Tätäkään ei ehkä tapahtunut. Kuva: Shutterstock
Tätäkään ei ehkä tapahtunut. Kuva: Shutterstock

Anna anteeksi aivoillesi, ne ovat kovin erehtyväiset.

Tapasin jo ennen tarhaikää parhaan ystäväni. Keinuimme hänen takapihallaan vierekkäisissä keinuissa äitiemme antaessa vauhtia. Kyllä elämä oli ihanaa.

Paitsi että tämä kaikki on yhtä suurta valetta. Bestikselläni ei nimittäin ollut takapihallaan keinua. Emmekä me tavanneet ennen tarhaa, vaan tutustuimme vasta istuessamme sen pihalla samassa lätäkössä kurahaalareissa.

Myöhemmin, kun selasin äitini valokuva-albumeita, löysin kuvan siskostani keinumassa vierekkäin kaverinsa kanssa, jättihymy huulillaan.

Tein siskoni muistoista omiani. Kun kannoin niitä tarpeeksi kauan mukanani, niistä tuli totta.

Science of Us -sivuston mukaan asia on juuri näin. Feikkejä lapsuudenmuistoja ammennetaan sisarusten elämästä tai vaikka lempikirjoista, -elokuvista ja -sarjoista.Kalifornian yliopiston kognitiotieteilijä Elizabeth Loftus oli 90-luvulla mukana tekemässä tutkimusta, jossa opiskelijoille istutettiin muisto kauppakeskukseen eksymisestä.  Myöhemmin sama Loftus sai joukon ihmisiä uskomaan, että he olivat käyneet Disneylandissa tapaamassa Väiski Vemmelsäärtä, joka ei ole edes Disneyn hahmo. Istutettujen muistojen ei siis tarvitse olla edes kovin järkeviä tai hyviä, jotta niihin aletaan uskoa.

Ehkä annamme anteeksi muistillemme, eiväthän ihan oikeastikaan sattuneet asiat tallennu päähämme juuri sellaisina kuin tapahtumahetkellä.

Lue myös:

Pätkiikö? 7 keinoa, joilla voit parantaa muistiasi

Sairastuminen vei Mikko Nousiaisen muistin

Nuorena liikkuvien muisti säilyy