Vaatteidenvaihtobileissä kaikki voittavat.

Onko tämä muka joku vaate? ihmettelee Emmi Jormalainen ja kääntelee käsissään mustaa kangasmyttyä.

– No onhan se! Mekko! Kun vaan tietäis, miten se puetaan päälle, Jenni Valo nauraa.

Naiset ovat kantaneet kassikaupalla vaatetta, kenkiä, koruja ja laukkuja ystävänsä Silke Hölkerin vaatteidenvaihtobileisiin.

Emmi on hylännyt kummallisen mekon takaisin vaatevuoren päälle ja tepastelee tyytyväisenä Jennin tuomissa viininpunaisissa kiinantossuissa. Anu Toivolan kädessä kilisee punainen rivistö Silken rannerenkaita, ja Franziska Jahnke kiskoo vihreää trikoopaitaa päällensä. Silke tuputtaa Anke Fröselle rokkihenkistä minihamettaan ja poikaystävänsä äidiltä saamiaan kenkiä.

– Idean saimme ystävältäni, joka on aiemmin järjestänyt tällaisia kemuja. Kaikki halukkaat eivät päässeet tänään, joten järkkäämme vaihtoillan uudestaan parin viikon päästä, Jenni suunnittelee.

Keittiöstä kuuluu poks. Anke ja Franziska ovat kaivaneet kassista pullollisen kuohuvaa, ja muut nostelevat esille juustoja, viinirypäleitä, patonkia, sipsejä ja suklaakeksejä.

Vaatteiden vaihtaminen on naisten uusin tempaus. Porukassa diilataan tavaroita tiuhaan: Emmi on juuri saanut kaveriltaan skannerin hajonneen tilalle, Jenni on puolestaan kaverinsa vanhan levysoittimen uusi omistaja. Jenni on myös perustanut helsinkiläisten vaihtoringin Facebookiin.

Vielä jäi Hurstillekin

- I love this bag!

- Ihana mekko! Ai se onkin mun tuoma.

- Das kleid ist wirklich dein stil!

Helsinkiläistyttöjen ystävät Silke, Anke ja Franziska ovat Saksasta, ja vaatteita ihastellaan sujuvasti kolmella kielellä.

Vanhojen vaatteiden kiikuttaminen ystäville käy ekologisesta vaatekaapin kevätsiivouksesta, mutta on siinä toinenkin juju.

– Kyläileminen on ihanaa, ihan toista kuin kahvilassa istuminen. Mulla on ystäviä, jotka keittelevät hilloja ja ompelevat yhdessä, mä en osaa sellaista. Mutta vaatteiden vaihtaminen on hyvä tekosyy viettää iltaa kavereiden kanssa, Jenni fiilistelee.

– On kivaa, että vaate, johon on itse kyllästynyt, ilahduttaa toista, Silke miettii.

Vaihtamatta jääneet vaatteet naiset keräävät takaisin pusseihin. Jenni nappaa ne mukaansa ja vie vaatekeräykseen.

 

”Tääl ois sulle siksak-sakset”

Myös netissä diilataan vaatetta ja tavaraa. Uusin tavarankierrätyspalvelu on maaliskuussa avattu Netcycler. Käyttäjät ilmoittavat sivuille tavaran, josta haluavat luopua ja mitä toivovat sen tilalle.

– Jos käyttäjä etsii vaikkapa koon 33 kaunoluistimia, ja toinen käyttäjä sellaisia tarjoaa, palvelu yhdistää heidät automaattisesti, toimitusjohtaja Juha Koponen valottaa.

Juuri nyt vaihtajaa odottavat muun muassa sauvasekoitin, siksak-sakset, tamburiini, imetystyyny ja musta pillerihattu.

Vaatteista ja tavaroista voi myös pyytää hintaa, mutta Koposen mukaan ainakin toistaiseksi vaihtareiden tekeminen on ollut suositumpaa.

Chamath Palihapitiyan mukaan Facebookin luojat eivät ymmärtäneet, millainen Facebookista tulisi – ja nyt kaduttaa. 

Facebookin varhaisiin johtajiin kuuluva Chamath Palihapitiya varoittaa ihmisiä sosiaalisesta mediasta. Aiheesta uutisoi Suomessa Kauppalehti.

Palihapitiya puhui marraskuussa maineikkaassa Stanfordin yliopistossa siitä, miten rahalla voi muuttaa maailmaa, ja kertoi samalla katuvansa sitä, millaisen monsterin Facebookin tekijät loivat. 

– Luulen, että jossakin syvällä, syvällä mielemme sopukoissa tavallaan tiesimme, jotakin pahaa voisi sattua, Pahilipityia sanoo videoidussa Stanfordin-puheessaan.

Palihapitiya kuitenkin sanoo, etteivät Facebookin luojat ymmärtäneet, millainen Facebookista tulisi. Nykyinen somejättiläinen repii Palihapitiyan mielestä sosiaalisia kudelmiamme kappaleiksi. 

– Ollaan siinä pisteessä, että tarvitaan kunnon tauko joistakin näistä työkaluista ja asioista, joihin tukeudutte. Lyhytaikaiset, dopamiinivetoiset palautekoukut, jotka olemme luoneet, tuhoavat yhteiskunnan toimintaa.

Somettomuus luo jännitteitä

Palihipitiya luettelee sosiaalisen median vaikutuksia yhteiskuntaan: Kunnioittavaa ja ymmärryksen lisääntymiseen tähtäävä keskustelu on vähissä, samoin yhteistyötaidot. Harhaanjohtavat tiedot ja valetotuudet sen sijaan kukoistavat. 

Hän suositteleekin, että sosiaaliseen mediaan pidettäisiin etäisyyttä. Itse hän ei somea käytä, eivätkä käytä hänen lapsensakaan. Hän kertoo selanneensa Facebook-feediään alle kymmenen kertaa viimeisen seitsemän vuoden aikana. 

Palihapitiya ei kuitenkaan elele hiljaiseloa eristäytyneenä vaan on nykyään pääomasijoittaja Piilaaksossa. Miten hän siis pärjää ilman somea?

– Se on luonut valtavasti jännitteitä sosiaalisissa ympyröissäni, hän myöntää.

Palihapitiya kertoo luopuneensa somen käytöstä, koska ei halunnut tulla ”ohjelmoiduksi”. Valitettavat esimerkit eri puolilta maailmaa osoittavat, että ihmisiä voidaan manipuloida sosiaalisessa mediassa. 

The Last Jedissä nainen ei ole naiselle susi, vaan ystävä.

”Taistele sitä orjan asua vastaan!” Näin Carrie Fisher evästi tuoretta Star Wars -näyttelijää Daisy Ridleytä Interview-lehden haastattelussa vuonna 2015. Fisher viittasi elokuvan Jedin paluu kohtaukseen, jossa Hutt Jabba orjuuttaa Fisherin näyttelemän Leian ja pakottaa tämän pukeutumaan pikkupikkubikiniin.

Fisherin neuvosta on otettu vaari. Uudesta Star Wars -trilogiasta ei voi puhua samana päivänä kuin 1970- ja 1980-luvun taiteessa tehdystä alkuperäisestä trilogiasta.

Sukupuoliroolit saivat kyytiä jo J.J. Abramsin vuonna 2015 ohjaamassa uuden trilogian ensimmäisessä osassa The Force Awakens. Huomenna ensi-iltansa saavan kakkososan, The Last Jedin, ohjaajan Rian Johnsonin näkemys on jopa feministisempi. Nyt luutuneita rooleja tuuletetaan puhurilla.

Siinä missä Leia esitettiin Jedin paluussa vastoin Fisherin omaa tahtoa seksiobjektina, uudessa trilogiassa näyttelevän Ridleyn hahmo, jedisoturi Rey, on aktiivinen toimija – sankari niin kuin elokuvan muutkin naiset.

Mutta Fisherkin sai kostonsa – viime hetkellä, sillä hän kuoli viime vuonna ja rooli jäi hänen viimeisekseen. Leiasta on vanhetessaan tullut kapinaa johtava kenraali. Vanhaa naista kunnioittavat nuoret kunditkin. Häntä ei esitetä hömelönä höppänänä, joka kuuluisi jo hautaan, toisin kuin vanhat naishahmot monissa elokuvissa – siis niissä harvoissa, joissa ylipäänsä on hahmoina vanhoja naisia.

Leian uusi hiustyylikin sopii paremmin naiselle kuin hahmon ikoninen kampaus, pikkutyttöjen suosimat lettirinkelit.

Naisten sankaruuttakin enemmän lämmittää se, miten naisiin suhtaudutaan, ja ennen kaikkea, miten he suhtautuvat toisiinsa. Nainen ei ole naiselle susi, vaan ystävä. He eivät puukota toisiaan selkään, vaan tekevät yhteistyötä. Leian ja hänen vara-amiraalinsa Holdon (Laura Dern) ystävyyssuhdetta kuvataan koskettavasti.

Elokuvan juoni jatkaa siitä, mihin The Force Awakens jäi. Arkkityyppinen hyvän ja pahan taistelu jatkuu. Ensimmäinen ritarikunta ja Uusi tasavalta ovat edelleen sodassa keskenään.

Kapinaliiton entiset jäsenet ovat muodostaneet Vastarinta-nimisen järjestön, jota johtaa Leia. Vastapuolella taistelee hänen ja Han Solon poika Ben, joka pahan voimille antauduttuaan omaksui nimen Kylo Ren (Adam Driver). Vastarinta on murtumassa, joten Rey yrittää suostutella erakoitunutta Luke Skywalkeria (Mark Hamill) apuun.

Star Wars: The Last Jedi

ENSI-ILTA 13.12. ****