Kaikki pikkutytöt haaveilevat uljaasta prinssistä – puoli valtakuntaa on vielä sivuseikka. Huhtikuussa brittien kuninkaallisissa häissä huipentuu tuhkimotarina, jossa yhden tuiki tavallisen tytön leikki käy toteen.

Pikku Kate näyttää täydelliseltä prinsessalta. Hän tuijottaa peiliin ja harjoittelee keimailua: toinen jalkaterä eteen, pää hiukan takakenoon, käsi poskelle ja tirskahdus. Katella on kaikki, mitä prinsessa tarvitsee: vaaleanpunainen tyllimekko, hopeanvärinen käsilaukku ja sinisen timantin koristama muovikruunu.

– Äiti, ota kuva! tyttö komentaa toimiston toisella puolella hääräävää Carole Middletonia. Oikeastaan äidin työpaikalla ei saisi pukeutua naamiaisvaatteisiin. Ne ovat muiden lasten juhlia varten, eikä niitä saisi rytätä tai sotkea. Mutta silloin, kun pahvilaatikoista pilkottaa prinsessavaatteita, 7- vuotias Kate ei voi hillitä itseään.

– Ota kuva niin, että salamavalo räiskyy, Kate kiljuu ja nauraa.

KAMERAT NAKSUTTAVAT sarjatulta, kun kuvaajalauma tuhlaa filmejään saadakseen täydellisen otoksen 3-vuotiaasta prinssi Williamista. Poika puristaa kirkkaanpunaista Postimies Pate -mehupulloaan kaksin käsin ja etsii hätääntyneenä äitiään ihmisjoukosta.

Äiti Diana nyökkää koulun ovia kohti ja hymyilee rohkaisevasti. William jatkaa askellustaan kohti Jane Mynorin leikkikoulua, katse tiukasti maahan käännettynä. Kuvaajat huutelevat pysähtymään ja poseeraamaan. Heitä on joka puolella. Tietenkin on. Williamin ensimmäinen päivä leikkikoulussa on suuri uutinen.

Prinsessa Diana katselee säikähtäneen näköistä poikaansa, ja hänen mielessään käy sama huoli, jota hän on murehtinut ystävilleen jo monta kertaa. Äiti pelkää, että kaikki tämä on pojalle liikaa. William on yhtä herkkä kuin äitinsä. Poika ei tule kestämään sitä, että hänen jokainen askeleensa, ilonsa ja murheensa on uutinen, että hän kuuluu kaikille.

EI POIKA KESTÄKÄÄN. Kun 4- vuotias William on sulhaspoikana setänsä, prinssi Andrew’n, ja Sarah Fergusonin häissä, hän riehaantuu miljoonien televisiokatsojien huviksi ja kuningasperheen häpeäksi ja näyttää kieltään häävieraille ja televisiokameroille.

Kun William on 12-vuotias, koulukaveri pilkkaa hänen vanhempiaan, joiden onneton avioliitto pettämiskohuineen on ollut jo muutaman vuoden maan ykköspuheenaihe. William raahaa kaverinsa koulun vessaan, tunkee tämän pään pönttöön ja vetää litrakaupalla vettä pojan takaraivolle.

Williamin ollessa 15-vuotias hän saa hiihtolomamatkalla Kanadassa vastaansa rakkautta hysteerisesti kirkuvan tyttölauman. Hän lehahtaa punaiseksi, ryntää hotellihuoneeseensa ja vannoo lukkiutuvansa sinne iäksi.
Prinssi kulkee vuosia pää alaspäin painettuna siinä toivossa, ettei kukaan tunnistaisi häntä. Valokuvaajien filmille tallentuu yleensä otos, jossa ujon vihainen poika vilkuilee vaalean hiuspehkon alta. William toivoo, että voisi edes hetken elää tavallista elämää, olla kuten muut pojat.

TOIVE TOTEUTUU 24. syyskuuta vuonna 2001, kun William astuu sisälle vaatimattomaan huoneeseensa skotlantilaisen St Andrew’n yliopiston asuntolassa. Kuningashuone on taivutellut uteliaan ja häikäilemättömän brittimedian sopimukseen. Sen mukaan prinssin annetaan opiskella nelivuotinen tutkinto ilman, että toimittajat ja kuvaajat juoksevat hänen perässään kampusalueella ja pikkukaupungin yöelämässä.

Tiedotusvälineet lupaavat tyytyä etukäteen sovittuihin haastatteluihin ja tiedotustilaisuuksiin. Paparazzeja toki pörrää yliopistokaupungin kaduilla, mutta lehdet kieltäytyvät julkaisemasta salaotoksia.

William on tietoinen sopimuksesta, joten hän vetää asuntolahuoneensa oven helpottuneena kiinni ja alkaa purkaa tavaroita tehdäkseen olonsa kotoisaksi. Hän on pakannut kotipalatsista mukaansa täkin, tyynyn, stereot ja television sekä kasan kirjoja. Seinälle hän kiinnittää kuvia itsestään ja ystävistään. Williamin seinä­naapurina asustaa hänen henkilökohtainen turvamiehensä, mutta muuten asumispuitteet ovat kuten kenellä tahansa ensimmäisen vuoden opiskelijalla.

Kerrosta alempana, tyttöjen käytävällä Kate Middleton on ehtinyt jo viikata vaatteensa kaappiin. Hän on heiluttanut saattamaan tulleille vanhemmilleen hyvästit muutama tunti sitten. Kate istuu nyt sängylle potemaan outoa oloaan; hän tuntee yhtä aikaa olevansa todella yksin ja toisaalta kuuluvansa suureen ryhmään.

Katea jännittää. Jokaisen käytävän varrella olevan suljetun oven takana on joku yhtä yksinäinen kuin hän. Pian hän tietäisi, kenestä heistä tulisi hänen ystäviään. Kate on varma siitä, että hän on aloittamassa elämänsä parasta aikaa.

– KAUNEIN MOPPI, minkä olen koskaan nähnyt, Michael Middleton vitsailee katsellessaan muutaman tunnin ikäistä esikoistytärtään Royal Berkshiren sairaalassa Readingissa. Carole-vaimoa naurattaa; tumma, tuuheatukkainen tyttö muistuttaa tosiaan lattiamoppia.

Tammikuun 9. päivä vuonna 1982 on kaksi vuotta aiemmin avioituneen parin elämän onnellisin päivä, siitä he ovat varmoja. Lakanaan kapaloitu Catherine Elizabeth aloittaa uuden vaiheen perheen elämässä.

Työpaikallaan British Airwaysilla tavanneet Carole ja Michael ovat valmistautuneet vauvan tuloon muuttamalla kerrostaloasunnosta pieneen punatiiliseen omakotitaloon. Ankea tehdasalue Heathrow’n lentokentän kupeessa on vaihtunut Bradfield Southendin pikkukaupunkiin Berkshiressä, Lontoon länsipuolella.

British Airwaysille 70-luvun puolivälissä lentoemännäksi tullut Carole oli jäänyt terminaalissa työskennelleen Michaelin mieleen heti ensitapaamisella. Tumma kaunotar vaikutti yhtä aikaa rempseän huolettomalta ja päättäväiseltä.

Rekkakuskin ja kotiäidin tytär Carole oli tähdännyt lentoemännäksi teinivuosistaan lähtien. Hän halusi hienostuneen ammatin, jossa näkisi maailmaa. Isossa-Britanniassa lentäminen oli vielä 70-luvulla glamouria, harvojen ja varakkaiden puuhaa – Carolen perheellä ei olisi ollut koneeseen tuolloin astumista. Ujo, keskiluokkaisen perheen poika Michael puolestaan oli ajautunut alalle lentokapteenina työskennelleen isänsä houkuttelemana.

KESÄKUUN 21. PÄIVÄNÄ vuonna 1982 viisikuukautisen Catherinen vanhemmat istuvat muiden brittien tavoin uutislähetyksen alkaessa television edessä. He kuuntelevat päivän jymypaukun yhä uudestaan: maa on saanut uuden prinssin ja tulevan vallanperijän.

Vain muutama hetki prinssi Williamin syntymän jälkeen joku on jo ehtinyt köyttää St Maryn sairaalan porttiin kyltin, joka julistaa ”Poika tuli!”. Kun prinssi Charles pari tuntia myöhemmin astuu sairaalan ulkoportaille, satapäinen onnittelijoiden joukko repeää laulamaan For he’s a jolly good fellow.

Sisällä sairaalassa prinsessa Diana makaa kyljellään sängyssä ja katselee vieressään tuhisevaa, lakanaan käärittyä vaaleanpunaista kurttunaamaa. William on tietämättään rikkonut heti elämänsä ensihetkinä kuningasperheen perinteitä. Hän on sitten vuoden 1841 ensimmäinen tuleva hallitsija, joka on syntynyt Buckinghamin palatsin ulkopuolella. Itsepäinen Diana vaati vastoin kuningattaren tahtoa saada synnyttää sairaalassa. Diana on tehnyt toisenkin, kuningasperheessä ennenkuulumattoman päätöksen: hän aikoo imettää lastaan.
Kun William on kahden päivän ikäinen, ylpeät Charles ja Diana esittelevät vauvan toimittajille ja kuvaajille. Vanhemmat hymyilevät leveästi, mutta Diana suostuu vilauttamaan pojastaan vain kaistaleen kasvoja.

Perhepotretti on riemukas, mutta kulisseissa asiat ovat vinksallaan. Charlesin ja Dianan onni on alkanut rakoilla jo vuoden yhdessäolon jälkeen. Kumpikin aikoo kuitenkin omistautua vanhemmuuteen täysillä. Charles, joka joutui lapsena olemaan jatkuvasti erossa vanhemmistaan, on päättänyt, ettei Williamin tarvitse sietää jatkuvaa yksinäisyyttä. Hän karsii kalenteristaan menot minimiin. Charles aikoo olla lämmin isä toisin kuin hänen omansa, prinssi Philip, joka oli lapsilleen pelottava ja etäinen määräilijä. Dianakin päättää, että Williamin on saatava mahdollisimman normaali lapsuus.

PUOLITOISTA VUOTTA esikoistytär Catherinen syntymän jälkeen Middletonin perheeseen syntyy toinen lapsi, Philippa. Äiti alkaa kutsua tyttäriään Kateksi ja Pipaksi. Carole päättää, että lentoemäntäajat ovat hänen osaltaan ohitse. Työ verottaisi liikaa, sillä hän joutuisi olemaan päiviäkin poissa lastensa luota.

Carole rauhoittuu mielellään kotiäidiksi pikkukaupunkiin. Hän kärrää Katen ja Pipan joka tiistai äiti–lapsi-kerhoon ja leipoo tarjottavaksi piirakoita ja pikkuleipiä. Eräänä tiistaina hän tuo kerhoon muutakin: pieniä värikkäitä pussukoita, joiden sisällä on leluja, askartelutarvikkeita ja karkkeja sievissä asetelmissa.

Carole on varma, että äitien mielestä on rasittavaa väkertää lasten synttärijuhliin pakollisia yllätyspusseja vieraille kotiin vietäviksi. Hän on oikeassa. Kerhon äidit ihastuvat ajatuksesta, että joku keksii pussien sisällöt heidän puolestaan ja asettelee yllätykset kauniisti. Muutama tilaa Carolelta pusseja saman tien. Carole on tyytyväinen – tällaista työtä hän ehtii hyvin tehdä lastenhoidon ohella.

Muutama kuukausi Katen viisivuotissyntymäpäivien jälkeen Middletonin perheeseen syntyy vielä kolmas lapsi, James. Samana vuonna, 1987, Carole virallistaa juhlapussibisneksensä ja perustaa Party Pieces -nimisen yrityksen. Hän vuokraa pienen varastotilan muutaman kilometrin päässä perheen kodista ja hankkii sinne kaikenlaista rekvisiittaa lastenkutsuja varten.

Carole pukee Katen ja Pipan erilaisiin printtipaitoihin ja juhlatamineisiin, asettelee heille värikkäitä kuppikakkuja käteen ja napsii kuvia, ja tekee niistä mainoskatalogeja. Carole ja Michael toivovat yrityksen poikivan tarpeellista lisätienestiä perheelle mutta eivät arvaa, että juhlabisnes tekee heistä miljonäärejä, kun internet yleistyy.

Kate aloittaa koulun neljävuotiaana. Tyttö on pienestä pitäen mallioppilas, rauhallinen ja innokas. Hän jakaa kiltisti lelut muiden kanssa ja tekee kotitehtävät huolellisesti.

Seuraavien vuosien aikana Kate innostuu myös urheilemaan. Kymmenenvuotiaana hän on lyömätön pituus- ja korkeushypyssä, voittaa poikkeuksetta maastojuoksukilpailut, ja hänet valitaan kapteeniksi koulun jääkiekko-, verkkopallo- ja uintijoukkueisiin.

Kerran koulun lehteen kirjoitetaan vierekkäisille sivuille artikkelit Katen liikuntamenestykses-tä ja prinssi Williamista. Kate on pakahtua innosta. Hän kiikuttaa lehden posket hehkuen kotiin.
– Äiti, voitko kuvitella, pääsin samaan lehteen Williamin kanssa!

Kate on myös innokas partiolainen ja hän rakastaa näyttelemistä. 10-vuotiaana hänet valitaan kymmenien halukkaiden joukosta esittämään Eliza Doolittlea koulun My Fair Lady -musikaaliin.

Opettajainhuoneessa Middletoneja pidetään täydellisenä malliperheenä. Vanhemmat osallistuvat aktiivisesti lastensa koulunkäyntiin ja harrastuksiin, ja kaikki kolme lasta ovat moitteettoman hyvätapaisia. Katekin on varovainen ja laskelmoiva tyttö, joka haluaa miellyttää muita ja pelkää epäonnistumisia. Hän harkitsee tekemisensä tarkkaan.

WILLIAM KATSOO pienestä pitäen vierestä, millaista hurmiota hänen äitinsä herättää ihmisissä. Diana on kuningasperheen rakastetuin ja seuratuin jäsen. Hänen jokaista askeltaan kodin ulkopuolella tallentavat kymmenet valokuvaajat.

Dianan laaja hyväntekeväisyystyö tekee hänestä maailman tunnetuimman ja ihailluimman naisen. Kun William on 5-vuotias, Diana aiheuttaa maailmanlaajuisen kohun pitämällä aidsia sairastavaa miestä kädestä kiinni. Kukaan julkisuuden henkilö ei ole uskaltanut tehdä samaa. Diana kertoo Williamille, että pieni ele oli vain esimerkki siitä, että kaikkia ihmisiä pitää kohdella samoin. Dianan mielestä se on tärkein opetus, jonka hän voi Williamille ja tätä kaksi vuotta nuoremmalle Harrylle antaa.

Dianalla on hyvin kaksijakoinen suhde julkisuuteen. Toisaalta hän janoaa sitä ja järjestää itsensä valokeilaan tarpeen tullen vaikka tahallisilla paljastuksilla ja lipsautuksilla. Toisaalta hän pelkää ja yrittää paeta huomiota.

Poikiensa osalta hän tavoittelee mahdotonta. Hän toivoo, että William ja Harry voisivat elää aivan tavallista lasten elämää. Kun William on kolmevuotias, Diana vie hänet leikkikouluun, jotta poika saisi kavereita ja tuntisi olevansa muiden kaltainen.

Koulun ikkunat vaihdetaan luodinkestäviksi, ovelle sijoitetaan aseistettu vartija ja luokkahuoneeseen Williamin henkivartija. Kouluun tulijoille aletaan myös tehdä turvatarkastuksia.

Äitinsä hyvistä aikomuksista huolimatta William itse ei ole lainkaan vakuuttunut olevansa samalla viivalla muiden lasten kanssa. Kun leikki yltyy nahisteluksi, prinssi lausuu aina uhkauksensa: – Jos sinä et leiki niin kuin sanon, voit joutua vankilaan. Perheelläni on valtaa.

Charles on raivoissaan pojan käytöksestä. Diana tuskastuu. Vanhempien maanittelut, uhkailut ja lahjonnat eivät tehoa pieneen poikaan. William oppii kasvaessaan aina vain paremmin pyörittämään vanhempiaan, jotka tuntevat syyllisyyttä siitä, että joutuvat lupauksistaan huolimatta olemaan paljon poissa kotoa.

DIANA JA CHARLES hyvittelevät lapsiaan lahjoilla eivätkä osaa pitää yhteistä linjaa kasvatuksessa – eivätkä enää missään muussakaan. William ja Harry joutuvat kuuntelemaan vanhempiensa jatkuvia riitoja, nimittelyjä ja syytöksiä. Charles pakenee yhä useammin perheen kodista Kensingtonin palatsista huvilalleen Lounais-Englannin maaseudulle.

Onnellisen kulissin ylläpitämiseksi perhe raahautuu viikonloppuisin yhdessä maalle. Mediaa temput eivät kuitenkaan vakuuta. Toimittajat jahtaavat jatkuvasti todisteita Dianan ja Charlesin avioliiton ulkopuolisista suhteista, ja lehdet mässäilevät perheen onnettomalla elämällä.

Diana alkaa hakea Williamista tukea. Hän tarrautuu poikaansa sitä enemmän mitä vanhemmaksi tämä tulee. William on vasta kahdeksan, kun Diana kehuu toistuvasti ystävilleen, että pojasta on kasvanut äidin todellinen sielunkumppani ja mahtava kuuntelija.

Keskustelut äidin pahasta olosta ja suruista pelottavat Williamia, mutta hän ei kerro sitä Dianalle. Hän lohduttaa itkevää äitiä ja kuuntelee, kun Diana epäilee miestään uskottomaksi, itkee menneensä naimisiin liian nuorena ja kertoo salaisuuksia siitä, kuinka koko kuningasperhe on kääntynyt häntä vastaan.

William käy koulua Etonin sisäoppilaitoksessa, josta hän pääsee kotiin vain neljän viikon välein. Diana kuitenkin ajaa poikansa luokse säännöllisesti – häneltä ei kielletä vierailuja kuten muiden koululaisten vanhemmilta.

William on kymmenvuotias ja Harry kahdeksan, kun heidät kutsutaan eräänä joulukuun aamuna rehtorinkansliaan. Diana odottaa poikiaan siellä ja kertoo, että Charles ja hän eroavat. Harry punastuu, ei sano mitään ja kääntää katseensa lattiaan. William alkaa itkeä. Hän lopettaa itkemisen, kun huomaa äidin itkevän.

William pyyhkii kyyneleensä hihaan, kävelee äidin luokse ja suutelee häntä poskelle. – Toivon, että nyt sekä sinä että isä tulette onnellisemmiksi, poika sanoo. Illalla William menee pikkuveljensä huoneeseen ja ehdottaa, että he tekevät veljesvalan. Pojat vannovat, etteivät hylkää kumpaakaan vanhempaansa tai valitse toisen puolta.

Media riepottelee perheen elämää, Dianan ja Charlesin avioliiton vaiheita ja avioeroa kuukausitolkulla. Harry muuttuu puhumattomaksi ja sulkeutuu huoneeseensa. William provosoi koulukavereitaan tappeluihin, jättää läksyt tekemättä ja lintsaa tunneilta. Avioeron jälkeen sekä Diana että Charles purkavat katkeruuttaan julkisesti.

Harry ei halua tietää vanhempiensa vihasta mitään. Hän ei avaa televisiota eikä lue lehtiä ja sulkee korvansa koulukavereiden keskusteluilta. Williamille vanhempien kriisi on pakkomielle. Poika hiipii salaa turvamiehensä huoneeseen katsomaan televisiohaastatteluja ja lukemaan lehtiä, joissa revitellään Charlesin uudelleen lämmennyttä suhdetta hänen nuoruudenrakkauteensa Camilla Parker-Bowlesiin ja puidaan Dianan salasuhteita näyttelijä James Gilbeyn ja ratsastusohjaaja James Hewittin kanssa.

– LAUTA!

Kate on aivan varma, että huuto on tarkoitettu hänelle. Niin se onkin. Lauma pari vuotta Katea vanhempia poikia kiikkuu tuoleillaan ja katselee irvistellen, kun hän pujottelee tarjottimensa kanssa kohti sisäoppilaitoksen ruokalan nurkkapöytää. – Sinä olet ykkönen, hyvin meikattuna korkeintaan kakkonen! Yksi pojista kirjoittaa numeron yksi lautasliinaan, ja muut remahtavat nauramaan.

Ykkönen. Kate on kuullut arvion jo monta kertaa. Kauneimmat tytöt saavat poikien arvosteluasteikolla yhdeksikköjä ja kymppejä. Kate on sellaisiin arvosanoihin nähden ilmeisesti liian ruma ja muodoton 14-vuotias. Hän on kiusaajien unelma: ujo, pelokas ja honkkelimaisen pitkä ja laiha.

Kate on vaihtanut yksityiseen ja kalliiseen Marlborough Collegeen kesken lukuvuoden juuri päästääkseen eroon kiusaajista. Hän kuvitteli, ettei edellistä koulua pahempaa voisi olla, mutta näköjään hän erehtyi.

Katen olematon itsetunto on peräisin Downe Housen sisäoppilaitoksesta, jonne hän siirtyi peruskoulun jälkeen. Peruskoulussa urheilumenestystä niittänyt ja musikaalilavoilla nähty tyttö sai Downe Housessa odottamattaan päälleen jokapäiväisen nimittelyryöpyn ja hänet jätettiin syrjään kaikista kaveriporukoista. Kate muuttui muutamassa kuukaudessa niin huonovointiseksi, että hänen vanhempansa päättivät siirtää tyttärensä toiseen kouluun. Party Pieces -yrityksestä oli tullut tuottoisa, joten vanhemmat laskivat, että pystyvät lähettämään ensin Katen ja myöhemmin Pipan ja Jamesin 26 000 puntaa lukuvuodessa maksavaan Marlborough Collegeen.

Yläluokkaisten perheiden lasten koulussa Katen perusporvarillinen tausta antaa yhden lisäsyyn kiusata häntä. Kate välttelee muita oppilaita, sulkeutuu asuntolahuoneeseensa opiskelemaan ja itkee koti-ikäväänsä. Carole on hädissään nähdessään tyttärensä muuttuvan kuukausi kuukaudelta vielä entistäkin epävarmemmaksi, sulkeutuneemmaksi ja kalpeammaksi.

KUN KATE PALAA toisen lukuvuoden päätteeksi kesälomalle kotiin, Carole istuu alas 16-vuotiaan tyttärensä kanssa ja kertoo, että tänä kesänä kaikki muuttuu. Kate on epäuskoinen, mutta äidin mielestä avain muutokseen on yhtä yksinkertainen kuin ulkonäkökeskeisten teinien maailma. Carole kiikuttaa tyttärensä kampaajalle, ostoskierrokselle Lontooseen ja opettaa tälle muutamia meikkauskikkoja.

Syyslukukauden alkaessa kaikki huomaavat Katen muodonmuutoksen. Entisestä tikkuvartaloisesta nörtistä on kuoriutunut tyttömäinen ja muodikas. Kate ei ole yliampuva, hän ei käytä paljastavia vaatteita eikä meikkaa juuri lainkaan. Hän pukeutuu farkkuihin sekä hyvin istuviin paitapuseroihin ja toppeihin. Tyttö on vaihtanut puhetyyliäänkin. Hän käyttää kirjakielisiä sanavalintoja ja venyttää aksenttiaan yläluokan puhetavan suuntaan. Kate on päättänyt häivyttää keskiluokkaisen taustansa.

Sekä tytöt että pojat ovat myytyjä. Katesta tulee nopeasti yksi koulun suosituimpia tyttöjä, ja uudet kaverit tutustuttavat hänet sisäoppilaitoksen iltaelämään, jota Kate aiemmin pakoili huoneessaan. Salabileitä on melkein joka ilta, ja niissä juodaan holtittomasti ja kokeillaan huumeita. Monet karkaavat asuntolasta Readingin kaupungin yöhön juhlimaan. Neitsyyden menettäminen on tyttöjen asuntolassa kunniatapahtuma, ja sitä julistetaan käytävillä kaikille.

Kate ei julista eikä kerää kokemuksia. Koulun pojat yrittävät turhaan pehmitellä häntä.

– He tuntuvat lapsellisilta koviksilta, Kate arvioi poikia ystävilleen. Kun kämppäkaverit tivaavat, kuka Katelle sitten kelpaisi, hän vastaa naureskellen: – No, en usko, että yksikään poika yltää prinssi Williamin tasolle. Hän vaikuttaa niin kiltiltä. Minä huolin vain hänet.

Tytöt liimaavat asuntolahuoneensa seinälle Williamin kuvan ja kikattelevat kuvitellessaan, millainen tulevaisuus Katella olisi prinsessana.

WILLIAMIN HUONEEN seiniä koristavat huippumallien Cindy Crawfordin ja Naomi Campbellin kuvat. Diana kiusoittelee mielellään teini-ikään ehtinyttä ja hormoniensa kanssa taituroivaa poikaa.

Vaikka Williamin rooli äidin uskottuna on raskas, Dianan ja Williamin suhde on toisaalta myös hullutteleva ja humoristinen. Dianan mielestä on hyvä vitsi tehdä Williamin teinihaaveilusta julisteiden tuijottamista todellisempaa. Williamin ja Harryn ällistykseksi äiti kutsuu illalliselle ensin Cindy Crawfordin ja vähän myöhemmin yllätysvierailulle Naomi Campbellin, Christy Turlingtonin ja Claudia Schifferin.

William ja Harry pitävät kiinni veljesvalastaan. Heistä kumpikaan ei asetu toisen vanhemman puolelle eron jälkeen, vaikka nämä jatkavat kinasteluaan ja toistensa julkista teilaamista. Vanhempien ero astuu virallisesti voimaan 15 vuoden liiton jälkeen vuonna 1996.

Samana vuonna Diana rakastuu sydänkirurgi Hasnat Khaniin. Mies ei kuitenkaan kestä jatkuvaa julkisuutta Dianan ympärillä ja lähtee suhteesta. Murtunut Diana haluaa tehdä Hasnatin mustasukkaiseksi ja ottaa vastaan Harrods-tavaratalon omistajan Mohamed Al-Fayedin kutsun tulla lomailemaan miehen hulppeaan lomahuvilaan Saint-Tropeziin. Diana lähtee Etelä-Ranskaan 15-vuotiaan Williamin ja 12-vuotiaan Harryn kanssa heinäkuussa 1997.

Pojat huomaavat pian, että äidillä on taas uusi miesystävä, Mohamedin poika Dodi Al-Fayed. William toivoo, että suhde kestäisi. Äiti näyttää Dodin kanssa ollessaan pitkästä aikaa onnelliselta.

Heinäkuun lopussa William ja Harry hyvästelevät äitinsä ja lähtevät lomailemaan isänsä kanssa.

ELOKUUN VIIMEISENÄ aamuna William herää seitsemältä. Hän makaa sängyssään ja odottaa palvelijaa, joka koputtaa oveen joka aamu puoli kahdeksalta, vetää verhot syrjään ja tuo hänelle kahvia ja pari keksiä ennen varsinaista aamiaista. Nyt ovi aukeaa jo seitsemän jälkeen. Tulija on isä, joka näyttää huonovointiselta. Charles kertoo Dianan kuolleen.

William kuuntelee isän kertomuksen: Puhelin soi yhdeltä yöllä. Ranskasta soitettiin, että auto, joka kuljetti Dianaa ja Dodia, oli murskaantunut täysin tunnelikolarissa Pariisissa. Dodi oli kuollut heti. Diana oli soittohetkellä kriittisessä tilassa leikkaussalissa. Charles herätti äitinsä, kuningatar Elisabetin, joka kielsi poikaansa herättämästä Williamia ja Harrya. Tämä olisi pitkään aikaan viimeinen yö, jolloin he nukkuisivat hyvin. Pari tuntia myöhemmin puhelin soi uudestaan. Diana oli kuollut.

William haluaa lähteä isänsä mukaan, kun tämä kertoo äidin kuolemasta Harrylle. Muutaman tunnin kuluttua pojat raahataan autoon ja viedään perinteiden mukaisesti sunnuntaikirkkoon. Tällaisenakaan päivänä pojat eivät voi paeta kuningasperheen velvollisuuksia.

Dianan kuoleman jälkeen William lopettaa kapinoinnin, alkaa keskittyä tosissaan koulunkäyntiin ja urheilee tauotta. Puoli vuotta äidin kuoleman jälkeen hän lähtee koulun jääkiekkojoukkueen mukana pelaamaan vuosittaisen koulujen välisen mittelön Marlboroughin koulun joukkuetta vastaan.

Marlboroughin käytävillä on vouhkattu prinssin vierailusta jo päiväkausia. Suurin osa tytöistä on väkertänyt hiuksiaan ja meikannut tuntikausia. Tytöt ryysivät jäähallissa niin lähelle kiekkokaukalon reunusta kuin pääsevät. Kun pelaajat luistelevat jäälle, 15-vuotias prinssi vastaa hysteerisesti kirkuvalle tyttölaumalle ujolla hymyllä. Tyttöjen joukossa prinssiä tuijottaa myös 16-vuotias Kate Middleton. Hän ei ole meikannut eikä pohtinut asuvalintaansa. Hän ei kilju eikä huutele Williamia katsomaan itseensä päin. Prinssi ei huomaa häntä.

Marlboroughin tyttöjen kiljunta antaa Williamille esimakua siitä, mitä tulevat vuodet tuovat tullessaan. Hän ei ole enää söpö pikkupoika, vaan yhtäkkiä tuhansien tyttöjen teini-idoli.

Brittimedia alkaa puhua William-maniasta. Sama mania jatkuu, kun William hakee opiskelemaan yliopistoon. Kun hän välivuoden jälkeen ilmoittaa vastoin kuningasperheen odotuksia lähtevänsä Cambridgen sijasta skotlantilaiseen St Andrew’n yliopistoon, kyseisen opinahjon hakijamäärä nousee lähes 50 prosentilla – kaikki tyttöjen hakemuksia.

KATE PÄÄTTÄÄ LUKION parhain arvosanoin. Perheyritys tuottaa niin hyvin, ettei Katella ole kiire päättää tulevaisuudestaan. Hänen ei tarvitse mennä töihin eikä kiirehtiä yliopistoon.

Kate haluaakin viettää välivuoden ja suuntaa vanhempiensa maksamalle kolmen kuukauden kielikurssille Firenzeen. Kate hullaantuu italialaiskaupungista. Hän kuvaa historiallisia rakennuksia, mukulakivikatuja ja cappuccinojensa ääreen pysähtyneitä kaupunkilaisia. Hän on taitava kuvaaja, jonka otoksia kämppäkaverit ihastelevat. Firenzessä Kate keksii, mille alalle tähtää: hän haluaa tietää kaiken taidehistoriasta. Vielä olisi valittava yliopisto.

Iltaisin Kate suuntaa kurssikavereidensa kanssa Firenzen baareihin. Kun muut kiskovat viiniä kaksin käsin, Kate juo kaksi, korkeintaan kolme lasillista illan aikana. Pitkäsäärinen, hillityn tyylikäs brunette on italialaisten baarimikkojen mieleen. Kate ei pynttäydy yhtä näyttävästi kuin tiukkoihin mustiin vaatteisiin ja korkeisiin korkoihin pukeutuneet ja vahvasti meikatut italialaiset naiset. Kate on edelleen huolettomasti mutta siististi pukeutuva naapurintyttö farkkuineen ja istuvine paitoineen.

Katen kaverit kutsuvat tyttöä englantilaiseksi ruusuksi, joka osaa torjua iskuyritykset niin hienovaraisesti, etteivät baarimikot edes tajua loukkaantua. Katen mielessä pyörii baarimikkojen sijaan englantilainen Harry, johon hän on tutustunut Firenzessä. Pari tapailee toisiaan, mutta suhde loppuu lyhyeen, kun Kate kuulee Harryn pyörittäneen samaan aikaan muitakin naisia.

Kate päättää unohtaa miehet vähäksi aikaa ja suuntaa Italiasta reppumatkalle Chileen. Pitkällä reissulla hän päättää hakea skotlantilaiseen St Andrew’n yliopistoon, joka on hyvämaineinen ja jossa taidehistorian opetus on monipuolista.

KUN WILLIAM AJAA isänsä kanssa pienen St Andrew’n kaupungin halki kohti yliopistokampusta, hän on vakuuttunut siitä, että on tehnyt nappivalinnan. Kaikki olivat odottaneet hänen suuntaavan Charlesin jalanjäljissä Cambridgeen opiskelemaan, mutta William on pitänyt päänsä. William on varma, että toisin kuin Cambridge, pieni Koillis-Skotlannin rantakaupunki tarjoaa hänelle mahdollisuuden elää neljä vuotta rauhassa, edes melko normaalia elämää.

William nousee autosta tennareihin, farkkuihin ja neuleeseen pukeutuneena. Hän näyttää tavalliselta taidehistorian opiskelijalta, aivan erilaiselta kuin isänsä, joka 34 vuotta aiemmin saapui Cambridgeen hippityylisten opiskelijoiden keskelle puku päällä.

Isä on antanut Williamille muutaman neuvon opiskeluaikaa varten: ei julkista kännäilyä eikä törttöilyä, ei vääränlaisia tyttöjä eikä pussailua muiden edessä. William on varma, että osaa erottaa potentiaaliset tosiystävät ja oikeanlaiset tytöt pyrkyreistä. Lehdistötilaisuudessa hän toteaa: – Ympärilleni kerääntyy paljon ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita vain asemastani ja yrittävät käyttää minua hyväkseen. Tunnistan sellaiset ihmiset nopeasti. En ole tyhmä.

William on ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana hiljainen tarkkailija. Eniten hän viettää aikaa Eton Collegesta tutun kaverinsa Fergus Boydin kanssa.

Ujo mutta itsevarma Kate Middleton on jo ehtinyt tutustua moniin ensimmäisen vuoden opiskelijoihin. Hän lähtee luennoilta yleensä yhtä matkaa Olivia Bleasdalen kanssa. Niin sinäkin päivänä, kun joku yhtäkkiä pysäyttää Olivian yliopiston käytävällä.

– William, tässä on Olivia Bleasdale, hänkin opiskelee taidehistoriaa, Katelle tuntematon poika sanoo. Sen sijaan pojan seurassa olevan Williamin Kate kyllä tunnistaa.

– Ja tässä on Catherine Middleton, Olivia esittelee pojille.
Kate kättelee ensin Fergus Boydia, sitten Williamia. Kate tuntee punastuvansa eikä osaa sanoa mitään. Hän kävelee hätäisesti pois ja jättää muut ihmettelemään.

Lähteinä käytetty seuraavia kirjoja:
Claudia Joseph: Kate – The Making of a Princess, Claudia Joseph: Kate Middleton: Princess in Waiting, Robert Jobson: William and Kate – The Love Story. A Celebration of the Wedding of the Century, Robin Nunn: William and Kate. Celebrating a Royal Engagement, James Clench: William and Kate. A Royal Love Story.