Mikä on sinun mielikuvasi Afrikasta? Tämä piirros julkaistiin 1864 Le Tour du Monde -lehdessä. Kuva: Shutterstock
Mikä on sinun mielikuvasi Afrikasta? Tämä piirros julkaistiin 1864 Le Tour du Monde -lehdessä. Kuva: Shutterstock

Kehitysapu on nykymuodossaan turhaa rahanmenoa, sanoo entinen suurlähettiläs. Mikä sitten olisi hyvä tapa auttaa?

Entinen suurlähettiläs Matti Kääriäinen seurasi työssään suomalaista kehitysapua 40 vuoden ajan. Hän julkaisi tällä viikolla Kehitysavun kirous -kirjan, jonka pääviesti on, että kehitysapu ei auta.

Älämölöhän siitä syntyi. Muun muassa ex-kehitysministeri Heidi Hautala piti Kääriäisen näkemyksiä blogissaan liian pessimistisinä, samoin Iina Soiri, Pohjoismaisen Afrikka-instituutin johtaja.

Kritiikki ei yllättänyt Kääriäistä, sillä kirja on sohaisu muurahaispesään.

– Kritisoijilta on unohtunut se, että tämä kirja ei ole mikään tutkimus. Se on minun henkilökohtainen kokemukseni niiltä 40 vuodelta, jotka tein töitä ulkoministeriössä. Mielestäni perinteinen tapa tehdä kehitysapua ei toimi, Kääriäinen vastaa.

Kurjuus syvenee avusta huolimatta

Kääriäinen toivoo, että kehitysavun tehosta ja tuloksista esitettäisiin faktoja ja tutkimustuloksia.

– On vaikea todistaa, onko kehitysavulla saatu aikaan enemmän hyötyä vai haittaa. Niissä maissa, joille on eniten annettu kehitysapua, äärimmäinen köyhyys on jopa lisääntynyt. Miten tämä on mahdollista?



Matti Kääriäinen toimi suurlähettiläänä Mosambikissa ja Keniassa. Kuva: Lehtikuva

No, mikä sitten auttaisi kehitysmaita?

– Humanitäärisellä avulla tietysti pelastetaan henkiä, jos ihmisiä on kuolemassa nälkään. Inhimillisesti ottaen niin on pakko tehdä. Mutta jos aidosti halutaan tasata hyvinvointia maailmassa, rikkaiden maiden pitäisi luopua jostakin. Nyt olemme vain auttavinamme, mutta todellisuudessa emme luovu mistään.

Tarvitaan tapoja, joilla kehitysmaat voisivat itse hankkia elantonsa. Kääriäisen mukaan Afrikan maat voisivat vaurastua esimerkiksi maataloudella, mutta Eurooppa on suojannut itsensä erilaisin määräyksin, tullimaksuin ja veroin.

– Niillä tuomitaan Afrikan maat kurjuuteen. Myös maataloustuet ovat tällaisia suojamuureja.

Firmat kuriin somessa

Kääriäinen ravistelee meitä tavallisia kansalaisia vaikuttamaan. Meillä on siihen mahdollisuus, sillä globaalissa maailmassa suurta valtaa käyttävät paitsi valtiot myös yritykset. Esimerkiksi Finnwatchin työ saa Kääriäiseltä kehuja.

– Valistunut kuluttaja voi miettiä, mitä hän edellyttää tuotteilta, joita hän käyttää. Mistä periaatteista ja arvoista pidämme kiinni kuluttajina?

Kääriäinen uskoo muutoksessa somen voimaan, sillä imagotappio on firmalle aina myös rahallinen tappio.

– Firmat pelkäävät imagokriisiä. Nyt sallimme yritysten toimia esimerkiksi veroparatiiseissa. Kansainväliset yritykset kilpailuttavat kehitysmaita ja haalivat itselleen etuja esimerkiksi niin, ettei yritysten tarvitse maksaa veroja kehitysmaihin. Miksi ei tarvitse? Kuluttaja voi pitää silmänsä auki ja nostaa epäkohtia esiin.

Kirja on nyt julki, mutta muuttuuko mikään?

– Olen yllättynyt, että kirjani on saanut näin paljon huomiota. Pelkään vain, että suomalaiseen tapaan asiat nyt selitellään hyviksi ja sitten iso asia vain painetaan villaisella ja kurjuus jatkuu.

Lue myös:

Vanhoja silmälaseja Tansaniaan – kannattaako?

19-vuotias Viola perustaa lastenkodin Keniaan

Vanhaa jumppamattoa ei kannata heittää roskiin!

Instagram-sivusto 5-minute crafts julkaisi videon, jossa esitellään jumppamaton uusia käyttötapoja. Tässä hyvät vinkit kootusti.

  1. Astiankuivauskaapin alunen. Ulkomailla asuvalla astiankuivausteline löytyy mahdollisesti keittiönpöydältä, mutta monessa suomalaisessa kodissa mainio kapistus on rakennettu kaapistoon. Vanhasta jumppamatosta saat oivan alustan astioista tippuvalle vedelle.
  2. Leikkuulaudan pidike. Samaan tapaan kumista mattoa voi käyttää myös alustana leikkuulaudalle, joka ei tällöin luista vihanneksia pilkottaessa.
  3. Hiirimatto. Mittaa vanhasta jumppamatostasi parikymmentä senttiä pitkä ja yhtä leveä alue, ja leikkaa se irti. Luistamaton kuminen alusta on oiva kotitoimiston tietokoneen hiirimatoksi.
  4. Läppärin suojapussi. Miksipä et samoilla vauhdeilla kyhäisi matosta myös läppärin suojapussia? Leikkaa matosta tuplasti kannettavasi kokoinen pala ja taita se kahtia. Liitä reunat yhteen siten, että yksi sivu jää taskumaisesti auki. Sujauta läppäri kyytiin.
  5. Cooleri tölkille. Rullaa pieni pala mattoa tölkin ympärille. Oiva tapa pitää tölkki kylmänä.
  6. Lasinalunen. Bileet tulossa? Pyöreistä jumppamaton paloista saat kätevät lasinaluset.

Oli käytetyn jumppamaton uusi käyttötarkoitus mikä tahansa näistä, on se silti syytä puhdistaa hyvin. Onneksi se onnistuu kätevästi ihan pesukoneessa.

Näyttelijä Colman Domingo esittää Fear the Walking Dead -sarjassa Victor Strandia, joka liittyi zombijahtiin sarjan toisella kaudella.

IS TV-LEHTI: Apokalyptinen Fear the Walking Dead -kauhusarja oli jotakin aivan uutta 48-vuotiaalle Colman Domingolle, joka on henkeen ja vereen teatterinäyttelijä.

–Sanon aina kyllä uusille asioille. Käsivarteeni on tatuoitu sana yes, mies kertoo Monte Carlon tv-festivaaleilla.

Domingo esittelee käsivarttaan, jossa näkyy kyseinen tatuointi.

Domingon laajassa ansioluettelossa lukee lisäksi nimikkeet Broadway-tähti, käsikirjoittaja ja ohjaaja. Hän ohjasi myös yhden Fear the Walking Dead -sarjan jakson sen neljännellä kaudella. Meneillään on sarjan neljäs kausi, joten Domingolla on jo kokemusta zombien lahtaamisesta. Mikä on paras tapa tappaa zombi?

– Tärkeintä on tähdätä päähän. Voi käyttää mitä tahansa kättä pidempää, jota on saatavilla, Domingo naurahtaa.

– Hahmoni tärkeimmät aseet ovat kieli ja äly. ”Zombisarja” voi olla myös huono leima sarjallemme, sillä jos raaputtaa pintaa syvemmälle, kyseessä on sarja perheestä ja inhimillisyydestä, Domingo pohtii.

Neljännellä kaudella zombeja vastaan taisteleva porukka saa käyttöönsä myös aseita. Domingo joutui ensimmäistä kertaa harjoittelemaan aseiden käyttöä.

”Haluaisin myös ihmisten tietävän, että kaikki amerikkalaiset eivät ole asehulluja.”

Se oli hänelle vaikeaa.

– Meillä on Amerikassa omat, jakautuneet mielipiteemme aseista, hän sanoo.

Domingo kertoo ajattelevansa, että esimerkiksi maaseudulla ihmisten täytyy saada omistaa aseita puolustaakseen maitaan. Mutta mitkään automaattiaseet yksityishenkilöillä eivät käy järkeen.

– Jokainen järkevä ihminen – jokainen järkevä aseenomistaja myös – sanoisi, että kenelläkään ei voi olla oikeaa tarvetta sellaiselle aseelle. Haluaisin myös ihmisten tietävän, että kaikki amerikkalaiset eivät ole asehulluja.

Hän uskoo, että ihmisellä on oikeus puolustaa itseään.

”Luulin tulevani puhumaan tänne zombeista, mutta tämähän kääntyikin vakavaksi!”

– Mutta haluaisin ihmisten käyttävän tervettä järkeä! Domingo selittää kiihkeästi.

– Amerikka on perustunut toisen pelolle. Maamme on joutunut taistelemaan eroon orjuudesta, taistelemaan maahanmuuttajien, naisten ja homojen oikeuksien puolesta. Taistelu kaikesta mahdollisesta on hyvin syvällä kansakunnassamme. Lopulta taistelemme siitä, että osaisimme kunnioittaa ja rakastaa toisiamme, Domingo kertoo ja on lähellä purskahtaa itkuun.

Hän kuivaa silmänurkkiaan.

– Olen pahoillani, tämä on vain niin henkilökohtaista. Rakkauden tiellä on aina pelkoa. Pelkoa toisen elämänvalinnoista – miksi ne vaivaamat muita ihmisiä niin paljon?

Sitten tunteikas näyttelijä purskahtaa nauramaan.

– Luulin tulevani puhumaan tänne zombeista, mutta tämähän kääntyikin vakavaksi!

Fear the Walking Dead, kauden 4 jälkimmäinen puolisko on nyt nähtävillä HBO Nordic -maksukanavalla.