Hannamari Rissasen harrastuksessa viehättää järjenvastaisuus. Kuva: Panu Pälviä
Hannamari Rissasen harrastuksessa viehättää järjenvastaisuus. Kuva: Panu Pälviä

Me Naisten mainoskampanja haastaa miettimään, miten naisista puhutaan. Millaisin sanoin kampanjassamme esiintyvät naiset puhuvat itsestään?

Hannamari Rissanen: Itsenäinen

”Laskuvarjohyppykoulutukseni alussa, ensimmäisillä hyppykerroilla, mietin aina, miksi ihmeessä olen taas täällä? Hypyn jälkeinen huima fiilis veti kuitenkin uudelleen taivaalle. Pelko helpotti, kun sain ensimmäistä kertaa avata varjoni itse. Sellainen minä olen: itsenäinen, haluan pitää asiat hyppysissäni. Minun on hirveän vaikea pyytää apua, teen asiat mieluummin oman mieleni mukaan. Vaikka vaikeamman kautta.

Aloitin hyppäämisen vuonna 2000. Laskuvarjohyppääminen oli alun perin mieheni haave, ja minä sain häneltä lahjaksi kurssin. Kolme lastani olivat silloin alle kouluikäisiä, ja kun sain ensimmäisen Miten sä voit olla noin edesvastuuton -kommentin, mietin, että aiheesta taitaa olla turha keskustella vieraiden kanssa. Lentokoneesta hyppääminen on täysin järjenvastaista, ja se kai siinä kiehtookin – itsensä voittaminen ja kyky toimia poikkeuksellisissa tilanteissa. Lapseni ovat nyt täysi-ikäisiä, ja olen yhä hengissä!

Yksi naishyppääjä totesi, ettei ole koskaan miettinyt tässä harrastuksessa sitä, onko joku nainen tai mies. Niin se kyllä onkin. Suomessa laskuvarjohyppääjistä on 24 prosenttia naisia, mutta me olemme ensisijaisesti hyppääjiä, toissijaisesti hyppääjiä, sitten vasta tulee ammatin ja sukupuolen tyyppisiä juttuja. Minä olen ammatiltani kirjanpitäjä.

Nuorempana mietin, olenko liian vahva naiseksi. Ehkä naisen vahvuus ei ole enää mikään juttu, ja ainahan me suomalaiset ollaan oltu vahvoja. Ilman sinnikkäitä isoäitejämme tämä maa olisi aika toisenlainen.”

Milla Vaahtera: Rohkea ja nolo

Kuva: Milka Alanen
Kuva: Milka Alanen

”Olen provosoiva tyyppi, rohkea ja itsevarma. Ja nolo, ja haavoittuva. Jotain jännää tapahtui, kun aloin uskaltaa olla myös nolo. Aiemmin itsevarmuus oli kuori, jolla peitin haavoittuvaisuutta. Nyt en enää peittele.

En suorita mitään vaan teen innostavia asioita. Nyt tekeillä on kehonkuvaa ja seksuaalisuutta käsitteleviä vaahtomuoviveistoksia. Riisuin vanhan rahin verhoiluista, ja päälle tulee valtava, sininen vaahtomuoviperse.

Pienenä minäkin nielin käsityksen siitä, että tytön pitää olla kiltti, saa olla surullinen mutta ei vihainen. Poika saa olla vihainen muttei surullinen. Molemmat kärsivät muoteista. Poikien herkkyyttä pelätään, eivätkä naiset osaa ilmaista vihaa. Ennen minäkin itkin suuttuneena, mutta nykyään viha on lempparitunteitani. Hirveän vapauttava.

Opetan luovaa ajattelua ja huomaan, että 90-luvulla syntyneissä opiskelijoissa asenteet istuvat tiukassa. Tyttöjä pitää opettaa pois oikein tekemisen pakosta. Pojissa sitä on vähemmän – ehkä heitä tuetaan villeydessä ja visioinnissa.”

Emmi Järn: Jaksan ja pystyn

Kuva: Panu Pälviä
Kuva: Panu Pälviä

”Eipä tule kauheasti kerrottua ihmisille, mitä harrastan – siinä törmää aina ennakkoluuloihin. Että kaikkihan te olette rekkalesboja, ja että eikö se ole liian väkivaltaista. Ei amerikkalainen jalkapallo ole millään tavalla väkivaltaista, se on taktista ja haastavaa.
Olen ollut pienestä asti sellainen, etten ole tykännyt kaikkein tyttömäisimmistä jutuista. Leikin barbeilla ja autoilla, pukeuduin mekkoon, mutta kiipeilin myös puissa. Ehkä olen nykyäänkin vähän väliinputoaja: yritän olla naisellinen, mutta teen asioita, jotka itseäni kiinnostavat.
Halusin 4-vuotiaasta asti poliisiksi, ja 8-vuotiaana päätin, että menen armeijaan. Poliisia minusta ei tullut vaan hieroja ja pian myös fysioterapeutti, mutta armeijan kävin. Viihdyin, vaikka siellä joutui jatkuvasti kohtaamaan sen, että en varmaankaan jaksa tai pysty, koska olen tyttö. Hierojan työssä tulee samaa vastaan: miesasiakkaat varmistavat, että käytänhän sitten tarpeeksi voimaa. Olen 180 senttiä ja 76 kiloa: kyllä mä jaksan ja pystyn!”

Elssa Antikainen: Ehjä ja auki

Kuva: Maiju Pohjanheimo
Kuva: Maiju Pohjanheimo

”Minulla on aina ollut hyvä itseluottamus, jotenkin ehjä minäkuva. Kai se tulee siitä, että minua on tuettu niin hyvin. Äiti on yksinhuoltaja, ja hän adoptoi minut Etiopiasta, kun olin yksivuotias. Ympärilläni on aina ollut paljon ihmisiä, lämpimiä välejä ja hyviä ihmissuhteita. En muista, että minua olisi koskaan kiusattu erilaisen ulkonäön takia. Ehkä sekin johtuu itsevarmuudestani.

Olen tanssinopettaja ja koreografi, ja päälajini on suomalainen kansantanssi. Aloitin harrastuksen pienenä, ja kansantanssin maailma oli minulle hyvä kasvuympäristö. Omassa tanssiryhmässä tulee vahva yhteenkuuluvuuden tunne. Siellä katsotaan silmiin, ollaan toisia lähellä, otetaan kädestä kiinni. Olen ylpeä siitä, että sain harrastuksesta ammatin. Ekstrahienoa on vielä se, että minun näköisiäni on tässä lajissa vähemmän.

Mainoksessa minä näytän aluksi siltä, kuin olisin epävarma kehostani, mutta en sitten olekaan. Tulee minullekin joskus epävarmuuden tunteita, mutta en anna niiden vaivata kauan. Ajattelen, että olen aika vahva ja auki. Vahvuus on sitäkin, että uskaltaa lähestyä uusia asioita ja ihmisiä.”

Henna Valkeamäki:  Ihan millainen haluan

Kuva: Rami Marjamäki
Kuva: Rami Marjamäki

”Minulle on opetettu kotona, että nainen voi olla ihan mitä haluaa ja millainen vain, herkkä tai vahva. Äitini on 70-vuotias supernainen, joka tekee moottorisahalla puuhommia. Minusta tuli ensin lähihoitaja, sitten näyttelijä ja burleskitaiteilija. Burleskissa saa leikitellä työkseen sukupuolirooleilla.

Lähipiirissäni on mahtavia ihmisiä. Miehiä, jotka arvostavat naisia ja naisia, jotka arvostavat miehiä. Kodin ulkopuolella olen törmännyt tietysti myös ennakkoluuloihin. Esimerkki: rakastan katsella jääkiekkoa ja tunnen lajin hyvin. Miehet eivät silti usko, että voisin ymmärtää siitä mitään, vaikka minulla voisi olla valmennuspuolestakin sanottavaa. He puhuvat helposti ylitseni. Ei se ole loukkaavaa, se on vain hassua.

Minulla on itselläni tyttö ja poika. Yritän kasvattaa molempia ajattelemaan, että heistä voi tulla ihan mitä vaan ja he saavat olla millaisia haluavat. Tyttö voi tykätä jääkiekosta, poika saa olla herkkä.”
 

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.

Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield
Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin poliittisen satiirin taitajana Yle Leaksissa. Huumori sopii hänen mielestään myös kirkkoon. – Tilannetaju on siinä oleellista.

Yhdellä joululaululla on piispa Teemu Laajasalolle, 43, erityinen merkitys. Ei itkeä saa, ei meluta saa avasi show’n joka kerta, kun nuori Teemu kävi isänsä kanssa viihdyttämässä vanhainkodin asukkaita Itä-Helsingissä. Isä esitti joulupukkia, Teemu oli viulua soittava tonttu.

– Kun isäukko ikääntyi, minut upgradattiin joulupukiksi. Esiinnyimme samassa vanhainkodissa ainakin kymmenenä peräkkäisenä jouluna, Teemu kertoo Matkalla minuksi -haastattelussa.

Tänä jouluna estradi on toinen. Laajasalo pitää ensimmäisen joulusaarnansa Helsingin hiippakunnan piispana Helsingin Tuomiokirkossa. Aattohartauden jälkeen piispa viettää joulua perheensä kanssa: hän on kolmen pienen lapsen isä.

– En ole yrittänyt siirtää lapsuudenkotini dynamiikkaa meille, joitain samoja perusarvoja kyllä. Rakkauden, turvallisuuden ja rohkaisun henki ovat esillä omassakin kodissani, hän sanoo.

– Minua kannustettiin ja kehuttiin varmaan vähän liikaakin.

Laajasalo arvioi, että tausta on joskus näyttäytynyt liiallisena itsevarmuutena.

– Olen pitänyt itseäni kaikkien alojen asiantuntijana, joka kertoo vastauksen silloinkin, kun kukaan ei sitä kysy.

Huumoria kirkkoon

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin Kallion kirkkoherrana sekä poliittisen satiirin taitajana television Yle Leaksissa.

– Komedian tekeminen oli minulle rakas harrastus, jota muistelen hyvällä. Enää en voi heilua telkkarissa vitsihahmona. Piispan virkaan se ei sovi.

Hän ajattelee kuitenkin, että myös huumori sopii kirkkoon.

– Kirkkoon ei tulla kuuntelemaan vitsejä, mutta kyllä hauskat jutut sopivat saarnaan. Tilannetaju on siinä oleellista. Ilosanoman asiallahan tässä ollaan.

Miksi Teemu Laajasalo kuvailee itseään hihhuliksi uskonharjoittajaksi? Miksi hän vertaa kirkkoa makkarapakettiin? Tiesitkö, että sama risti on kulkenut Helsingin piispoilla vuodesta 1959? Lue koko haastattelu Me Naisten joulutuplasta 50–51/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

  • Helsingin hiippakunnan piispa asuu Helsingissä vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.
  • Teologian maisteri, kasvatustieteen tohtori. Edisti Aleppon kellot -kampanjaa Kallion kirkkoherrana. Tuttu ohjelmista Yle Leaks sekä Hyvät ja huonot uutiset.
  • Harrastaa kitaransoittoa. Toiveharrastuksena liikunta: ”Toivon harrastavani liikuntaa, mutta teen sitä liian harvoin.”
  • Saarnaa Helsingin Tuomiokirkon aattohartaudessa 24.12. klo 15.30.