Tässä ne nyt ovat: meidän ikiomat emojit. Kuvat: Ulkoministeriö, käsittely: Essi Haapanen
Tässä ne nyt ovat: meidän ikiomat emojit. Kuvat: Ulkoministeriö, käsittely: Essi Haapanen

Äänestä suosikkiasi!

Saunovat suomalaiset, Nokia 3310 -kännykkä ja heviäijä. Nämä suomalaisuutta kuvastajat emojit esiteltiin jo kuukausi sitten, mutta nyt Suomi-emojeita on ilmestynyt lisää. Ulkoministeriö julkaisi eilen 29 uutta Suomi-emojia.

Oman kuvamerkkinsä saivat muun maussa Nobel-voittaja Martti Ahtisaari, kalsarikännääjät sekä pettynyt penkkiurheilija.

Suomi-emojit ovat osa ministeriön ThisisFINLAND-sivuston joulukalenteria. (Kurkkaa kalenteriin täältä.) IOS-laitteille emojit voi ladata myöhemmin tässä kuussa, mutta Android-laitteille ne ovat jo nyt saatavilla. Uuden emojin Ulkoministeriö julkaisee uudenvuodenaattona. Odotamme edelleen mämmi- tai mustamakkaraemojia!

Mikä Suomi-emoji on sinun suosikkisi? Äänestä!

Kysely

Mikä Suomi-emoji on suosikkisi?

26. Jumissa (kieli jäätynyt kiinni)
26. Jumissa (kieli jäätynyt kiinni)
13.6%
16. Karjalanpiirakka
16. Karjalanpiirakka
11.2%
23. Saunoja (nainen)
23. Saunoja (nainen)
7.6%
31. "Sosiaaliset" suomalaiset
31. "Sosiaaliset" suomalaiset
7.3%
15. Kalsarikännääjä (mies)
15. Kalsarikännääjä (mies)
6.8%
32. Villasukat
32. Villasukat
6.3%
30. Nokia 3110
30. Nokia 3110
5.7%
14. Kalsarikännääjä (nainen)
14. Kalsarikännääjä (nainen)
5.4%
21. Perkele
21. Perkele
4.6%
10. Heviäijä
10. Heviäijä
3.5%
5. Lippu
5. Lippu
2.7%
12. Joulutorttu
12. Joulutorttu
2.7%
7. Girlpower
7. Girlpower
2.4%
3. Kahvikuppi
3. Kahvikuppi
1.9%
18. Voittajafiilis
18. Voittajafiilis
1.9%
1. Karhu
1. Karhu
1.9%
20. Martti Ahtisaari
20. Martti Ahtisaari
1.3%
13. Kaamos
13. Kaamos
1.3%
9. Onnellinen sporttaaja
9. Onnellinen sporttaaja
1.3%
24. Saunoja (mies)
24. Saunoja (mies)
1.0%
25. Sisu
25. Sisu
1.0%
4. Suomalainen rakkaus
4. Suomalainen rakkaus
1.0%
27. Suomi mainittu
27. Suomi mainittu
1.0%
28. Joulupukki
28. Joulupukki
1.0%
6. Metsä
6. Metsä
1.0%
22. Poro
22. Poro
0.8%
29. Torilla tavataan
29. Torilla tavataan
0.5%
11. Jäämies
11. Jäämies
0.5%
2. Jouluttajat
2. Jouluttajat
0.5%
8. Kädenpuristus
8. Kädenpuristus
0.2%
19. Kahvittelija
19. Kahvittelija
0.2%
17. Pettynyt penkkiurheilija
17. Pettynyt penkkiurheilija
0.2%
Ääniä yhteensä: 365

– Idiootit ovat idiootteja kansallisuudesta riippumatta, sanoo Italiassa asuva Ella Kanninen.

Helsingin Sanomat kertoi tammikuun alussa , että seksuaalista ahdistelua vastustava #metoo-kampanja sai Italiassa aikaan raivoisan vastareaktion (HS 1.1.). Artikkelin mukaan saapasmaassa ei ole tavatonta, että miehet kouraisevat tavatessa tuttavallisesti naispuolisia kavereitaan takapuolesta.

Italiassa viisitoista vuotta asunut juontaja Ella Kanninen, 43, ei tunnista nykyistä kotimaataan kuvauksesta.

"En näe tässä asiassa kulttuurieroja."

– Huono käytös, kuten toiseen ihmiseen käsiksi käyminen, on yhtä huonoa niin Italiassa kuin kaikkialla muuallakin. Seksuaalinen ahdistelu on vallankäyttöä ja kiusaamista, joka on kaikissa muodoissaan tuomittavaa. En näe tässä asiassa kulttuurieroja, Ella sanoo.

Italialainen kulttuuri on toki suomalaista kehollisempaa. Lämmin ilmasto mahdollistaa kevyen vaatetuksen, hyvältä näyttäminen ja pikku flirtti ovat tärkeää.

Ellasta ne eivät täytä ahdistelun määritelmää. 

– Ystäväpiirini Italiassa on laaja, tunnen naisia leipomotyöntekijöistä tv-toimittajiin. Olemme keskustelleet tästä aiheesta paljon. Yhdelläkään meistä ei ole miespuolisia tuttuja, jotka tervehtisivät käymällä luvatta kiinni. Se olisi yhtä tökeröä Italiassa kuin Suomessakin, Ella toteaa. 

– Poskisuudelmat sen sijaan kuuluvat asiaan niin miesten kuin naistenkin välillä. Samoin toisen ulkonäöstä heitetyt kohteliaisuudet tai viheltely kadulla, kun viehättävä nainen kulkee ohi. Ne ovat kuitenkin eri asioita kuin vallankäyttö ja törkeä ahdistelu, juontaja korostaa.

"Hän kumartui eteenpäin ja pisti muina miehinä kätensä polvelleni."

Käsi polvella

Italiassa tv-alan töitä monta vuotta tehnyt Ella muistaa omalta uraltaan vain yhden arveluttavan tapahtuman.

– Kymmenisen vuotta sitten olin lounaalla miespuolisen tv-pomon kanssa. Lounaan lopuksi hän kumartui eteenpäin ja pisti muina miehinä kätensä polvelleni. Tartuin siihen, siirsin sen hänen omalle polvelleen ja totesin, että minulla on poikaystävä. Asiaan ei palattu, eikä torjuminen vaikuttanut töihini millään lailla, Ella kertoo.

– Tämä olisi voinut sattua missä tahansa muuallakin. Idiootit, jotka eivät kunnioita toisten ihmisten koskemattomuutta tai reviiriä, ovat idiootteja kansallisuudesta riippumatta, Ella toteaa.

"Aloimme ystäväni kanssa karjua niin, että heppu säikähti."

Reippaalla otteella

Lisäksi Ellalle on eri puolilla Eurooppaa metrossa ja busseissa sattunut tilanteita, joissa joku on hivuttautunut ruuhkan varjolla vaivihkaa selvästi liian lähelle aivan takapuolen taakse ”hinkuttamaan”.

– Paras suhtautumistapa on kääntyä ympäri, katsoa tyyppiä silmiin ja kysyä napakasti: Mitä luulet tekeväsi? Se yleensä auttaa, oltiinpa missä tahansa. Varpaille tallominen on myös hyvä keino, Ella nauraa.

– Joskus on käynyt niinkin, että kyseessä on todella ollut viaton kanssamatkustaja, joka pelästyy silminnähden reaktiotani. Silloin ei auta kuin pahoitella. 

Italiassa viettämiensä vuosien aikana Ella on huomannut, että tasa-arvo etenee koko ajan. Naisen asemasta ja esimerkiksi perheväkivallasta puhutaan paljon, samoin miesten ja naisten palkkaeroista.

– Suomea ja Pohjoismaita pidetään Italiassa tasa-arvon mallimaina, Ella Kanninen sanoo.

 

On aika hemmetin vaikeaa rakastaa kroppaa, joka paisuu yhden syksyn aikana lähes seitsemän kiloa.

Kuten useimmat tuntemani naiset, olen ollut ulkonäkööni tyytymätön noin kahdeksanvuotiaasta. Nyt olen oppinut, etten saisi olla. Olisi trendikkäämpää syleillä näitä ainutkertaisia muotojani ja arvostaa sitä, mihin kehoni pystyy, ei sitä, miltä se näyttää.

Kanankakat. Siitä on kehopositiivisuus kaukana, kun yhden syksyn aikana lihoo lähes seitsemän kiloa. Yhtään ei tee mieli syleillä näitä entisten kurvien päälle kasvaneita uusia kurveja. Ne tarkoittavat, että saan kantaa taas läjän lempifarkkuja ja hintavia ulkovaatteita kirppiskeräykseen.

Paisuminen tuntui lisäksi epäreilulta. Syksyn ajan olin treenannut enemmän kuin ikinä, noin neljästi viikossa. En mässäillyt, mutta ehkä juoksukoulu kasvatti ruokahaluani samaan tahtiin kuin lähestyvät nelikymppiset hidastivat aineenvaihduntaani. (Vai hidastivatko sittenkään? Taas yksi asia, josta niillä mokomilla on kiistanalaisia näkemyksiä.)

Hetken sain kyllä uskoteltua itselleni, että lisäkilot ovat vain lihasmassaa. Ehkä viidesosa niistä onkin.

 

”Muinoin, kun vielä verhouduimme mammutinnahkoihin, 38-vuotias nainen oli lähinnä biojätettä. Minun kehoni ei ole.”

Ironista on, että biologian puolesta voisin olla kehooni aika tyytyväinen. Muinoin, kun vielä verhouduimme mukavasti väljiin mammutinnahkoihin emmekä pillifarkkuihin, 38-vuotias nainen oli lähinnä biojätettä. Minun kehoni ei ole.

Se jaksaa juosta kympin ja hiihtää kaksi. Se kyykkää neljä tuntia putkeen (suppilovahveroiden perässä, ei muuten), kiipeää leikkipuistossa hämähäkinverkon huipulle ja nostaa kymmeniä kiloja suorille käsille. Se on tehnyt lähes tyhjästä, synnyttänyt ja ruokkinut kolme uutta ihmistä. Loistokapine oikeastaan.

Saan kai silti vähän surra sitä, minkä olen menettänyt? Nimittäin luottamukseni siihen, että reippaasti liikkumalla ja fiksusti syömällä pysyn sen näköisenä kuin toivon.

”En aio olla loppuelämääni pussikeittodieetillä tai tuplata treenimäärääni nykyisestä, joten näillä mennään.”

Kun kehopositiivisuus tuntuu liian vaikealta, treenaan kehorealismia. En aio olla loppuelämääni pussikeittodieetillä tai tuplata treenimäärääni nykyisestä 3-4 kerrasta viikossa, joten näillä mennään. En ehkä enää koskaan mahdu siihen 38-kokoiseen ruusumekkoon, jossa muutama vuosi sitten juhlin veljeni häitä, mutta voin ostaa uuden ja yhtä kauniin, kokoa 42.

Ei kehoaan tarvitse joka päivä niin ylenpalttisesti rakastaa, mutta sen kanssa kannattaa tulla toimeen. Tämän minäkin yritän muistaa – myös sitten, kun (yllättävän pian) kroppani lakkaa olemasta biologinen loistokapine.

Kysely

Oletko tyytyväinen ulkomuotoosi?