Vaikka kannabis olisi laillista, Jouni saattaisi silti kasvattaa itse. "Oman maan sato on parasta."
Vaikka kannabis olisi laillista, Jouni saattaisi silti kasvattaa itse. "Oman maan sato on parasta."
Tarvitaan kasvulannoitetta, kukintalannoitetta, veden happamuutta säätävää juttua ja vähän muutakin.
Tarvitaan kasvulannoitetta, kukintalannoitetta, veden happamuutta säätävää juttua ja vähän muutakin.
Kiinnijäämisen riskin lisäksi Jounia huolestuttaa komeron paloturvallisuus. "Olen siivonnut täältä kaiken palavan materiaalin pois. Mutta aina kun on amatöörit asialla, saattaa sattua."
Kiinnijäämisen riskin lisäksi Jounia huolestuttaa komeron paloturvallisuus. "Olen siivonnut täältä kaiken palavan materiaalin pois. Mutta aina kun on amatöörit asialla, saattaa sattua."
Postikortti kaverilta toimii kyhärinä.
Postikortti kaverilta toimii kyhärinä.

Jouni on kannabiksen kotikasvattaja, Amanda ja Hannes sen viihdekäyttäjiä. Heidän toimintansa on laitonta, mutta yhä yleisempää.

Ihan selvästi sinkkumiehen asunto. Sellaista siistiä ja ­kodikasta tyyppiä: räsymattoja, kukkia ikkunalaudalla, Iittalan teemukit. Olohuoneessa on paljon soittimia ja vinyylilevyjä. Ei täällä muuten ­mitään ihmeempää näy. Paitsi onko tuo vähän epäilyttävän näköinen tuo sähköjohto, joka kiemurtelee pitkin lattiaa keittiöstä eteiseen ja oven alta siivouskomeroon? Mitäs siellä komerossa oikein... aah! Siellä valaistaan viherkasveja.

Kasvattaja kasvattaa

Terhakoita, terveen vihreitä. Ne näyttävät vähän nokkosilta. Niiden isäntä on kolmekymppinen Jouni, jolla on ystävällinen hymy, pitkä tukka ja jämäkkä kättely. Hän sutsuttelee kukkasiaan suihkepullolla ja juttelee viherpeukaloiden juttuja: kraanaveden pH-arvosta, mullanvaihtoasioista ja sen sellaisesta. Jouni on yksi Suomen noin 20 000 kannabiksen kotikasvattajasta, ja hänen kymmenen taintaan saavat hellää hoitoa.

Hamppu ei ole aivan helppohoitoisimpia huonekasveja. Jos sen haluaa saada tuottamaan päihdyttäviä kukkia, täytyy pitää huolta, että kasvattaa vain naaraspuolisia yksilöitä. Valoa pitää tulla oikea tuntimäärä vuorokaudessa. On tiedettävä, milloin on paras aika ottaa pistokkaat ja milloin vaihdetaan kasvu­lannoite kukintalannoitteeseen.

Jouni tietää ja niin tietävät monet muutkin: kannabiksenkasvatus on yleistynyt 2000-luvulla. Jos Suomessa näkee sauhuavan marihuanasätkän, se sisältää juuri tällaista, suomalaisen miehen ­komerossaan kasvattamaa kannabista. Nimenomaan miehen.

– Tämä on äijäharrastus. Siinä on käynyt kuten miehille aina, kun he innostuvat jostain: he alkavat hifistellä. Sama juttu kuin kokkauksen tai chilinkasvatuksen kanssa. Suomalaista kukkaa kasvatetaan pienimuotoisesti, rakkaudella ja hifistellen, Jouni nauraa.

Hän itse aloitti kasvattamisen parikymppisenä kommuunissa, jossa yksi kämppiksistä oli ollut töissä kasvatustarvikekaupassa. Kämppis jakoi tietoa, netistä löytyi lisää, valot ja ilmanvaihtolaitteet sai kaupasta, ulkomailta tilattiin siemeniä, ja siitä se sitten lähti.

Nyt kukkimistaan aloitteleva sato valmistuu lähiviikkoina. Siitä riittää omaan käyttöön ja vähän kavereille. Puuha näyttää kyllä leppoisalta, mutta onhan meillä tässä ongelma. Jouni nimittäin syyllistyy parhaillaan huumausaine­rikokseen.

Jos putkimies tulisi jonain päivänä yleisavaimilla sisään ja kurkistaisi kaappiin, puutarhaharrastuksesta voisi tulla poliisiasia.

– Seuraavaksi menettäisin työpaikkani, ja se se olisi nihkeää.

Se on päihde

Jouni on sitä mieltä, että poliisin resursseja menee hukkaan rauhallisten ihmisten viherkasveja ratsatessa.

Viranomaiset ovat kuitenkin kannabiksesta ­samaa mieltä kuin ennenkin: Suomeen ei tarvita yhtään lisää laillisia päihteitä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella pelätään, että jos kannabis laillistettaisiin, sen käyttö lisääntyisi räjähdysmäisesti ja haitat samaa tahtia.

Laillistamisen kannattajat taas puhuvat mielellään siitä, että hamppu ei ­aiheuta niin paljon terveysongelmia kuin viina. Niinkö se on?

– Molemmilla on omat haittansa. ­Alkoholi on selvästi pahempi yleiselle terveydelle, se on totta. Mutta jos puhutaan aivoista, viina ja kannabis vaikuttavat eri mekanismeilla. Vertailu on aika turhaa, kertoo A-Klinikkasäätiön yli­lääkäri Kaarlo Simojoki.

Hän selittää lisää. Alkoholi on hermomyrkky, joka liuottaa aivosoluja. Siksi alkoholistin aivot pienenevät. Kannabis toimii eri tavalla: se häiritsee aivoalueiden välistä yhteispeliä ja katkoo yhteyksiä. Kannabiksen suurkuluttajilla on vaikeuksia hahmottaa monimutkaisia ­asioita, heidän keskittymiskykynsä ja muistinsa kärsii.

– Pitkään kannabista käyttänyt saattaa tuntea itsensä erinomaiseksi. Maail­ma näyttää yksinkertaiselta, koska omat aivot eivät enää ymmärrä sen moni­mutkaisuutta.

Melkein kuin murtsikka?

Kannabis ei ole muuttunut vaarattomammaksi kuin ennenkään, mutta ­olisiko Yleinen Kannabismielipide, siinä viranomaisten ja kotikasvattajien välimaastossa, nyt lieventymässä? Maailmalla nimittäin tapahtuu: Uruguay laillisti juuri ensimmäisenä maana kannabiksen kokonaan. Yhdysvalloissa moni osavaltio sallii lääkekäytön, parissa sallitaan viihdepolttelunkin.

Suomessa mietitään, pitäisikö keksiä jokin uusi tapa suhtautua päihteeseen, koska täyskielto ei käyttöä näköjään lopeta. Kun telkkarissa järjestettiin keväällä suuri päihde­keskustelu, sen sävy oli oudon kiihkoton. Eläkkeelle jäänyt opettajatar totesi pilvenpoltosta, että "se koukuttaa samalla tavalla kuin murtomaahiihto".

Murtomaahiihto, hyvät ihmiset. ­Mitähän Eero Mäntyranta siitä miettisi? Ai niin, hän jäi kiinni amfetamiinista. No Juha Mieto sitten. Ei tykkäisi.

– Kyllä kannabis mun elinaikana vielä laillistetaan täälläkin, Jouni uskoo.

Jos näin käy, ainakin huumeriippuvaisia hoitava lääkäri olisi huolissaan. Hänelle kannabiksen eri haitat ovat tuttuja. Kaarlo Simojoen mukaan erityisesti teineistä kannattaa olla huolissaan.

– Kannabis vaikuttaa kasvuikäisen aivoihin pahasti – ja siitä on tutkimustietoa. Se sotkee aivosolujen kehittymistä. Säännöllinen käyttö näkyy älykkyydessä ja koulumenestyksessä nopeasti.

Lisää huolestuttavaa tutkimustietoa liittyy kannabiksen ja skitsofrenian ­yhteyteen. Kannabiksen polttaminen, varsinkin alle 16-vuotiaana, lisää riskiä skitsofrenian puhkeamiseen. Läheskään kaikki ne, joilla on perinnöllinen alttius, eivät sairastu. Mutta jos sattuu sairastumaan, elämä muuttuu kerralla.

Flow-tilaa ja ahdistuksen purkua

Kannabista kasvattava Jouni väittää, että ihmiset yllättyisivät, jos tietäisivät, miten suuri osa heidän kuuntelemastaan musiikista tai vaikka tv-viihteestä tehdään pilvessä.

– Minua se auttaa saavuttamaan soittaessa flow-tilan. Lisäksi se vähentää arkiahdistusta: saa työasiat pois mielestä ja voi keskittyä olennaiseen.

Muusikot genrerajoista riippumatta ovat Jounin mukaan kovia pössyttelijöitä. Paitsi ehkä heviväki pitäytyy viinassa. Jounille musiikki on harrastus, päivätyö on muulta alalta. Ihan haastavaa ja kiinnostavaa, mutta ei elämäntehtävä.

– Kasvattajapiireissä on sitäkin ­porukkaa, joka elää sossun varassa. Mutta mä en enää tässä iässä halua syödä pelkkiä nuudeleita.

Jounilla on paljon myös sellaisia kavereita, jotka eivät polta pilveä. Lisäksi hän tuntee ihmisiä, joiden keskushermostoa kannabis on tylsyttänyt. Hän on itsekin huomannut, että polttelusta tulee helposti tapa. Täytyy tarkkailla itseään, jotta pysyy kohtuudessa.

– Hampussa on se huono puoli, että sen käytöstä puuttuu sosiaalinen koodi. Viinan kanssa on kaikille selvää, mikä on kohtuukäyttöä – että joka päivä ei ole tervettä juoda. Mä poltan melkein päivittäin yhden jointin.

Jounin työt ja ihmissuhteet sujuvat ja elämä tuntuu mielekkäältä, joten Jouni on päättänyt olla tekemättä asiasta ­ongelmaa. Jos kannabiksen säännöllinen käyttö jossain näkyy, niin silmissä.

– Ne punoittavat vähän. Siitä sen ehkä huomaa.

Lauantaikantsut

– Vitsit ovat hauskempia. Karkit maistuvat paremmilta!

– Leffoista saa enemmän irti.

Tervetuloa toiseen rikollisuuden ­pesäkkeeseen, pienehköön yksiöön Helsingin kantakaupungissa. Täällä asuu nuoripari, joka juuri koettaa sanallistaa kannabiksen vaikutuksia. Amanda ja Hannes syyllistyvät lauantai-iltana hallussapito- ja käyttörikokseen. He ostavat silloin tällöin kannabista kaveriltaan.

– En ajattele olevani huumeidenkäyttäjä tai rikollinen, Amanda sanoo.

Hän on vastavalmistunut ekonomi, Hannes opiskelee yliopistolla. He ovat molemmat  vähän yli parikymppisiä eli sitä ikäluokkaa, jonka ei ole ollut pakko opetella juomaan keskiolutta. On ollut muitakin päihdevaihtoehtoja: karpalolonkero, vadelmasiideri, skumppa... ja miedot huumeet. Amandan ja Hanneksen ikäisistä suomalaisista melkein neljä­kymmentä prosenttia on kokeillut kannabista.

Heidänkin aikanaan oli koulussa huumevalistusta, jossa raitistunut ex-käyttäjä, yleensä Riitta tai Paula, kertoi kokemuksistaan. Valistus upposi hedelmälliseen maaperään. Hannes muistaa ­olleensa teininä jyrkän päihteidenvastainen, kuten muutkin koulukaverit.

– Meidän yläasteella tiedettiin, missä kannabista liikkuu, mutta huumeita ­paheksuttiin. Lukiossa sitten kokeilin – yhden kaverin vana­vedessä, joka ei välittänyt ympäristön paineista.

Amandalla taas oli 16-vuotiaana ­yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut ystävä, jota hän katsoi ylöspäin. Haluut säkin, ystävä kysyi yhtenä iltana. Joo! ­sanoi Amanda.

Yrttinen, hiukan pistävä

Hannes ottaa kirjoituspöydän toiseksi alimmasta laatikosta taitetun posti­kortin.

– Tää on kyhäri. Tällä kyhätään, hän sanoo ja ripottelee vähän kuivattua ­marihuanaa postikortin taitteeseen.

Seuraavaksi tyhjennetään tupakka ja sekoitetaan sitä kannabiksen sekaan. Sitten... No ei tätä tarvitse ­kenenkään tietää, tämä on laitonta! Lopputuotetta kuitenkin poltetaan, tai hiisataan, tai blaadataan, vuorotellen. Alan sanasto on vaihtelevaa jo laittomuudenkin takia.

– En mä ainakaan halua kirjoittaa tekstarissa suoraan pilvestä. Puhun vaikka yrteistä tai luonnon hyvästä... Mielikuvitus on rajana, Amanda kommentoi.

Pilveä voi polttaa sisällä asunnossa, sen haju ei pinty tupakan tavoin vaatteisiin. Se tuoksuu kyllä voimakkaalle. Ei makealle, ei tupakalle, jollekin muulle...

– Pistävälle. Sille ensimmäiselle tuoksulle, mikä tulee, kun avaa Corona-­oluen! Mun mielestä vähän muoville. Ja basilikalle, Amanda kuvailee.

Ehkä myös vähän siltä kuin kiukaalle pudonnut koivunlehti. Kyllä sen tunnistaa.

Lain toisella puolella

Noh. Miksi mitään ei tapahdu? Kumpikaan seurattavista kohteista ei huoju eikä sammalla.

– Ei tästä mene sekaisin samalla ­tavalla kuin viinasta. Se vaikuttaa enemmän niin, että aistit terävöityvät, he kertovat.

Alkoholille on pariskunnan mukaan edelleen käyttöä: se on sosiaalisten tilanteiden juttu. Pilvessä ei tutustu uusiin ihmisiin vaan kääntyy enemmän sisäänpäin. Siksi he käyttävät kannabista koti-iltoina, keikkoja kuunnellessaan, leffaa katsellessaan.

Heidän kavereistaan noin puolet polttaa silloin tällöin marihuanaa. Kaikkia ei kiinnosta. Kaikki eivät uskalla. Toiset ovat kokeilleet eivätkä tykänneet. Eivät kaikki tutut käytä alkoholiakaan.

– Mitä enemmän asiasta ottaa selvää, sitä vaikeampaa on vastustaa kannabiksen laillistamista, Amanda pohtii.

Hannes empii.

– Kyllä mä ymmärrän, että se halutaan pitää laittomana. Suomessa ollaan pulassa viinankin kanssa, ja on turha väittää, etteikö kannabis olisi joillekin ongelma. On niitä tyyppejä, joiden sosiaa­linen elämä kärsii.

Amandan ja Hanneksen tutuissakin on ihmisiä, joille kannabis on ongelma. Heille se on lähinnä käytännön ongelma: he ovat jääneet festareilla kiinni jointti kädessä ja saaneet rikosrekisteriinsä
H-merkinnän. Merkintä säilyy rekisterissä ikuisesti ja tulee vastaan töitä hakiessa.

Entä jos?

– Jos kannabis olisi laillista, valtio saisi siitä verotuloja. Mun mielestä ne kannattaisi ottaa, toteaa Amanda.

Jos hamppu tosiaan olisi laillista, ­moni asia muuttuisi. Kasvatus siirtyisi Jounin siivouskomerosta isompiin ­ympyröihin. Käyttäjiä olisi varmasti monta kertaa enemmän kuin nyt. Olisiko sitten vastaavasti vähemmän alkoholisteja ja maksakirroosia? Ei voi tietää, luultavasti ei.

Jounin kaapissa on jo voimakas, kukkaisa tuoksu: sadonkorjuu lähenee.  Hän vaihtoi äskettäin uuden aktiivihiili­suodattimen, koska rappukäytävässä alkoi tuoksahtaa. Jos kannabis olisi laillista, naapureilta ei tarvitsi suojautua ja kasvatuksesta voisi tulla laillinen elin­keino. Ei ehkä Jounille, mutta on hänkin miettinyt asiaa. Hänellä on nimittäin käytännön kokemusta siitä, miten kannabis voi toimia porttina kovempiin juttuihin: ­vakavaan puutarhainnostukseen.

– Monet kasvatuksesta innostuneet kaverit ovat hakeutuneet opiskelemaan puutarha-alaa. Olen pohtinut, että mitä tapahtuisikaan, jos yhdistettäisiin vanhojen maanviljelijöiden tietotaito siihen nuoruuden intoon, jolla Suomen komeroissa nykyään kasvatetaan hamppua? Sillähän pelastetaan vielä suomalainen maaseutu...

Haastateltavien nimet on muutettu.

Pitäisikö kannabis laillistaa?

EI

Kaarlo Simojoki, A-Klinikkasäätiön ylilääkäri

"On sillä merkitystä, että kannabis on laitonta. Laittomuus pitää meistä suuren osan kaidalla tiellä, ­vähän niin kuin nopeusrajoitus. Rajoituksen takia emme aja ylinopeutta, vaikka se olisi helppoa. Kannabiksen laittomuus helpottaa minua, kun teen työtä riippuvuutta vastaan taistelevien ihmisten kanssa – se toimii yhtenä lisäperusteena sille, miksi päihteestä kannattaa pyrkiä eroon.

Kannabis on voimakkaasti riippuvuutta aiheuttava. Aluksi voi tuntua, että se lisää luovuutta. Mutta kuten alkoholinkin kanssa, pian päihde
sotkee aivokemiat ja tarvitaan aina lisää päihdettä, jotta olo olisi edes normaali.

Kukaan ei ole kuollut kannabikseen, se on totta. Luonnontuotetta pahempi juttu ovatkin synteettiset kannabinoidit, joita tulee markkinoille koko ajan lisää. Niistä on raportoitu jo yliannostuskuolemia."

KYLLÄ

Marika Miettinen, Kannabisyhdistys

"Kannabikseen ei ole ikinä kuollut kukaan. Se on minusta hyvä vaihtoehto alkoholille. Kannabiksella on myös ­oikeasti hyödyllisiä vaikutuksia – se toimii kipulääkkeenä. Minä tutustuin pilveen ollessani au pairina Hollannissa. ­Satutin selkäni, lääkekuureista ei ollut apua, mutta marihuanaa sai ostaa laillisesti. Kokeilin mietoa lajiketta, joka rentouttaa ja auttaa saamaan unen. Se tepsi.

Poltin viimeiset kuukaudet Hollannissa asuessani säännöllisesti, mutta lopetin, kun palasin Suomeen. En kärsinyt vierotusoireista. En nykyään osta kannabista enkä kasvata sitä, koska se on laitonta. Jos kaverit tarjoavat, saatan polttaa. Mutta olen mukana Kannabisyhdistyksessä ja keräsin ensimmäisten joukossa nimiä adressiin laillistamisen puolesta.

Ihmiset luulevat, että jos kannabis olisi laillista, sitä kaupiteltaisiin heidän lapsilleen. Totuus on, että nyt alaikäisille kaupitellaan pimeillä markkinoilla ­rikollista marihuanaa, jota on saatu hiuslakalla painavammaksi ja kalliimmaksi.

Parempi ratkaisu olisi, että kannabista saisi säännellysti ostaa
kahviloista, ­kuten Amsterdamissa."

Olli Lindholm kertoo elämäkerrassaan, että isä katosi hänen elämästään kokonaan 80-luvun puolivälissä. – Ihan hyvä, että lähti, Olli sanoo.

Yö-muusikko Olli Lindholm, 53, kertoo vaikeasta isäsuhteestaan tuoreessa elämäkerrassaan Olli – Yhden miehen varietee (Docendo).

– Olen siitä erikoinen lapsi, että mulla on kantapäässä jännä viilto. Se kertoo, että isyystesti on tehty. Isä ei halunnut tunnustaa, että olen sen lapsi, Olli kertoo Arno Kotron kirjoittamassa kirjassa.

”Ihan hyvä, että lähti.”

Ainoana lapsena Olli eli käytännössä kahden äitinsä kanssa, sillä isä oli paljon pois kotoa töiden takia. 80-luvun puolivälissä isä katosi Ollin elämästä kokonaan.

– Ihan hyvä, että lähti, Olli toteaa kirjassa. 

Ollin mukaan hänen isänsä oli ”ihan siedettävä silloin, kun joi, muuten ei”. Hän muistelee kirjassa erästä joulua, jolloin isällä ja pojalla tuli riita.

– Muistojen äärellä saa toisaalta aina miettiä, mikä on totta ja mikä ei – mikä on jälkeenpäin lisättyä. Muisti on petollinen kapistus. Itse
muistan, että joskus murrosikäisenä tulee isän kanssa riita joulutähden asennosta tai jostain, haen kirveen ja yritän lyödä sillä isää, Olli kertoo kirjassa.

Ollin mukaan hänen äitinsä ei muista kyseistä välikohtausta.

– Mutta oikeastaanhan se on toisarvoista, oliko mukana kirves vai ei. Ilmapiiri oli joka tapauksessa tuo.

Ei tiedä, minne haudattu

Olli on aikaisemminkin puhunut vaikeasta isäsuhteestaan. Viime vuonna hän kertoi Vain elämää -ohjelmassa, ettei tiedä, minne isä on haudattu.

– Mä olin hänen ainoa läheinen, ja mulle tuli 1998 syksyllä soitto Satakunnan keskussairaalasta, että isänne on aivokuollut. Menin hänen luo, sanoin isälle, että kaikki on ok, että kyllä mä sua ymmärrän, että näin on käynyt. Sitten ne otti piuhat irti. Mä en edes tiedä, minne hänet on haudattu. Hän testamenttasi ruumiinsa ja hänet polttohaudattiin, Olli kertoi ohjelmassa.

Tuolloin Olli kertoi myös pelänneensä isäänsä aina.

– Sitä aina odotti kädet ristissä, että voi kun isä olisi kännissä, niin se olisi mukavampi. Meillä oli todella huonot välit, ja pelkäsin häntä helvetisti.

Arno Kotro, Olli Lindholm: Olli – Yhden miehen varietee on juuri ilmestynyt.

 

Mitä tähden lupaavat sinulle tällä viikolla?

OINAS 21.3.–19.4.

Nyt tarvitaan pitkän tähtäimen suunnitelmaa! Sortteeraa elämäsi oikein kunnolla ja pidä mielessä, mistä nautit eniten. Ihmissuhteesi ovat nyt vaarassa ajautua karille ellei niitä hoivaa muun muassa keskustelulla. Muista myös kuunnella. Hanki kotiin jotain sellaista, mihin sinulla on varaa!

HÄRKÄ 20.4.–20.5.

Vaivalla ansaitsemistasi rahoista kannattaa nyt pitää kiinni. Voisit jopa laatia sijoitussuunnitelman tai säästää seuraavaa lomamatkaasi varten. Sama pätee rakkauteen. Tee hyvä suunnitelma siitä, miten etenet. Rakkautta ei voi ostaa, mutta sen ansaita! 

KAKSONEN 21.5.–21.6.

Nyt ei ole vihan aika, eikä toisia kannata yrittää muuttaa! Mutta itseäsi voit muuttaa, ja positiivinen käänne onkin jo näkyvissä. Pyydä apua, kun tarvitset sitä ja ole myös rehellinen siinä, mitä toivot. Pyri nyt tavoitettasi kohti vakain askelin. Kun on tahtoa, on myös keinot! 

RAPU 22.6.–22.7.

Nyt on aika laittaa kotona paikat kuntoon! Vietä myös enemmän aikaa lasten tai muiden rakkaiden seurassa. Matkusta sukulaisten tai vanhojen ystävien luo, äläkä pelkää ottaa ensimmäistä askelta, jos yhteys on päässyt katkeamaan. 

LEIJONA 23.7.–22.8.

Tarkista pankkitilisi saldo! Olet antelias, mutta nyt on syytä laittaa kukkaron nyörit tiukemmalle. Jos haluat auttaa ystäviäsi, tarjoa mieluummin työpanostasi kuin rahaa. Tee vain oma osuutesi, mutta älä ylireagoi, äläkä suurentele! 

NEITSYT 23.8.–22.9.

Tunne-elämäsi kuohuu nyt kerta kaikkiaan yli! Pelkäät, että joku yrittää manipuloida sinua. Tee tahtosi selväksi ja ota etäisyyttä. Keskity mieluummin sinua inspiroivien ihmisten seuraan. Harrastakaa yhdessä jotain luovaa. Parin päivän loma tekisi hyvää!

VAAKA 23.9.–22.10.

Nyt on liikkeellä joko läheisiisi liittyviä salaisuuksia tai jotain sinua koskevaa väärää informaatiota, joka voi vaikuttaa sinun ja esimiehesi väleihin. Epävarmuus kalvaa sinua. Ole varovainen myös kotona, mutta älä silti ajattele, että sinulla olisi aina velvollisuus olla samaa mieltä. 

SKORPIONI 23.10.–22.11.

Muiden ihmisten auttaminen on ihailtavaa. Ryhdy siis toimeen! Samalla opit ymmärtämään myös ihan toisenlaisesta taustasta kotoisin olevia ihmisiä. Saat vapaaehtoistyöstäsi myös tunnustusta. Hoida silti myös kotiasi, niin saat luovuutesi liikkeelle.

JOUSIMIES 23.11.–21.12.

Tunteesi johdattelevat sinut nyt väärille raiteille. Jos jokin ei tunnu oikealta, on viisaampaa perääntyä ennen kuin syntyy isompaa vahinkoa. Keskity kuitenkin tekemään muutoksia, jotka lähentävät sinua puolisoosi, lapsiisi tai vanhempiin sukulaisiisi. Uskalla tehdä asioita eri tavalla kuin ennen. 

KAURIS 22.12.–20.1.

Pidä hommat liikkeessä, mutta älä sorru ajattelemaan, että sinun pitäisi tehdä niidenkin työt, jotka eivät tee omaa osuuttaan. Jos haluat saavuttaa jotain, vältä tunteiden näyttämistä. Jos taas konflikti on väistämätön, jatka matkaa omaan suuntaasi. 

VESIMIES 21.1.–19.2.

Rakkaus voittaa kaiken! Lupaus, jonka tällä jaksolla saat, vie sinua lähemmäksi tavoitettasi. Ole valmis työskentelemään päämääräsi eteen, mutta pidä samalla silmät auki ja mieli avoimena. Lähipiirillesi tapahtuu jotain tunteisiin vetoavaa.  

KALAT 20.2.-20.3.

Pelaa avoimin kortein silloin kun kyse tunteistasi. Vain sillä tavoin saat selville, mikä on asemasi ja mitä päätöksiä sinun on tehtävä. Luovuuteesi perustuvalla idealla on mahdollisuus myös ansaita rahaa. Jos ryhdyt toimeen, lopputuloksena saat sekä mainetta että kunniaa.