Jouluun hurahtanut Outi Loimaranta pääsi fiilistelemään ensi joulun ilmettä K.A. Weisteen koriste­tehtaalle. Kuva: Lauri Mannermaa
Jouluun hurahtanut Outi Loimaranta pääsi fiilistelemään ensi joulun ilmettä K.A. Weisteen koriste­tehtaalle. Kuva: Lauri Mannermaa

Tunnetko jo jouluttajat? Heille juhannus on 186 yön rajapyykki jouluun.

Kun me muut virittelemme juhannuskokkoja, Teija Avila aloittelee joulunviettoa. Teija on joulu­hullu, ja muiden jouluttajien tapaan hän odottaa joulua silloin, kun muu Suomi ottaa ilon irti kesästä.

Teijan jääkaapissa on ollut eilisestä asti hyytymässä kaksikerroksinen, kanelilla maustettu pähkinä-suklaajuustokakku. Kinuskikissa-ruokablogin jouluohjeista poimittu ja vähän tuunattu herkku on nyt juhannuksen alla testissä joulupöytää varten. Kakku lähtee irtopohjavuoasta nätisti irti ja saa päälleen wienernougatrouhetta. Ja ehkä vielä hopeakuulia lisäkoristeeksi? Kohta pitäisi maistua joululta.

Teija Avilalle joulu on harrastus. Se vie aikaa ja rahaa niin kuin
harrastukset vievät. Kuva: Vesa Ranta

Oululaisen Teijan joulunodotus käynnistyi tänä vuonna jo toukokuussa. Silloin Teija ja hänen miehensä Risto tekivät kaupat talosta, jonka jokaisen ikkunan yläpuolella on pistorasia. Moinen yksityiskohta saattaisi monelta jäädä huomaamatta, mutta Teijan aivoissa syttyivät heti tuhannet jouluvalot. Ensi joulun sisustukseen kuuluu monta uutta ikkuna­tähteä.

Heinäkuun lopulla Teija ja Risto muuttavat. Sitä ennen Teija aikoo ommella kankaisia joulusydämiä, paketoida niitä lahjaksi ja nautiskella hitusen joulutunnelmasta. Milloin tahansa voi iskeä hetki, jolloin huvittaa käpertyä vällyjen väliin, ottaa kaneli­kaakao ja katsoa joululeffa.

– Ei joulu ole mikään kolme päivää, se on mielentila, Teija selittää.

Annetaan muiden kitkeä perennapenkkejään ja täyttää kuivakoita mansikkakakkujaan. Teijan pöytä on katettu jouluherkuilla, ja nyt on aika maistaa niitä. Ehkä samalla selviää, mikä näitä joulu­ihmisiä oikein riivaa.

Joululeivonnaisia keskellä kesää

Teijan mielestä jouluherkkuja voi leipoa juuri silloin, kun tekee mieli.

Voiko oikeasti? Kesäihmistä puistattaa, kun hän muistelee, miten tympeältä rosolli tuoksuu jo tapaninpäivänä.

Testataan. Juustokakun maussa on jouluisaa pehmeyttä, mutta se on vähän ylimakea. Lime voisi terävöittää sitä sopivasti. 

– Tätä pitää muuttaa, jos aikoo jouluksi tehdä samaa, Teija arvioi.

Sen sijaan itse tehdyt daimit ovat täydellisiä: ne sulavat suussa ja raksuvat samaan aikaan. Jos nyt olisi oikea joulu, juustokakkuun tulisi koristeeksi wienernougatrouheen tilalle ehkä punainen marsipaanikukka. Päällisiä vaihtamalla vuodenaika vaihtuu näppärästi, vaikka alla olisi taatelikakku.

Ja aika hyviä nämä joulukirjan ohjeella tehdyt tähtipikkuleivätkin ovat.

Jouluinen juustokakkumuuttaa tavallisen kesätiistain juhlaksi. Kuva: Vesa Ranta

Jouluttaako puolisosi?

Teija ja muut jouluttajat jakavat into­himonsa Joulun Taikaa -keskustelufoorumilla. Heidän tunnelmiaan ei yksi juhannus latista.

Parhaita joulu­mielen tuojia ovat aattoaamun liikenneradio, iltapäivälehtien joulunumerot, Vuoristolääkärin joulujakso. Ja tietenkin joululiinan silittäminen.

Jouluttajat vaihtavat näkemyksiä jättilyhdyistä, metvurstihyytelöstä ja siitä, miten tehdä kestävä lumitähti paperista. Sokerina pohjalla on keskustelu "Jouluttaako puolisosi?"

Teijan puoliso ei jouluta, mutta ei Ristoa häiritse, jos kotona sattuu olemaan kesällä tähtipikkuleipiä ja liha­pasteijoita. Heillä joulu ei ole koskaan kokonaan ohi. Jos katsoo tarkkaan ympärilleen, näkee pieniä joulun henkäyk­siä. Ompelurasian kannessa istuu joulupukki reessään. Dvd-hyllyssä on rivistö joululeffoja. Teijan suosikkeja ovat komediat kuten Mitä tapahtui joulu­pukille ja Grinch. Romantiikkakin käy: Holiday on ihan paras.

Entäs se yksi, jossa Susan Sarandon ei tykännyt joulusta, koska hänellä liittyi siihen joku trauma...?

– Se on tämä, Noel. Hirveen synkkä. Onneksi katsoin pääsiäisenä, niin eivät menneet joulufiilikset, Teija tuhahtaa.

Kuva: Lauri Mannermaa

Teija lisää Joulureki-blogiinsa joulu-aiheisia postauksia kesälläkin, mutta syksyn kuluessa joulun kutsu voimistuu.

Kuusi tuodaan sisään jo itsenäisyyspäivänä – tai kuuset, niitä tulee tänä vuonna kaksi, koska Teija haluaa sekä vihreän että valkoisen. Materiaalin on pakko olla muovia, koska luonnonkuusi ja talouden kolme kissaa eivät ole hyvä yhdistelmä.

Koristeista hän valitsee osan, ei kaikkia, jottei koti näyttäisi kaupalta. Joulukoristeita kun tuppaa kertymään koko ajan lisää. Tänäkin kesänä on tarkoitus käydä Rovaniemellä Joulupukin Paja­kylässä katsomassa, olisiko siellä jotain uutta.

– Paljon saa olla, mutta kaiken pitää mätsätä yhteen. Eikä mitään randomilla heiteltyjä valoletkuja!

Joululahjasesonki parhaimmillaan

Jouluttajien foorumi on kesäkuussa ajan hermolla: Sarppa muistuttaa, että juuri nyt on aika hakea tuoreita koivunlehtiä. Kun niitä kuivaa ja ompelee pussin sisään, saa joulusaunassa ihanan tuoksun löylyveteen.

Toki nyt on myös jouluttajan lahja­ostossesonki. Joulustressi on nimittäin niitä varten, jotka tekevät lahjaostokset viime tingassa, ja sitä virhettä Teija ei tee. Hän kerää pitkin vuotta vihjeitä siitä, mistä kukin voisi tykätä, kirjaa ne ja ostelee sopivia lahjoja tilanteen tullen.

– Keskityn joulun alla mieluummin fiilistelyyn.

Fiilistely ohittaa joulusiivouksenkin. Martat opettavat, että komero kannattaa siivota jouluksi vain, jos aikoo viettää joulunsa komerossa. Teija on samaa mieltä. Kaapinovet kiinni ja joulun viettoon!

Mutta mikä joulussa on niin mahtavaa, että sitä tekee mieli ajatella vuoden ympäri?

– Jouluni ovat vain aina olleet ihania. En ole ikinä kokenut sitä klassista joulupettymystä. Olen pienestä asti tiennyt, mikä on jutun juoni: äiti ostaa lahjat, ne ovat apukeittiön hyllyllä ja niitä ei saa katsoa, Teija kertoo.

Lahjojen antaminen ja saaminen on edelleen yksi joulun kohokohdista, mutta tärkeintä on rauha. Jouluna pitää olla kotona, rentoutua ja nauttia joulumusiikista. Silloin tällöin Teija saattaa soittaa joululauluja muulloinkin. Kulkusissa on Teijan makuun oikea kuvasto ja tunnelma: valkohiutaleita, rekiajelua, vanhan ajan joulumaisema... Mutta kun musiikin jättää sesonkiin, sen erityisyys ei kulu.

Peipponen vetäisee pihalla tutun säkeensä, nurmikko pitäisi kohta leikata, ja Teija on juuri vetänyt käyntiin yhden kolmesta joulusoitto­rasiastaan. Sen sisällä joulupukki seisoo tiheässä lumisateessa.

Kuva: Lauri Mannermaa

Joulua 1,5 vuotta putkeen

Helsinkiläisellä Outi Loimarannalla joulu on kestänyt parhaimmillaan puolitoista vuotta putkeen.

Hän ideoi, ompeli ja askarteli päivästä toiseen ja lopputuloksena oli Oi ihana joulukuu -kirja. Uurastus näyttäytyy kirjassa utuisen täydellisinä joulu-kuvina ja tunnelmointina: Vanha talo henkii rauhaa, siellä on hyvä olla. Kissa käpertyy leivinuunin pankolla olevaan puiseen kalansuolausastiaan...

Tosielämässä joulu näyttää tietysti vähän rosoisemmalta.

– Me olemme aina viettäneet joulua koko suvun kesken. Ei se ole sellaista,
että pellavaan puetut lapset kirmaisivat kartanomiljöössä, vaan murrosikäiset haistattelevat, jotkut ovat juuri riidelleet ja vaihtavat jäätäviä katseita...

Outista parasta koko joulussa on valmistautuminen siihen. Juuri nyt hänellä on meneillään vaihe yksi: odotuksen odotus. Kakkosvaihe alkaa syksyllä, niinä hetkinä, kun hän lisää ensimmäisiä kertoja kanelia aamukahvin sekaan.

Jo nyt sohvan selkänojalla komeilee punainen joulutilkkutäkki. Outi on saanut sen juuri valmiiksi.

– Ennakkosuunnittelu on tässäkin asiassa viisautta. Jos haluan, että voin joulun alla tunnelmoida ja kääriytyä joulunpunaiseen tilkkupeittoon, se oli ommeltava nyt – ei sitä enää silloin voi alkaa tehdä.

Outin aarteita ovat kummisedän lahjoittamat joulu­kalenterit 70-luvulta. Kuva: Lauri Mannermaa

Outi nimittää joulutunnelmointiaan joulusteluksi, s:llä. Hän on taipuvainen kaamosmasennukseen ja tarvitsee lämmintä, kynttilän valaisemaa tunnelmaa pimeän ajan keskelle.

– Joulu on oikeastaan mielentila, Outi sanoo.

Hetkinen, tämähän kuulostaa tutulta. Teija sanoi saman lauseen. Tässäkö piilee jouluihmisten salaisuus? He onnistuvat jotenkin eristämään joulusta pois perheriidat, oksennustaudin ja paineet.

Jäljelle jää mielentila, joulun idea, johon voi kääriytyä kuin lämpimänpunaiseen vilttiin.

– Ihmisen sisällä on jouluna jotain auki. Aattoiltana, kun lahjat on jaettu, minua saattaa itkettää. En oikein tiedä mikä. Ehkä mukana on myös haikeutta, ajatus siitä, miten hyväosaisia me oikein olemmekaan yltäkylläisten joulujemme kanssa.

Outi Loima­rantakaan ei väsää kaikkea itse. Joulu­maatuskat ovat lahja ystävältä. Kuva: Lauri Mannermaa

Huikea H-hetki?

Enää alle kaksisataa päivää, ja on jouluaatto. Oi, kertokaa, millainen  joulukuun 24. on jouluttajien kotona!

Teijalla Oulussa on pöydässä lanttulaatikkoa, vaikkei hän edes tykkää siitä, koska pitäähän sitä olla. Takassa on tuli. Väki käy saunassa, syö rauhassa ja jakaa lahjat – toivottavasti joukossa olisi edes yksi kirja.

Siis ihan niin kuin meillä muillakin.

Outin joulupöydässä on hillosipuleita ja kuusessa roikkuu yksi tietty, yksisilmäinen koristehiiri, jota ilman ei tule joulu. Outin mies haluaa syödä riisipuuronsa mehukeiton kanssa, mikä on Outin mielestä yhtä väärin kuin Outin miehen mielestä hillosipulit.

Loimarannan lapset eivät välttämättä innostu pelaamaan aattoiltana lautapelejä, vaikka se olisi Outin mielestä söpöä, joten ehkä sitten Pleikkaa, meluisassa vihreäkuulahumalassa.

Ei se ole niin tarkkaa. Sanoma on se tärkein. Eli?

– Että joskus, edes jouluna, on hyvä tehdä asioita vain toisten ihmisten vuoksi – jotta jollekin muulle tulisi hyvä mieli. Kaikesta ei tarvitse hyötyä taloudellisesti. Sen idean kun saisin jotenkin siirretyksi lapsille, Outi sanoo.

Jos täytyy jonkinlainen hullu olla, niin jouluhulluus taitaa olla hyvä vaihto­ehto. Jos sen mukana tulee kaupan päälle rento siivousasennekin. Loimarantojen vinkki on sovellettua marttaa: huuhteluainetta kuppiin sohvan alle, ja kotiin tulee puhdas tuoksu!

Juttu on julkastu Me Naiset 25/2012 -lehdessä.

Lue myös:

Jouluhullu Niina Backman: "Sain Loren vihaamaan joululauluja"

Lue, mitä tähdet kertovat tänään juuri sinulle.

 

VAAKA
Voit saada päivästä paljon irti. Odottamaton käänne saa sinut hetkeksi eksyksiin. On aika tutustua paremmin äskettäin tapaamaasi ihmiseen.


SKORPIONI
Tarjoa apuasi ihmiselle, joka on ollut tukenasi menneisyydessä. Ystävällisyytesi pelastaa hänen päivänsä. Ihmissuhteissa on kääntymässä uusi lehti.


JOUSIMIES
Rakkauselämäsi vie nyt valtaosan huomiostasi. Täytä päiväsi asioilla ja ihmisillä, jotka saavat sinut loistamaan. Hyvinvointisi on etusijalla.


KAURIS
Nyt ei ole aika lainata kaverille rahaa. Pidä omaisuudestasi huolta. Voit tarjota neuvoja ja kokemuksen ääntä hänen avukseen.


VESIMIES
Älä vain odottele, että muutokset tapahtuisivat itsestään. Ole valmis panostamaan asiaasi. Päivä tuo elämääsi romantiikkaa.


KALAT
Hoida sovitut asiat nopeasti. Päivällä on varallesi vielä yllätyksiä. Vanhentunut ja hankala puheenaihe nousee uudestaan pintaan.


OINAS
Sinulla on vaikeuksia pysyä paikoillasi. Liikunnallinen haaste tekee sinulle hyvää. Kanavoi energiasi hyödylliseen tai hauskaan tekemiseen.


HÄRKÄ
Yritä olla joustava ja hyväntuulinen. Pääset paljon helpommalla, jos onnistut tulemaan toimeen kaikkien kanssa. Diplomatia on tänään paras aseesi.


KAKSONEN
Nyt ei ole hyvä hetki ihmissuhdesotkujen selvittämiselle. Anna pölyn laskeutua ensin. Keskitä kaikki energiasi välillä itseesi.


RAPU
On aika höristää korvia ja kiinnostua uusista asioista. Lähde liikkeelle, sillä aktiivisuus on avainsana. Seikkailu odottaa sinua.


LEIJONA
Älä kiirehdi väärällä hetkellä. Kärsivällisyys avaa eteesi enemmän mahdollisuuksia kuin osaat kuvitellakaan. Vielä ei ole aika toimia.


NEITSYT
Ole mukana koko sydämelläsi. Nyt ei ole aika tehdä mitään hutiloiden. Satsaa kaikkesi peliin ja katso, mihin se vie sinut.

 

Jaa horoskooppi sähköpostilla kaverille!

Tilaajille
Kuolema on läsnä ambulanssin ensihoitajan Mika Länsisolan jokaisessa työvuorossa. Kuva: Satu Kemppainen
Kuolema on läsnä ambulanssin ensihoitajan Mika Länsisolan jokaisessa työvuorossa. Kuva: Satu Kemppainen

Yli miljoona suomalaista tekee henkisesti raskasta työtä, jossa on vaara kyynistyä. Ensihoitaja Mika Länsisola kertoo, miten työ on muuttanut häntä.

Kutsumusammatti. Palkitseva ja mielenkiintoinen työ, jolla on merkitystä. Samalla kuitenkin duuni, jossa joutuu päivittäin kasvotusten esimerkiksi kurjuuden, sairauden, päihteiden ja syrjäytymisen kanssa.

Joka neljännellä suomalaisella on henkisesti raskas työ, kertoo Työterveyslaitoksen...