Lauri Törhösen sisällissotaelokuva Raja 1918 esitetään nyt televisiossa minisarjana.

Maikkari lataa syksyn draamakauden aluksi ruutuun Lauri Törhösen minisarjan Raja 1918. Alun perin se valmistui pitkäksi leffaksi vuonna 2007 ja aloitti sisällissotaleffojen buumin, jota jatkoivat Käsky (2008) ja Täällä Pohjantähden alla (2009).

Valkoisten puolella taistellut kapteeni von Munck (Martin Bahne) saa sisällissodan päätyttyä komennuksen pikkukylään vasta syntyneelle itärajalle. Joki ja pieni silta erottavat toisistaan kaksi valtakuntaa. Ennen joen yli sai liikkua vapaasti, mutta nyt ajat ovat muuttuneet. Paikalliset ovat hämmentyneitä ja rajaa vartioivat sotilaat vaikeuksissa pakolaisvirtojen kanssa. Sodan haavatkin ovat vielä tuoreet.

Von Munck tuntee vetoa paikalliseen opettajattareen Maaria Lintuun (Minna Haapkylä) mutta ei tiedä, että tämä piilottelee kotonaan haavoittunutta punasotilasta. Kolmiodraamassa olisi aineksia, mutta se jää jotenkin oudosti hyödyntämättä.

Ykkösjakson parhaassa kohtauksessa Suomeen pyrkijöiltä testaan kielitaito sanalla "kyllä", jota ei venäläisellä aksentilla pysty lausumaan oikein. Vaisuhko näytteleminen hukkaa käsikirjoituksen vahvuuksia ja syö osuvaa historiankuvausta.

Pätevää kotimaista epookkia kuitenkin. Ei meillä tällaista koskaan liikaa tehdä.

Raja 1918, MTV3 su klo 21.00

Chamath Palihapitiyan mukaan Facebookin luojat eivät ymmärtäneet, millainen Facebookista tulisi – ja nyt kaduttaa. 

Facebookin varhaisiin johtajiin kuuluva Chamath Palihapitiya varoittaa ihmisiä sosiaalisesta mediasta. Aiheesta uutisoi Suomessa Kauppalehti.

Palihapitiya puhui marraskuussa maineikkaassa Stanfordin yliopistossa siitä, miten rahalla voi muuttaa maailmaa, ja kertoi samalla katuvansa sitä, millaisen monsterin Facebookin tekijät loivat. 

– Luulen, että jossakin syvällä, syvällä mielemme sopukoissa tavallaan tiesimme, jotakin pahaa voisi sattua, Pahilipityia sanoo videoidussa Stanfordin-puheessaan.

Palihapitiya kuitenkin sanoo, etteivät Facebookin luojat ymmärtäneet, millainen Facebookista tulisi. Nykyinen somejättiläinen repii Palihapitiyan mielestä sosiaalisia kudelmiamme kappaleiksi. 

– Ollaan siinä pisteessä, että tarvitaan kunnon tauko joistakin näistä työkaluista ja asioista, joihin tukeudutte. Lyhytaikaiset, dopamiinivetoiset palautekoukut, jotka olemme luoneet, tuhoavat yhteiskunnan toimintaa.

Somettomuus luo jännitteitä

Palihipitiya luettelee sosiaalisen median vaikutuksia yhteiskuntaan: Kunnioittavaa ja ymmärryksen lisääntymiseen tähtäävä keskustelu on vähissä, samoin yhteistyötaidot. Harhaanjohtavat tiedot ja valetotuudet sen sijaan kukoistavat. 

Hän suositteleekin, että sosiaaliseen mediaan pidettäisiin etäisyyttä. Itse hän ei somea käytä, eivätkä käytä hänen lapsensakaan. Hän kertoo selanneensa Facebook-feediään alle kymmenen kertaa viimeisen seitsemän vuoden aikana. 

Palihapitiya ei kuitenkaan elele hiljaiseloa eristäytyneenä vaan on nykyään pääomasijoittaja Piilaaksossa. Miten hän siis pärjää ilman somea?

– Se on luonut valtavasti jännitteitä sosiaalisissa ympyröissäni, hän myöntää.

Palihapitiya kertoo luopuneensa somen käytöstä, koska ei halunnut tulla ”ohjelmoiduksi”. Valitettavat esimerkit eri puolilta maailmaa osoittavat, että ihmisiä voidaan manipuloida sosiaalisessa mediassa. 

The Last Jedissä nainen ei ole naiselle susi, vaan ystävä.

”Taistele sitä orjan asua vastaan!” Näin Carrie Fisher evästi tuoretta Star Wars -näyttelijää Daisy Ridleytä Interview-lehden haastattelussa vuonna 2015. Fisher viittasi elokuvan Jedin paluu kohtaukseen, jossa Hutt Jabba orjuuttaa Fisherin näyttelemän Leian ja pakottaa tämän pukeutumaan pikkupikkubikiniin.

Fisherin neuvosta on otettu vaari. Uudesta Star Wars -trilogiasta ei voi puhua samana päivänä kuin 1970- ja 1980-luvun taiteessa tehdystä alkuperäisestä trilogiasta.

Sukupuoliroolit saivat kyytiä jo J.J. Abramsin vuonna 2015 ohjaamassa uuden trilogian ensimmäisessä osassa The Force Awakens. Huomenna ensi-iltansa saavan kakkososan, The Last Jedin, ohjaajan Rian Johnsonin näkemys on jopa feministisempi. Nyt luutuneita rooleja tuuletetaan puhurilla.

Siinä missä Leia esitettiin Jedin paluussa vastoin Fisherin omaa tahtoa seksiobjektina, uudessa trilogiassa näyttelevän Ridleyn hahmo, jedisoturi Rey, on aktiivinen toimija – sankari niin kuin elokuvan muutkin naiset.

Mutta Fisherkin sai kostonsa – viime hetkellä, sillä hän kuoli viime vuonna ja rooli jäi hänen viimeisekseen. Leiasta on vanhetessaan tullut kapinaa johtava kenraali. Vanhaa naista kunnioittavat nuoret kunditkin. Häntä ei esitetä hömelönä höppänänä, joka kuuluisi jo hautaan, toisin kuin vanhat naishahmot monissa elokuvissa – siis niissä harvoissa, joissa ylipäänsä on hahmoina vanhoja naisia.

Leian uusi hiustyylikin sopii paremmin naiselle kuin hahmon ikoninen kampaus, pikkutyttöjen suosimat lettirinkelit.

Naisten sankaruuttakin enemmän lämmittää se, miten naisiin suhtaudutaan, ja ennen kaikkea, miten he suhtautuvat toisiinsa. Nainen ei ole naiselle susi, vaan ystävä. He eivät puukota toisiaan selkään, vaan tekevät yhteistyötä. Leian ja hänen vara-amiraalinsa Holdon (Laura Dern) ystävyyssuhdetta kuvataan koskettavasti.

Elokuvan juoni jatkaa siitä, mihin The Force Awakens jäi. Arkkityyppinen hyvän ja pahan taistelu jatkuu. Ensimmäinen ritarikunta ja Uusi tasavalta ovat edelleen sodassa keskenään.

Kapinaliiton entiset jäsenet ovat muodostaneet Vastarinta-nimisen järjestön, jota johtaa Leia. Vastapuolella taistelee hänen ja Han Solon poika Ben, joka pahan voimille antauduttuaan omaksui nimen Kylo Ren (Adam Driver). Vastarinta on murtumassa, joten Rey yrittää suostutella erakoitunutta Luke Skywalkeria (Mark Hamill) apuun.

Star Wars: The Last Jedi

ENSI-ILTA 13.12. ****