Ihana kesäloma! Äläpä vielä nauti. Kuva: Shutterstock
Ihana kesäloma! Äläpä vielä nauti. Kuva: Shutterstock

Hyviä uutisia koko kesän töissä oleville: lomailu tekee kipeäksi.

Daily Mail haastatteli lääketieteen asiantuntijoita ja keräsi listan kaikista eri tavoista, miten loma ja siihen liittyvät asiat saavat sairastumaan. Tässä tulee!

Flunssaa iskee, kun loma alkaa. Et ole sairastellut pitkään aikaan, joten tuskinpa saat flunssaa lomallakaan. Väärin! Hollantilaisten tutkijoiden mukaan yksi kolmestakymmenestä sairastuu aloitettuaan lomailun. Daily Mailin mukaan tämä saattaa johtua siitä, että stressihormonit suojelevat meitä sairastumiselta aina siihen täydellisen rentoutumisen pisteeseen asti, jonka jälkeen pöpöt iskevät.

Hammassärky ja ummetus. Onko suunnitelmissa reissu kaukomaille?Lentäminen voi laukaista hammassäryn tai aiheuttaa ummetusta.

Vaara diabeetikoille! Helle on vaarallinen insuliinia käyttäville diabeetikoille, joiden verensokeri laskee kuumalla kelillä todennäköisemmin liian matalalle.

Koko ajan väsyttää. Lomalla on energiaa vaikka muille jakaa! Näinhän sitä kuvittelisi, mutta suurin osa ihmisistä kärsii Daily Mailin asiantuntijan mukaan univajeesta, joten lomalla lähinnä väsyttää. Koko ajan.

Loman jälkeen masentaa. Entäs loman jälkeen? Silloin ei ainakaan ole hyvä mieli, vaan iskee loman jälkeinen masennus. Hyvä olo loman jälkeen kestää useiden tutkimuksien mukaan maksimissaan viikon.

Ja jos nämä Daily Mailin kaivamat tiedot eivät vielä saaneet masentumaan, terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL muistuttaa myös, mitä kaikkea hirveää kesään kuuluva helle tuo mukanaan. Lämpöuupuminen, lämpöhalvaus, pahentuneet sydän- ja verisuonisairaudet ja hengityselinsairaudet, munuaissairaudet... Ja loput voitkin lukea laitoksen sivuilta.

Uskaltaako tässä enää lomailla tai nauttia helteistä?

Lue myös:

Näin vältät parisuhderiidat kesälomalla

Putsaa mieli ennen kesälomaa – näin häädät tunkkaiset ajatukset

 

Konservatiivinen seksikomedia – kuulostaa, eh, ei kovin hauskalta.

Ystävykset (Leslie Mann, John Cena ja Ike Barinholtz) tekevät kaikkensa, että heidän tytärtensä (Kathryn Newton, Geraldine Viswanathan ja Gideon Adlon) neitsyys säilyy koskemattomana vanhojentanssibileissä.

Pitch Perfect -komediatrilogian käsikirjoittajan Kay Cannonin esikoisohjaus on konservatiivinen seksikomedia, jonka arvomaailma on perua 1950-luvulta.

Onhan näitä nähty: elokuvia, joissa isät haluavat tytärtensä olevan ikuisia pikkutyttöjä. Asetelmaa on sentään hieman päivitetty. Yksi tytöistä on lesbo eikä isä halua hänen harrastavan ryhmäpaineen painostamana heteroseksiä.

Pojat eivät jahtaa tyttöjä, vaan tytöt ovat aktiivisia toimijoita ja päättävät itse, kenen kanssa haluavat sänkyyn.

Käsikirjoittajat ovat myös kirjoittaneet henkilöhahmoille repliikkejä, joissa ilmaistaan kriittisen katsojan ajatuksia. Yksi vanhemmista esimerkiksi huomauttaa, että elämme vuotta 2018, joten heidän asenteensa eivät ole ihan tätä päivää.

Mainosten perusteella luulisi, että elokuva on tehty teini-ikäisille. Vanhempien kyttääminen ja stalkkaaminen tuskin sen ikäisiä naurattaa. Leffa sopii paremmin vanhemmille, jotka voivat nauraa omille peloilleen ja ennakkoluuloilleen, joita elokuvan vanhempien ylilyövä käytös heijastelee.

Blockers **

 

Maaret Kallio on nelilapsisesta perheestä. Kuva: Satu Kemppainen
Maaret Kallio on nelilapsisesta perheestä. Kuva: Satu Kemppainen

”Olihan se karmeaa tulla pikkusiskona perässä keskinkertaisin paperein, kun toinen oli kirjoittanut jotain 15 ällää”, Maaret Kallio muistelee kouluaikojaan Kodin Kuvalehdessä.

Psykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio kertoo Kodin Kuvalehdessä, ettei ollut koululaisena mikään kympin oppilas. Toisin oli hänen isoveljensä Jarno Limnéllin laita. Jarno on kyberturvallisuuden professori Aalto-yliopistossa, sotatieteiden tohtori, valtiotieteiden maisteri ja upseeri. 

Maaretin ja Jarnon lapsuudenperheessä oli neljä sisarusta, joista Jarno on vanhin ja Maaret toiseksi vanhin. He kertovat jutussa, että Jarno nosti keskiarvonsa kymppiin lukion alussa. Maaret keskittyi koulun sijaan kavereihin ja teatteriharrastukseen.

– Toisaalta tunsin myös huonommuutta ja kateutta. Olihan se karmeaa tulla pikkusiskona perässä keskinkertaisin paperein, kun toinen oli kirjoittanut jotain 15 ällää. Kun sain kutosia matematiikan kokeista, vanhempani lohduttivat, että heilläkin on huono matikkapää, Maaret toteaa jutussa.

Sisarukset kertovat jutussa olevansa erilaisia, mutta läheisiä. Lempeydestään tunnettu Maaret kertoo, että Jarno on aina ollut suorittaja.

– Jarno oli itseään kohtaan armoton jo lapsena. Muistan yhdet hiihtokisat, joissa hän hiihti niin kovaa, että oksensi maalissa. 

”Minulla on sellainen periaate, että yritän unohtaa ikävät ajatukset.”

Jarno puolestaan kertoo Kodin Kuvalehdessä, että Maaretista on ollut hänelle tukea ja apua esimerkiksi avioeron jälkeen. Psykoterapeutilla ja kyberturvallisuuden professorilla on kylläkin hyvin erilaiset käsitykset siitä, miten tunteita käsitellään.

– Minulla on sellainen periaate, että yritän unohtaa ikävät ajatukset. En käsittele niitä vaan laitan aivoissani niiden päälle rastin ja jätän ne sinne, Jarno toteaa. 

Maaretin mukaan vaikeat asiat pitää avata, jakaa ja selittää. Kuten kaikki psykoterapeutit, hänkin on käsitellyt lapsuuttaan terapiassa. Maaret on aiemmin kertonut, että lapsuudenperhe oli puuhakas ja tavallinen.