”Jarkko, muistutatko, että otan nämä pöydälle jättämäni avaimet mukaan lähtiessäni?” Kuva: Shutterstock
”Jarkko, muistutatko, että otan nämä pöydälle jättämäni avaimet mukaan lähtiessäni?” Kuva: Shutterstock

”Huono muisti” on huono selitys unohtelulle, koska yleensä vika on muistin käyttäjässä. Pane hajamielisyydelle stoppi näillä vinkeillä.

Asioiden unohtelu johtuu harvoin huonosta muistista, vaan yleensä syynä on, että muistia ei tule käytettyä tarpeeksi tehokkaasti. Jos avaimet unohtuvat vähän väliä kotiin, on aika ottaa nämä keinot käyttöön. Lifehacker kokosi muistieksperttien vinkkejä, joista on hyötyä kenelle tahansa.

1. Tee tietoisesti

Minne se kännykkä nyt katosi? Vastahan se oli kädessäni, mutta nyt se on jo hukassa! Monet asiat tulee hoidettua niitä liiemmin ajattelematta. Siksi jälkikäteen on myös vaikeaa muistaa esimerkiksi sitä, mihin tavarat kädestään laski.

Kannattaakin olla tietoinen siitä, mitä tekee ja mitä pitää muistaa. Asia painuu omaan mieleen yleensä jo pelkästään sillä, että kaverilleen sanoo: ”Muistutatko, että teen sitä ja tätä.” Silloin asiaan tulee kiinnitettyä huomiota kuin itsestään.

2. Näe ja muista

Aivojen on monesti helpompi muistaa visuaalisia asioita kuin esimerkiksi numerosarjoja. Näköaistimuksen avulla muistamisessakin on lopulta kysymys vain huomion kiinnittämisestä muistettavaan asiaan.

Jos esimerkiksi lasket avaimesi vierailun ajaksi ystäväsi pöydälle, toljota pöytää hetki ja yhdistä se muistissasi avaimiisi. Vaikuttaa ehkä vähän pöljältä, mutta näin asian siirtäminen lyhytkestoisesta työmuistista pitkäaikaiseen säilömuistiin onnistuu varmasti, eivätkä avaimet ole pöydällä enää silloin, kun olet jo kotiovellasi.

3. Käytä mielikuvitusta

Yleensä kaikki oudot ja hassut asiat painuvat muistiin helposti. Muistimestari

Ed Cooken

mukaan tätä ominaisuutta kannattaa hyödyntää niin, että kuvittelee tavalliset ja tylsät asiat niin värikkäiksi ja jännittäviksi kuin mahdollista. Kehittele muistettavalle asialle tarina ja kuvittele sille ulkonäkö, niin se pysyy varmasti mielessä.

Lue myös:

Pätkiikö? 7 keinoa, joilla voit parantaa muistiasi

Se on totta! Suklaa parantaa muistia

Vuorotyö vanhentaa aivoja – näin käyt vastaiskuun

Tutkimuksen mukaan pitkät ovat lyhyitä fiksumpia. Me Naisten koostamalta listalta voit tarkistaa, oletko Oprahin vai Steve Jobsin tasolla.

Pitkät ihmiset ovat tilastollisesti hieman älykkäämpiä kuin lyhyet, kertovat useammatkin tutkimukset. Mistä tämä johtuu? Uusi Helsingin, Kalifornian ja Bostonin yliopistojen tutkimus valottaa asiaa.

Tutkimuksen mukaan syy pitkien älykkyyteen löytyy totta kai heidän koostaan. Tutkimuksessa kerrotaan, että pitemmillä ihmisillä on keskimäärin myös isommat aivot – ja mikä tärkeintä, myös isompi aivokuori. Suuri aivokuori auttaa ihmistä ratkaisemaan ongelmia nopeammin.

Tutkijat huomauttavat, että vaikka tilastollisesti pitkät ovat lyhyitä todennäköisemmin teräväpäisiä, yksilölliset erot ihmisten välillä ovat isoja.

– Yksittäisen ihmisen pituudesta ei voi tehdä mitään johtopäätelmiä hänen älykkyydestään, kertoo tutkija Eero Vuoksimaa Helsingin Sanomien haastattelussa.

Myös katsaus historiallisiin älykköihin ja heidän mittoihinsa vahvistaa, ettei lyhyiden kannata tuosta noin vain heittää älykönuraa nurkkaan. Tiesitkö, että esimerkiksi huippuälykäs tutkija Marie Curie oli vain 155 senttimetriä pitkä? Hiljattain menehtynyt huippufyysikko Stephen Hawking ylsi puolestaan vain 169 senttimetriin.

Kokosimme listaksi yli 50 omalla tavallaan huippuvälkkyä tyyppiä pituuden mukaan. Kenen heidän kanssa sinä olet samanpituinen?

140–159 cm

148 cm: Kiti Kokkonen (näyttelijä)

152 cm: Äiti Teresa (pyhimys), Cleopatra (Egyptin kuningatar), Anna-Leena Härkönen (kirjailija)

155 cm: Marie Curie (Nobel-palkittu kemisti)

157 cm: Paula Vesala (muusikko)

160–169 cm

160 cm: Prince (muusikko)

163 cm: Mozart (säveltäjä), Kuningatar Elisabet II (Iso-Britannian monarkki), Sofi Oksanen (kirjailija), Betty White (näyttelijä)

164 cm: Mahatma Gandhi (pasifisti), Madonna (muusikko)

165 cm: Helen Keller (kuurosokea kirjailija), Charlie Chaplin (näyttelijä-ohjaaja), Angela Merkel (Saksan liittokansleri), J. K. Rowling (kirjailija), Hillary Clinton (poliitikko), Emma Watson (näyttelijä)

166 cm: Margaret Tacher (Iso-Britannian pääministeri)

167 cm: Kari Ketonen (näyttelijä)

168 cm: Meryl Streep (näyttelijä), Katariina Souri (kirjailija), Steve Wozniak (Applen perustaja)

169 cm: Steven Hawking (fyysikko), Oprah (juontaja-yrittäjä), Martin Luther King Jr. (Nobelin rauhanpalkinnon saaja), Beyoncé Knowles (muusikko)

170–179 cm

170 cm: Vincent van Gogh (taiteilija)

171 cm: Agatha Christie (kirjailija), Bob Dylan (muusikko), Isaac Newton (fyysikko), Tarja Halonen (Suomen presidentti)

172 cm: Salvador Dalí (taiteilija)

174 cm: J. R. R. Tolkien (kirjailija)

175 cm: Albert Einstein (fyysikko), Leonardo da Vinci (taiteilija)

176 cm: Jean Sibelius (säveltäjä)

177 cm: Freddie Mercury (muusikko), Bill Gates (Microsoftin perustaja), Pirkka-Pekka Petelius (näyttelijä), Sauli Niinistö (tasavallan presidentti)

178 cm: David Lynch (ohjaaja), Matt Damon (näyttelijä), David Bowie (muusikko)

180–189 cm

180 cm: Charles Darwin (luonnontieteilijä)

181 cm: Rowan Atkinson (näyttelijä)

182 cm: Leena Harkimo (poliitikko)

183 cm: Tuomas Enbuske (toimittaja)

188 cm: Nikolai Tesla (fyysikko-keksijä), Steve Jobs (Applen perustaja), Elon Musk (keksijä)

Yli 190 cm

191 cm: Markus Grönholm (autourheilija)

192 cm: Tommi Korpela (näyttelijä)

193 cm: Conan O’Brien (juontaja)

Huom! Tämä juttu ei ole kaiken kattava kokonaisuus maailman älykkäimmistä ihmisistä ja heidän pituuksistaan. Listasta uupuu lukuisia maailman älykkäitä ihmisiä – muun muassa Judith Polgar (äo 170) ja Terence Tao (äo 230) – koska Me Naiset ei ole saanut haltuunsa heidän pituustietojaan.

Lähteet: Me Naisten arkisto, menaiset.fi, mtv.fi, themodestman.com, iltalehti.fithetoptens.comfinancesonline.com, Wikipedia

Kerro kommenteissa, kuinka pitkä sinä olet! 

Louis Theroux pureutuu illan dokumentissa anoreksiaan, eikä hän takerru helpoimpiin selityksiin.

IS TV-LEHTI: Louis Theroux on palannut Amerikka-dokumenttiensa jälkeen Britanniaan. Hän tutustui kahden lontoolaisen hoitoyksikön potilaisiin, joilla on anoreksia nervosa: patologinen syömisen ja lihomisen pelko.

Potilaita kuunnellessa ei jää epäselväksi, kuinka vakavasta sairaudesta on kyse. Pahimmillaan he ovat nälkiinnyttäneet itsensä niin, että normaali liikuntakyky on mennyt, kuulo ja näkö heikentyneet ja sydän pettämässä – ja silti he saattavat itse kieltää sairautensa. Fyysiset ja psyykkiset oireet tekevät hoitokokonaisuudesta vaativan, eikä vaikeimpien tapausten kohdalla ole toivoakaan täydellisestä parantumisesta. Potilaita joudutaan valvomaan WC-käynneistä lähtien. Heitä pidetään jopa väkisin hengissä.

Theroux’n uteliaan empaattisessa metodissa on ongelmansa, mutta tulos on ravisteleva.

Theroux ei takerru helpoimpiin selityksiin, kuten muodin ja median vääristyneisiin kauneusihanteisiin. Pitkäaikaispotilas Jess sanoo, ettei kyse ole kauneudesta, vaan monimutkaisista psykologisista ongelmista, jotka tulevat pintaan itseruoskintana. Kertomuksissa toistuu hyytävä arvottomuuden kokemus. Anoreksialle ei ole löydetty yleispätevää tieteellistä selitystä, ja neuvottomuus tekee läheistenkin osasta raskaan.

Suomessa tuskin voisi tehdä dokumenttia, jossa yksittäisten mielenterveyspotilaiden asioita ruoditaan näin avoimesti hoitohenkilökuntaa myöten. Theroux’n uteliaan empaattisessa metodissa on ongelmansa, mutta tulos on ravisteleva.

Theroux ja anoreksia, TV2 klo 22.05