.5.1962

Pirkka-Pekka Petelius (näyttelijä, ohjaaja ja tuottaja) 31.5.1953

Marco Bjurström (tanssija, juontaja) 31.5.1966

Sara Sieppi (vuoden 2011 Miss Suomi) 3.6.1991

Tuomas Kyrö (kirjailija) 4.6.1974

Elina Knihtilä (näyttelijä, professori) 6.6.1971

Laila Hirvisaari (kirjailija) 7.6.1938

Helena Ranta (oikeushammaslääkäri) 11.6.1946

Kerttu Niskanen (hiihtäjä) 13.6.1988

Riitta Uosukainen (eduskunnan ensimmäinen naispuhemies) 18.6.1942

Paula Koivuniemi (laulaja) 19.6.1947

Esko Valtaoja (avaruustähtitieteen professori) 20.6.1951

Lue lisää: Iloinen suupaltti, tunteeton kakara – tällainen kaksonen (21.5.–21.6.) on luonteeltaan

Rapu 22.6.–22.7.

Martti Ahtisaari (presidentti) 23.6.1937

Jorma Uotinen (tanssija ja koreografi) 28.6.1950

Erin Anttila (laulaja) 2.7.1977

Teemu Selänne (jääkiekkoilija) 3.7.1970

Merja Larivaara (näyttelijä) 4.7.1964

Miki Liukkonen (kirjailija, runoilija ja muusikko) 8.7.1989

Martina Aitolehti (malli ja televisioesiintyjä) 16.7.1982

Matti Nykänen (mäkihyppääjä) 17.7.1963

Samuli Edelmann (näyttelijä ja laulaja) 21.7.1968

Hannele Lauri (näyttelijä) 21.7.1952

Lilli Paasikivi (oopperalaulaja ja Kansallisoopperan taiteellinen johtaja) 22.7.1965

Pekka Strang (näyttelijä ja teatterinjohtaja) 23.7.1977

Jarkko Nieminen (tennispelaaja) 23.7.1981

Lue lisää: Ymmärtäväinen huolehtija, oikukas murehtija – tällainen rapu (22.6.–22.7.) on luonteeltaan

Leijona 23.7.–22.8.

Minttu Mustakallio (suomalainen näyttelijä) 23.7.1973

Olavi Uusivirta (muusikko) 28.7.1983

Kaari Utrio (kirjailija) 28.7.1942

Anssi Kela (suomalainen muusikko) 29.7.1972

Johanna Tukiainen (malli, tanssija, juontaja) 29.7.1978

Ville Niinistö (poliitikko) 30.7.1976

Satu Silvo (näyttelijä) 2.8.1962

Jukka Hildén (Duudsoni) 3.8.1980

Jutta Urpilainen (poliitikko) 4.8.1975

Diandra Flores (laulaja) 12.8.1994

Maria Nordin (yrittäjä, arkkitehti) 13.7.1983

Peter Franzén (näyttelijä) 14.8.1971

Jasper Pääkkönen (näyttelijä) 15.7.1989

Jari Sillanpää (laulaja) 16.8.1965

Terhi Kokkonen (laulaja) 16.7.1974

Tarja Turunen (laulaja) 17.8.1977

Kati Outinen (näyttelijä) 17.8.1961

Katri Helena (laulaja) 17.8.1945

Armi Kuusela (vuoden 1952 Miss Universum) 20.8.1934

Lue lisää: Arvokas johtaja, pöyhkeä kaikkitietäjä – tällainen leijona (23.7.–22.8.) on luonteeltaan

Neitsyt 23.8–22.9.

Jarkko Ruutu (jääkiekkoilija) 23.8.1975

Sauli Niinistö (tasavallan presidentti) 24.8.1948

Robin (laulaja) 24.8.1998

Panu Rajala (kirjailija ja tutkija) 27.8.1945

Anne Brunila (ekonomisti) 31.8.1957

Pekka Hyysalo (freestylehiihtäjä) 2.9.1990

Kirsi Alm-Siira (uutistoimittaja) 2.9.1974

Paavo Väyrynen (poliitikko) 2.9.1946

Tiina Lymi (näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja) 3.9.1971

Simo Frangén (koomikko, käsikirjoittaja, juontaja) 6.9.1963

Jutta Gustafsberg (hyvinvointiyrittäjä) 6.9.1973

Kaija Koo (laulaja) 10.9.1962

Marja-Liisa Kirvesniemi (hiihtäjä) 10.9.1955

Nasima Razmyar (poliitikko) 13.9.1984

Janni Hussi (fitnessmalli, yrittäjä) 14.9.1991

Arttu Wiskari (muusikko) 16.9.1984

Rakel Liekki (taiteilija, toimittaja) 20.9.1979

Tuomas Enbuske (juontaja, toimittaja, kolumnisti) 22.9.1977

Lue lisää: Tarkkanäköinen älykkö, pikkumainen saivartelija – tällainen neitsyt (23.8–22.9.) on luonteeltaan

Vaaka 23.9.–22.10.

Matleena Kuusniemi (näyttelijä) 24.9.1973

Kiira Korpi (taitoluistelija) 26.9.1988

Peter Nyman (toimittaja, uutisankkuri) 27.9.1966

Pihla Viitala (näyttelijä) 30.9.1982

Anne Kukkohovi (malli, juontaja) 3.10.1970

Kiti Kokkonen (näyttelijä) 4.10.1974

Sami Hyypiä (jalkapalloilija) 7.10.1973

Björn Wahlroos (konsernijohtaja) 10.10.1952

Miia Nuutila (näyttelijä, juontaja) 12.10.1972

Reijo Mäki (dekkarikirjailija) 12.10.1958

Pamela Tola (näyttelijä) 15.10.1981

Virpi Hämeen-Anttila (kirjailija ja tutkija) 15.10.1958

Kimi Räikkönen (Formula 1 -kuljettaja) 17.9.1979

Sanna Stellan (näyttelijä) 19.10.1974

Lue lisää: Ymmärtäväinen sovittelija, oikukas vitkuttelija – tällainen vaaka (23.9.–22.10.) on luonteeltaan

Skorpioni 23.10.–22.11.

Pauli Hanhiniemi (muusikko) 24.10.1964

Laura Malmivaara (näyttelijä) 26.10.1973

Tiina Jylhä (kauneusalan yrittäjä) 26.10.1962

Katariina Souri (kirjailija, kolumnisti) 27.10.1968

Timo Koivusalo (elokuvaohjaaja, lauluntekijä) 31.10.1963

Riku Nieminen (näyttelijä) 1.11.1986

Meeri Koutaniemi (valokuvaaja) 1.11.1987

Hjallis Harkimo (liikemies, poliitikko) 2.11.1953

Antti Rinne (poliitikko) 3.11.1962

Matti Vanhanen (poliitikko) 4.11.1955

Nooralotta Neziri (aitajuoksija) 9.11.1992

Lauri Tähkä (laulaja) 9.11.1973

Maija Vilkkumaa (laulaja) 9.11.1973

Virve Rosti (laulaja) 10.11.1958

Heidi Hautala (poliitikko) 14.11.1955

Aki Palsanmäki (huutokauppayrittäjä) 15.11.1969

Jenni Pääskysaari (toimittaja, juontaja) 18.11.1975

Ulla Tapaninen (näyttelijä) 19.11.1955

Juha Mieto (hiihtäjä) 20.11.1949

Ville Valo (laulaja) 22.11.1976

Lue lisää: Syvällinen älykkö, kostonhimoinen piikittelijä – tällainen skorpioni (23.10.–22.11.) on luonteeltaan

Jousimies 23.11–21.12.

Niina Lahtinen (näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja) 23.11.1979

Krista Siegfrids (laulaja) 4.12.1985

Antti Holma (näyttelijä) 6.12.1982

Pentti Linkola (filosofi) 7.12.1932

Heikki Turunen (kirjailija) 9.12.1945

Paula Vesala (muusikko) 10.12.1981

Roope Salminen (näyttelijä) 11.12.1989

Krista Pärmäkoski (maastohiihtäjä) 12.12.1990

Paavo Arhinmäki (poliitikko) 13.12.1976

Siiri Rantanen (hiihtäjä) 14.12.1924

Kirsi Kunnas (lastenkirjailija, runoilija) 14.12.1924

Irja Askola (pappi) 18.12.1952

Tero Pitkämäki (keihäänheittäjä) 19.12.1982

Janna Hurmerinta (laulaja) 20.12.1981

Arvi Lind (uutisankkuri) 21.12.1940

Lue lisää: Suuri optimisti, röyhkeä jäärä – tällainen jousimies (23.11.–21.12.) on luonteeltaan

Kauris 22.12.–20.1.

Jare Tiihonen eli Cheek (räppäri) 22.12.1981

Tarja Halonen (presidentti) 24.12.1943

Isac Elliot (laulaja) 26.12.2000

Dome Karukoski (elokuvaohjaaja) 29.12.1976

Seela Sella (näyttelijä) 30.12.1936

Rosa Meriläinen (kirjailija, poliitikko) 31.12.1975

Lenita Airisto (toimitusjohtaja) 1.1.1937

Tellervo Koivisto (poliitikko ja ekonomisti) 2.1.1929

Christel ”Chisu” Sundberg (muusikko) 3.1.1982

Jari ”Bull” Mentula (ammattilaiskehonrakentaja) 4.1.1976

Vesa-Matti Loiri (näyttelijä, koomikko, laulaja) 4.1.1945

Sofi Oksanen (kirjailija) 7.1.1977

Kari Hotakainen (kirjailija) 9.1.1957

Iivo Niskanen (maastohiihtäjä) 12.1.1992

Anne Berner (yritysjohtaja, poliitikko) 16.1.1964

Alma Miettinen (laulaja) 17.1.1996

Laura Närhi (laulaja) 19.1.1978

Lue lisää: Sinnikäs vastuunkantaja, itsekäs niuhottaja – tällainen kauris (22.12.–20.1.) on luonteeltaan

Saako taksasta tinkiä, mille paikalle tulee istua ja pitääkö tippiä jättää? Taksinkuljettajat kertovat, kuinka voit olla mukava asiakas.

Sirpa, 58, on aina pitänyt autolla ajamisesta. Kun hän aloitti taksinkuljettajana, naiskuljettajat olivat hänen mukaansa taksarien vaimoja, tyttäriä tai leskiä.

– En ollut mitään noista, mutta sulauduin silti porukkaan. Ei haittaa yhtään, että suurin osa kollegoista on miehiä. Minulle on sanottu, että olen ”yksi jätkistä”, ja se on iso kunnianosoitus.

Samanlaisia kokemuksia on 39-vuotiaalla Emmillä, joka on ajanut pirssiä 14 vuotta.

– Alussa vanhat jäärät kuittailivat, että ovat peruuttaneetkin enemmän kuin minä olen ajanut. Nyt voin sanoa, että minulla on alalla useita isähahmoja. He vain olivat hitaasti lämpenevää porukkaa.

Asiakkaista ärsyttävimmiksi Sirpa ja Emmi kokevat ne, jotka tytöttelevät tai kuittailevat auton hinnasta ja omistajasta. Naiset korostavat, että suurin osa asiakkaista on kuitenkin oikein mukavia. Parasta on, kun tervehditään, kerrotaan selkeästi pääteosoite ja käyttäydytään hyvin.

Joitain asioita on silti hyvä tietää, jotta yhteisestä matkasta tulee sujuva.

1. Taksi on kuljettajan työpaikka

Emmi: ”Asiakkaalla on oikeus kritisoida saamaansa palvelua, mutta se tulee tehdä kunnioittavasti. Taksinkuljettajat yrittävät tehdä työnsä hyvin ja matkustajaa kunnioittaen eivätkä ole sylkykuppeja. Toisen työpaikalle ei voi mennä oksentamaan pahaa oloaan pois. Besserwisserit ja ylimieliset ihmiset ovat ärsyttäviä.”

2. Älä syö autossa

Sirpa: ”Eväspaketit on pidettävä kiinni. Kuljettajalta on kohteliasta kysyä, saako autossa juoda, eikä vain sihauttaa tölkkiä auki.”

3. Hintarallia ei kannata käydä tolpalla

Sirpa: ”Taksiasemilla saattaa olla erihintaisia autoja, joista valita. Saattaa syntyä sekamelskaa, kun moni asiakas kävelee ympäriinsä ja kyselee hintoja. Parasta olisi selvittää etukäteen eri yhtiöiden hinnoitteluperusteet, mutta monilla välitysyhtiöillä ne näkyvät myös takasivuikkunoissa tai ovissa. Taksia voi käyttää huoletta, kun valitsee tunnetun välitysyhtiön auton.”

4. Tinkiä voi mutta hienovaraisesti

Sirpa: ”Tinkimistä voi yrittää, mutta aivan ehdottomasti ennen matkaa eikä silloin, kun mittari on jo käynnissä tai tilattu taksi pihassa. Ei saa suuttua tai räyhätä kuljettajalle, jos tinkiminen ei onnistu. Hän saattaa vain noudattaa työantajansa ohjeita. Kannattaa ymmärtää, että taksinkuljettaminen on matalapalkkaista työtä, eikä kukaan anna omasta palkastaan alennusta tuntemattomalle pyytäjälle.

5. Kaikki paikat ovat vapaita

Sirpa: ”Taksissa saa istua vapaasti haluamalleen paikalle, ainoastaan ratin taakse ei pääse. Huonojalkaiset ja jäykkäniveliset istuvat yleensä edessä, sillä siinä on enemmän tilaa. Jos kuskista kaipaa juttuseuraa, kannattaa istua eteen. Bisnesväki haluaa yleensä taakse.”

”Jos kuskista kaipaa juttuseuraa, kannattaa istua eteen.”

6. Musiikkiin voi vaikuttaa

Emmi: ”Kuuntelen yleensä tunteita herättämätöntä radiokanavaa. Autossani asiakas saa päättää kanavan, jos sen tekee kunnioittavasti. Öisin on bileporukoita, jotka haluavat vähän kaikenlaista musiikkia. Päivisin saatan laittaa tutuille asiakkaille valmiiksi heille mieluisen radiokanavan.”

Sirpa: ”Musiikkia saa ilman muuta toivoa, mutta itse laitteisiin ei saa koskea. Jotkut haluavat nupit kaakkoon, mutta volyymin päättää lopulta kuski.”

”Ainakaan tuulettimiin tai kojelaudalle ei kannata oksentaa.”

7. Asiakas aloittaa keskustelun

Sirpa: ”Kuljettajan kanssa ei tarvitse jutella mitään, vaan pelkkä osoite riittää ja sitten voi ottaa nokoset. Kuljettaja ei aloita keskustelua. On mukavaa, jos asiakas kertoo omia juttujaan. Niistä voi saada hauskoja keskustelunaloituksia.”

8. On suotavaa sanoa, jos yrjö yllättää

Emmi: ”Sellaista ihmistä arvostetaan, joka uskaltaa pysäyttää taksin, kun huono olo iskee. Taksiin tullessa huonovointisen kannattaa hakeutua takapenkille, sillä ainakaan tuulettimiin tai kojelaudalle ei kannata oksentaa. Se pilaa kuljettajan vuoron ja käy kalliiksi.”

9. Tippaus on kohteliasta muttei pakollista

Emmi: ”Tippaus ei ole tuttua kulttuurissamme eikä sitä odoteta. Tippiä kuitenkin saa päivittäin. Perusohje voi olla, että kannattaa tipata lähimpään viiteen euroon. 20 sentin tippi on pelkkää kettuilua. Asiakas ei ole pettymys, vaikkei tippaisi ollenkaan.”

10. Ota kuitti

Sirpa: ”Aina pitää ehdottomasti ottaa kyydistä kuitti, vaikka sille ei olisi mitään erityistä tarvetta. Kuitti on kullanarvoinen, jos asiakas on hukannut tavaroitaan tai haluaa antaa palautetta. Ilman kuittia asioiden selvittäminen voi olla mahdotonta.”

Kuljettajat esiintyvät omasta toiveestaan pelkillä etunimillään.

Rhea du Bo

Tunnusta, jos oksettaa, tai mene edes takapenkille – 10 asiaa, jotka taksinkuljettaja haluaisi sinun tietävän

Olin menossa lääkäriin huonokuntoisena. Kerroin osoitteen ja istuin taksiin hiljaa silmät kiinni. Kuljettaja alkaa kertoa omista kännikommelluksistaan. Toisella kertaa toinen kuljettaja avautuu vastaavassa tilanteessa parisuhdekriisistään ja kysyy minulta naisena mitä pitäisi tehdä, kun itse ajattelen, että kumpa pääsen pian kipupiikille. Kolmannella kerralla auton sisuksen täyttää hyvin voimakas partaveden, tupakan ja hammasmädän haju ja radiota ulvotetaan nuppi kaakossa ja meikäläinen pitää...
Lue kommentti