Jotain tarttis tehdä. Mutta kun ei jaksa! Kuva: Shutterstock
Jotain tarttis tehdä. Mutta kun ei jaksa! Kuva: Shutterstock

Tehtävälistasi täyttyy kurjista hommista. Kun suljet somen, lupaat palkita itsesi ja tartut asioihin oikeaan kellonaikaan, saat ikävätkin asiat hoidettua.

Pomo nakitti tylsän työtehtävän, vaatekaappi pursuu yli äyräidensä eikä lenkille lähtö keskellä marraskuun pimeyttä voisi vähempää kiinnostaa. Tehtävälistasi on täynnä asioita, joita tekee mieli väistellä viimeiseen asti. Mikä siis avuksi?

The Nectar Collectiven mukaan ikäviinkin hommiin on mahdollista tarttua yksinkertaisilla vinkeillä.

1. Selvitä itsellesi, mitä pelkäät. Vaikka olet varma, että kurjaan tehtävään tulee uppoamaan koko päivä, totuus voi olla toinen. Ikävä työ saattaa hyvinkin kestää jopa puolet vähemmän aikaa kuin olet alun perin luullut.

2. Ota käyttöön 20 sekunnin sääntö. Kun teet ikävästä hommasta 20 sekuntia helpommin toteutettavan, tartut siihen hanakammin. Kuntosalille tulee lähdettyä todennäköisemmin, jos pakkaat salikassin valmiiksi edellisenä iltana.

3. Skippaa some. Ei ole mikään ihme, että hommat jäävät hoitamatta, jos roikut päivittäin tuntikausia sosiaalisessa mediassa lukemassa kavereiden päivityksiä ja katsomassa kissavideoita. Kytke älypuhelimen ilmoitusviestit pois päältä. Määritä etukäteen itsellesi jotkin ajat päivästä, jolloin saat olla somessa – ja pysy päätöksessäsi.

4. Ota selvää, mihin aikaan päivästä olet parhaimmillasi. Yleensä ihminen on tehokkaimmillaan aamuisin. Hoida ikävämpi tehtävä pois alta silloin, kun energiaa riittää. Jos yrität aloittaa epämotivoivan työtehtävän iltapäivällä tuntia ennen kotiinlähtöä, homma takkuaa taatusti.

5. Palkitse itsesi. Kun lupaat itsellesi palkinnon tehtyäsi ikävän homman, syntyy motivaatio kuin itsestään. Voit vaikka palkita itsesi vaikkapa suklaapalalla tai rentoutumishetkellä aina, kun saat tehtävälistaltasi yhden kohdan täytettyä.

6. Siivoa työpisteesi. Sottainen työpöytä ei motivoi ketään. Käytä vartti sen siivoamiseen, niin päässäsi pyörivät sekalaiset ajatuksetkin asettuvat paremmin paikoilleen.

7. Luovuta. Itsensä pakottaminen ikäviin puuhiin ei aina auta. Joskus on ihan ok siirtää hommaa tunnilla tai päivällä. Rentoudu, pidä tauko ja kokeile myöhemmin uudestaan.

Lue lisää:

Näin motivoit itsesi liikkeelle – 13 vinkkiä

7 vinkkiä: Näin pääset eroon lusmuilusta

Viihdy töissä paremmin

Pysäyttävä brittidokumentti paljastaa, miten rajua elämä amerikkalaisyliopistojen veljeskunnissa on.

IS TV-LEHTI:  BBC:n This World -sarjaan kuuluva Veljeskuntien rajut huvit (Frat Boys: Inside America's Fraternities, 2016) on pysäyttävä dokumentti amerikkalaisyliopistojen vanhasta perinteestä. 1700-luvun lopulla alkaneisiin järjestöihin on kuulunut suuri määrä merkkihenkilöitä. Veljeskunnissa luodaan elinikäisiä ystävyyssuhteita, joista on hyötyä tulevalla uralla.

Brittidokumentti tarkastelee veljeskuntien pimeämpää puolta, tyttöjen hyväksikäyttöä ja salaisia rituaaleja, joiden seurauksena opiskelijoita on loukkaantunut, useita myös kuollut.

Ovelasti rakennettu ohjelma kulkeekin kunniasta häpeään. Moniääniseen ja objektiiviseen dokumenttiin poimitut kuvat opiskelijakämpissä roikkuvista rintaliiveistä, tanssitangolle ripustetuista alastomista barbie-nukeista ja humalassa heiluvista nuorukaisista kertovatkin omaa kieltään veljeskuntien kulttuurista.

Dokumentissa seurataan Gazoni-perheeseen pyrkivää brittiläistä Jordania. Veljeskunnan pomo Ben ja Jordanin ”isoveli” Raymond kertovat kokelaille asetettavista vaatimuksista. Salaisen rituaalin kohdalla kuvaaminen kielletään.

Marissa kertoo omakohtaisen kokemuksensa yhden veljeskunnan juhlissa tapahtuneesta raiskauksesta.

Kowiakin perhe kertoo Harrison-pojastaan, joka kuoli 19-vuotiaana siirtymäriitissä. Terrence puolestaan loukkaantui hengenvaarallisesti. Hänen asianajajansa Doug Firebaugh on ollut 20 vuotta kiusattujen opiskelijoiden asialla ja kongressiedustaja Frederica S. Wilson ajaa lakialoitetta simputuksen kieltämiseksi.

 Veljeskuntien rajut huvit, TV2 ke klo 22.10

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Mt-hoitaja

Katariina Souri järkyttyi psykiatrin diagnoosista – kertoo IL:lle kieltäytyneensä lääkityksestä

Terapiaan pääsee, vaikka kieltäytyisi lääkkeistä. MUTTA, Kelan korvausta ei saa silloin. Terapiatunti maksaa noin 70-120,-/h. Joten jos varaa on ja apua ajattelee saavansa, niin kannattaa miettiä kokonaan itse maksettavan terapian vaihtoehtoa. Paniikkihäiriö ei ole osa kaksisuuntaista. Tiukan tulkinnan mukaan paniikkihäiriö ei edes ole mielenterveysongelma/-häiriö/-sairaus, vaan tilapäinen ahdistuskohtaus.
Lue kommentti