Kuvakaappaus: Youtube/YLE
Kuvakaappaus: Youtube/YLE

Tosimies tietää, että kyyneleet ovat parasta kriisiapua.

”Pikkuleijonat pani Ruotsin itkemään!” ilakoi Ilta-Sanomat lätkän nuorten MM-finaalin jälkeen. Perään kerrotaan vielä, että naapurimaan kyynelehtiville lätkäjunnuille on tarvittaessa tarjolla kriisiapua pettymykseen.

Höh. Kriisiapu, kuulostaahan se vähän ruotsalaiselta, mutta itkemiselle on turha lällättää. Tosimieskin tietää, että se on parasta kriisiapua ja täysin sallittua pettymyksen hetkellä. Jopa Paavo Lipponen on perimätiedon mukaan melkein itkenyt vuonna 2005, kun hän luopui SDP:n johtajuudesta. Ja muistatteko, nämäkin?

1. Sami Aittokallio

”Tein ihan helvetin ison virheen ja siihen se kaatu sitten”, totesi Nuorten Leijonien maalivahti viime vuonna. Välierässä tuli tappio Ruotsille.

2. Andy Murray

”Voidaan me yrittää, mutta tästä ei tule helppoa”, sai tennistähti sanottua nyyhkytysten välissä, kun häntä yritettiin haastatella Wimbledon-tappion jälkeen. Yleisö hurrasi.

3. Teppo Numminen

”Teppo. Kaikesta huolimatta ilmeisesti tämä hopea, joka roikkuu tuossa, on ehdottomasti voitettu hopea”, yritti haastattelija lohduttaa vuonna 2006 olympialaisten hävityn lätkäfinaalin jälkeen. Teppo ei ollut vielä lohdutettavissa.

4. Cristiano Ronaldo

”Yhyy, nyyh”, miettii tähtijalkapalloilija sekä tappion että voiton hetkellä.

5. Juha Mieto

”Neljä, kolme, kaksi, yksi, ja noin.... aijai! Ajaijai! Sadasosalla! Sadasosalla hävisi Juha!” Tässä videossa ei tosin näy Lake Placidin olympiahopeamitalistin kyyneliä eikä selostajien tuskaa, mutta taustamusiikki on niin kohdallaan, että kannattaa katsoa.

Joillakin niitä ei ole ollenkaan ja joillakin vaikka muille jakaa. Arvaatko hiusten perusteella, ketkä julkisuuden henkilöt ovat kuvissa?

 

Hyönteisruoka on saapunut Suomeen ja siitä povataan maailman ruokakriisin pelastajaa. Mutta miltä se maistuu? Vai maistuuko miltään?

”Hieman makea”, ”jännä jälkimaku”, ”yksinään vähän tunkkainen”, ”mielenkiintoisella tavalla huokoinen”.

Näin Me Naisten raati kuvaili Belgiassa kasvatettujen ja uunissa paahdettujen kokonaisten kotisirkkojen makua hyönteisruokatestissä.

Granolassa kotisirkat olivat silmällä selvästi havaittavissa kaurahiutaleiden, siementen, omenan ja puolukkajauheen seassa, mutta rapsakka suutuntuma katosi muun rouskeen sekaan eikä sirkkoja aamiaisjugurtissaan mitenkään maistanut tai tuntenut. Moni piti sirkkamysliä perushyvänä granolana.

– Ei tämä minua ällötä millään tavalla. Hyvää on, kommentoi yksi raatilainen.

– Nyt ollaan syvästi omien ennakkoluulojen kanssa tekemisissä, myönsi toinen, mutta pisteli reippaasti kipollisen sirkkagranolalla ryyditettyä jugurttia menemään.  

– En ostaisi maun takia. Ei mitenkään ihmeellinen, kommentoi kolmas.

Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?
Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?

Hyönteisruoan trendikkyys näkyykin tällä hetkellä sirkkaruoan hinnassa. Pieni 200 gramman paketti granolaa maksaa noin 9 euroa. Hintaa nostaa ehkä myös se, että kotimaisten sirkkojen kasvatus on vasta alussa ja sirkat tuodaan Suomeen muualta Euroopasta.

Trendin aallonharjalla

Suomessa jyllää tällä hetkellä pienimuotoinen hyönteisruokabuumi.

Fazerin leipomosta kerrotaan, että he eivät ole aina saaneet sirkkajauhoa Hollannista niin paljon ja nopeasti, kuin heidän leipurinsa sitä taikinaansa tarvitsisivat. Kaikki sirkkaleivät menevät ja illalla kyselijöille pitää tarjota 'ei oota'.

Se ei ole ihme.  Hyönteisleipä maistuu nimittäin pelkän Oivariinin kanssa erinomaiselta. Sen sirkkajauhopitoisuus on kolme prosenttia, ja kuulostaa hämmästyttävältä, että yhteen pieneen leipään on silti käytetty 70 kotisirkkaa.  

Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer
Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer

– Olin vähän varautunut, ennen kuin laitoin leivän suuhuni, mutta tämähän on hyvää, testiryhmäläinen kehuu.

– Siemenet tekevät leivästä rapsakan. Kivalla tavalla vähän pähkinäinen ja paahteinen maku.

– Leipä on niin hyvää, että unohdin sirkat kokonaan. Olen pääosin kasvisyöjä, joten en ehkä kuitenkaan ota sitä jokapäiväiseen käyttöön.

Hyönteisten tunteet

Sirkkaleipää ja sirkoista valmistettuja einespihvejä mutustellessaan voikin miettiä tuntevatko hyönteiset ja sattuuko niihin.

Ympäristön kannalta hyönteissyöntiä pidetään kuitenkin niin paljon parempana ratkaisuna kuin perinteistä lihansyöntiä, että sen myötä vegaanius on saanut uuden muodon: entovegaani sallii ruokavalioonsa hyönteiset ja hyönteisperäiset tuotteet, mutta ei lihaa, kalaa tai maitotuotteita.

Ilmeisesti kaikki valmistajatkaan eivät pidä kotisirkkoja liharuokana, sillä kaupan einesaltaassa myytävät sirkkajauheella ryyditetyt pihvit on nimetty kasvispihveiksi. Ne sisältävät 83% kasviksia ja 4,6% kasvatetun kotisirkan jauhetta, ja saavat raadilta kehuja.

– Tämähän on miellyttävä tuttavuus einespihvien joukossa.

– Tuhti, ruokaisa, täyttävä eikä lainkaan kuiva. Kiva, että pinaatti, parsakaali ja kaikki ainekset  – paitsi kotisirkka – maistuvat.

Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.
Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.

Testasimme tuotteet: Fazer Sirkkaleipä 250g, 3,99e, Veljekset Mattilan Sirkka-kasvispihvit 300g, 3,98e ja Samu sirkkagranola 200g, 8,90e