Mikä on sinun mielikuvasi Afrikasta? Tämä piirros julkaistiin 1864 Le Tour du Monde -lehdessä. Kuva: Shutterstock
Mikä on sinun mielikuvasi Afrikasta? Tämä piirros julkaistiin 1864 Le Tour du Monde -lehdessä. Kuva: Shutterstock

Kehitysapu on nykymuodossaan turhaa rahanmenoa, sanoo entinen suurlähettiläs. Mikä sitten olisi hyvä tapa auttaa?

Entinen suurlähettiläs Matti Kääriäinen seurasi työssään suomalaista kehitysapua 40 vuoden ajan. Hän julkaisi tällä viikolla Kehitysavun kirous -kirjan, jonka pääviesti on, että kehitysapu ei auta.

Älämölöhän siitä syntyi. Muun muassa ex-kehitysministeri Heidi Hautala piti Kääriäisen näkemyksiä blogissaan liian pessimistisinä, samoin Iina Soiri, Pohjoismaisen Afrikka-instituutin johtaja.

Kritiikki ei yllättänyt Kääriäistä, sillä kirja on sohaisu muurahaispesään.

– Kritisoijilta on unohtunut se, että tämä kirja ei ole mikään tutkimus. Se on minun henkilökohtainen kokemukseni niiltä 40 vuodelta, jotka tein töitä ulkoministeriössä. Mielestäni perinteinen tapa tehdä kehitysapua ei toimi, Kääriäinen vastaa.

Kurjuus syvenee avusta huolimatta

Kääriäinen toivoo, että kehitysavun tehosta ja tuloksista esitettäisiin faktoja ja tutkimustuloksia.

– On vaikea todistaa, onko kehitysavulla saatu aikaan enemmän hyötyä vai haittaa. Niissä maissa, joille on eniten annettu kehitysapua, äärimmäinen köyhyys on jopa lisääntynyt. Miten tämä on mahdollista?



Matti Kääriäinen toimi suurlähettiläänä Mosambikissa ja Keniassa. Kuva: Lehtikuva

No, mikä sitten auttaisi kehitysmaita?

– Humanitäärisellä avulla tietysti pelastetaan henkiä, jos ihmisiä on kuolemassa nälkään. Inhimillisesti ottaen niin on pakko tehdä. Mutta jos aidosti halutaan tasata hyvinvointia maailmassa, rikkaiden maiden pitäisi luopua jostakin. Nyt olemme vain auttavinamme, mutta todellisuudessa emme luovu mistään.

Tarvitaan tapoja, joilla kehitysmaat voisivat itse hankkia elantonsa. Kääriäisen mukaan Afrikan maat voisivat vaurastua esimerkiksi maataloudella, mutta Eurooppa on suojannut itsensä erilaisin määräyksin, tullimaksuin ja veroin.

– Niillä tuomitaan Afrikan maat kurjuuteen. Myös maataloustuet ovat tällaisia suojamuureja.

Firmat kuriin somessa

Kääriäinen ravistelee meitä tavallisia kansalaisia vaikuttamaan. Meillä on siihen mahdollisuus, sillä globaalissa maailmassa suurta valtaa käyttävät paitsi valtiot myös yritykset. Esimerkiksi Finnwatchin työ saa Kääriäiseltä kehuja.

– Valistunut kuluttaja voi miettiä, mitä hän edellyttää tuotteilta, joita hän käyttää. Mistä periaatteista ja arvoista pidämme kiinni kuluttajina?

Kääriäinen uskoo muutoksessa somen voimaan, sillä imagotappio on firmalle aina myös rahallinen tappio.

– Firmat pelkäävät imagokriisiä. Nyt sallimme yritysten toimia esimerkiksi veroparatiiseissa. Kansainväliset yritykset kilpailuttavat kehitysmaita ja haalivat itselleen etuja esimerkiksi niin, ettei yritysten tarvitse maksaa veroja kehitysmaihin. Miksi ei tarvitse? Kuluttaja voi pitää silmänsä auki ja nostaa epäkohtia esiin.

Kirja on nyt julki, mutta muuttuuko mikään?

– Olen yllättynyt, että kirjani on saanut näin paljon huomiota. Pelkään vain, että suomalaiseen tapaan asiat nyt selitellään hyviksi ja sitten iso asia vain painetaan villaisella ja kurjuus jatkuu.

Lue myös:

Vanhoja silmälaseja Tansaniaan – kannattaako?

19-vuotias Viola perustaa lastenkodin Keniaan

Frida Kahlo -elokuva ei sitten ollutkaan kertomus mahtavan taiteilijan elämästä, vaan yhden pervertikon raivoisa metsästysretki.

Hollywood-tähti Salma Hayek julkaisi eilen The New York Timesissa mielipidekirjoituksen, jonka rinnalla oikeastaan kaikki muut mielipidekirjoitukset kalpenevat. Se on kirjoitettu aiheesta Harvey Weinstein oli minunkin hirviöni. Hayek kertoo elokuvatuottaja Weinsteinin vainonneen häntä sinnikkäästi Fridan kuvauksissa vuonna 2002. 

– En suostunut menemään suihkuun hänen kanssaan. En antanut hänen tulla katselemaan, kun käyn suihkussa. En antanut hänen nuolla minua. En suostunut riisuutumaan toisen naisen kanssa, Hayek kirjoittaa. 

Tiedämme jo aivan liikaa avonaisista kylpytakeista ja viherkasveihin masturboinneista.

Hayek veikkaa, että Weinstein ei kehdannut raiskata häntä sen takia, että Hayek tunsi turhan monta miehen kaveria. Sanattomaksi tuottaja ei silti jäänyt.

– Tapan sinut. Etkö usko, että pystyn siihen? Hayek kertoo Weinsteinin raivonneen tultuaan torjutuksi.

Yli sata naista on tähän mennessä syyttänyt Weinsteinia ahdistelusta, häirinnästä ja raiskauksista. Sinänsä Salma Hayekin, 51, kertomus ei siis ole mitään uutta. Tiedämme jo aivan liikaa avonaisista kylpytakeista, makuuhuoneisiin raahaamisista ja viherkasveihin masturboinneista.

Mikä tässä nimenomaisessa mielipidekirjoituksessa sitten kuristaa kurkkua? Se, että jopa Salma Hayekin on pitänyt kestää moista. Edes hänellä ei ole ollut aseita Hollywoodin voimahahmoa vastaan. Hänen on pitänyt hymyillä ahdistelijansa vieressä yhteiskuvissa ja vaieta kaikesta. Koska muuten ura olisi ollut sitten siinä. Kiva kun kävit!

Weinstein tuottamat elokuvat saivat nyt ihan uuden jälkimaun.

Ja toki riipii myös se, että kerrankin kun naisohjaaja on tehnyt vaikuttavan elämäkertaelokuvan legendaarisesta naistaiteilijasta, selviää, että kuvaukset ovat olleet yhtä naistenvihaajan märkää unta. Weinstein muun muassa pakotti Hayekin alastonkohtaukseen toisen naisen kanssa ja Hayek sai hermoromahduksen kameran edessä. 

– En pystynyt lopettamaan itkemistä, oksensin ja kuvaukset jouduttiin keskeyttämään. Otin rauhoittavia. Niiden avulla itku loppui, mutta oksentaminen ei. 

Kerrassaan viehättävää! Ainakin nämä Weinstein tuottamat elokuvat saivat nyt ihan uuden jälkimaun: Pulp Fiction (1994), Smoke (1995). Englantilainen potilas (1996), Will Hunting (1997), Jackie Brown (1997). Rakastunut Shakespeare (1998), Taru sormusten herrasta (2001–2003), Chicago (2002), Lukija (2008), Nine (2009), Kunniattomat paskiaiset (2009) ja Kuninkaan puhe (2011).

Mukavaa elokuvailtaa!

Voice of Finlandin uutena tähtivalmentajana aloittava Toni Wirtanen nousi Ääni ratkaisee -osiossa laulajakokelaiden suosikkivalinnaksi, mikä sai välillä muut valmentajat hermostumaan tosissaan. Kuva: Jonna Öhrnberg
Voice of Finlandin uutena tähtivalmentajana aloittava Toni Wirtanen nousi Ääni ratkaisee -osiossa laulajakokelaiden suosikkivalinnaksi, mikä sai välillä muut valmentajat hermostumaan tosissaan. Kuva: Jonna Öhrnberg

Voice of Finlandin uusi tähtivalmentaja Toni Wirtanen on viettänyt syksyn koti-isänä, kun vaimo Jannika B kilpaili Tähdet, tähdet -ohjelmassa.

Apulanta-muusikko Toni Wirtanen on pitänyt syksyn aikana sosiaalisessa mediassa yllä näkyvää kampanjaa Tähdet, tähdet -ohjelmassa kilpailleen vaimonsa Jannika B:n puolesta. Joka viikko hän on ylistänyt ylpeänä vaimoaan ja kannustanut häntä eteenpäin.

Ja sitä Wirtanen todella on – ylpeä. Jannika kertoi kesällä kamppailleensa uupumusta ja väsymystä vastaan. Siitä huolimatta hän päätti lähteä haastamaan itsensä vaativiin suoriin lähetyksiin – ja tuli kilpailussa lopulta toiseksi.

”Jokaisesta karikosta on olemassa väylä pois,”

– Pidän häntä sen ohjelman ehdottomana kaikkien aikojen henkisenä voittajana juuri siksi, että hän voitti itsensä niin monin kerroin siinä. Toivon, että ihmiset, jotka käyvät samoja asioita läpi, ottaisivat sen ikään kuin majakaksi. Jokaisesta karikosta on olemassa väylä pois, Wirtanen kuvailee.

Jannikan keskittyessä kilpailuun Toni vietti aikaa pariskunnan kaksivuotiaan Martta-tyttären koti-isänä. Seuraavaksi on kuitenkin isän vuoro hypätä jälleen television maailmaan, kun hän aloittaa yhtenä tammikuussa alkavan uuden Voice of Finland -kauden tähtivalmentajista.

Ottaako Jannika nyt roolin perheen somevastaavana?

– Jonkinlaista roolinvaihtoa tässä varmasti tapahtuu. Sen näkee sitten livelähteyksissä. Uskon kyllä, että saan hyvin Twitter-tukea, sillä rouva on kova twiittaamaan, Wirtanen pohdiskeli ohjelman lehdistötilaisuudessa.

Hän kertoo löytäneensä itse television katselun uudestaan sosiaalisen tv:n nousun myötä.

– Vitsi, miten paljon enemmän sai esimerkiksi Vain elämäästä irti, kun kävi vetojen välissä katsomassa Twitteristä, mitä niistä puhuttiin. Onhan se tavallaan sellaista oman egon buustausta, mutta toisaalta siellä voisi olla myös jotain ihan muuta. Se on kaksiteräinen miekka, hän miettii.