Maija ei halua suhtautua elämään tiukkapipoisesti. ”Urheilu on minulle tärkeä stressinpoistaja, mutta joskus saman asian ajavat hyvä ruoka ja lasi viiniä. En jaksa hifistellä ruuan kanssa, vaikka haluankin syödä terveellisesti. Mielestäni sokeri, voi ja kerma kuuluvat lautaselle.” Kuva: Piia Arnould
Maija ei halua suhtautua elämään tiukkapipoisesti. ”Urheilu on minulle tärkeä stressinpoistaja, mutta joskus saman asian ajavat hyvä ruoka ja lasi viiniä. En jaksa hifistellä ruuan kanssa, vaikka haluankin syödä terveellisesti. Mielestäni sokeri, voi ja kerma kuuluvat lautaselle.” Kuva: Piia Arnould

Maija Lukkari-Nyman on ehtinyt olla tiukka lakinainen, kotiäiti ja yrittäjä. Vaikka urat vaihtuvat, perhe pysyy. – Koen saavuttaneeni paljon, kun olen saanut niin ihanan miehen ja lapset.

Sisustussuunnittelija Maija Lukkari-Nymanin, 44, ja hänen puolisonsa, aatisankkuri Peter Nymanin uuden kodin voisi esitellä missä tahansa sisustuslehdessä. Eikä ihme: Maija on itse suunnitellut sen asiantuntijan otteella.

Tätä ennen Maija on ollut kotiäiti, rakennuttajayrityksen toimitusjohtaja, lakimies sekä Hjallis Harkimon neuvonantaja Diili-ohjelmassa 2011.

Vaikka työ vie paljon aikaa Maijan arjesta, perhe on hänelle kaikki kaikessa.

– Perhe tarkoittaa rakkautta, ystävyyttä ja turvaa. Koen saavuttaneeni paljon, kun olen saanut niin ihanan miehen ja lapset, Maija kertoo.

Esikoisensa syntymän aikaan Maija jäi kuudeksi vuodeksi kotiäidiksi.

– Mielestäni lapset kannattaa hankkia vasta, kun on löytänyt oikean miehen. Niin minä päädyin tekemään. Lapsiarkea auttaa kiva kumppani.

Tiukasti yhdessä

Peterin kanssa Maijan päätyi yhteen 14 vuotta sitten. Rakastavaiset asuivat kaukana toisistaan: Maija Nilsiässä ja Peter Helsingissä.

– Ramppasimme väliä lentäen ja autolla. Nuori rakkaus kesti reissaamisen.

Alusta saakka Maija ja Peter ovat olleet kuin paita ja peppu. Sen he kuitenkin tietävät, ettei toisen taskussa tarvitse koko ajan olla.

– Vaikka puuhailemme omiakin juttuja, emme tarvitse irtiottoja toisistamme.

Miten Maija purkaa stressiä? Millaisia, erikoisia kauneudenhoitokokeiluja hän harrastaa? Missä asiassa Peter vetoaa pituuteensa? Lue Maijan koko Hyvän olon eväät -haastattelu Me Naisten numerosta 30/2016.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, voit tilata sen kautta lehden maksuttoman näytenumeron kotiisi.

Maija Lukkari-Nyman

Sisustussuunnittelija, kiinteistönvälittäjä ja varatuomari syntyi 11.6.1972 Lappeenrannassa.

Asuu Helsingissä miehensä, toimittaja–uutisankkuri Peter Nymanin kanssa. Parilla on tytär, 11, ja poika, 8.

Kirjoittaa blogia osoitteessa maijanmaailma.fi

Kiti Kokkonen. Kuva: Sanoma-arkisto / Jonna Öhrnberg
Kiti Kokkonen. Kuva: Sanoma-arkisto / Jonna Öhrnberg

Lyhyydestä voi olla myös harmia, mutta paljon hauskempaa on keskittyä niihin hyviin puoliin.

Jalat eivät yllä bussissa lattialle, farkkujen lahkeet ovat aina liian pitkät ja usein tuntuu, että ne kivoimmat vaatteet on sijoiteltu kaupassa ihan katon rajaan. Muun muassa tällaisia asioita lyhyet ihmiset kohtaavat lähes päivittäin.

Saman tietää myös Putous-tähti Kiti Kokkonen, 43, joka on vain 150 senttimetriä pitkä. Tai oikeastaan enää 148,5-senttimetriä: Kokkonen kertoo lyhentyneensä viime vuosien aikana.

– Olin joskus 150-senttimetriä pitkä, mutta olen jotenkin tullut siitä alaspäin – tai lyhentynyt. En tiedä, jatkuuko tämä vielä, Kokkonen nauraa.

Kokkosen pituus on aina ollut huumorin väännön kohteena, ja esimerkiksi viime lauantain Putous-jaksossa Kokkonen nähtiin 191-senttimetriä pitkän Roope Salmisen kahvikupin alustana sekä jääkaappiin ahtautuneena.

Lue myös: Kuka Suomi-julkkis on kanssasi samanpituinen? Katso yli 150 nimen listasta

Arkielämässään Kokkonen kuulee paljon vitsejä tai kommentteja siitä, kuinka näppärää on käyttää häntä käsinojana tai kuinka hänen lyhyytensä jaksaa yllättää joka kerta. Yleensä vitsailu ei haittaa, mutta välillä lyhyyden jatkuva alleviivaaminen ärsyttää.

”Lyhyyteni on asia, mistä muut helposti vitsailevat.”

– Itse en usein tee lyhyydestäni numeroa, mutta se on asia, josta muut helposti vitsailevat. Yleensä muiden vitsailu menee vain ohi, kun olen niin tottunut siihen. Välillä on tosin sellaisia hetkiä, että ihmetyttää, miksi keskitymme ihmisissä niin paljon tällaisiin asioihin. Eli välillä vähän ärsyttää, Kokkonen sanoo.

Lyhyelle sattuu ja tapahtuu

Lyhyeeseen varteen voi liittyä kuitenkin monta erikoista ja hauskaakin sattumusta. Niitä Kokkosella todella riittää.

– Kun olin nuori, yksi poika jätti minut sen vuoksi, että olin niin lyhyt. Hän ihan sanoi, että tämä ei nyt toimi, koska hän on niin pitkä ja minä niin lyhyt, Kokkonen nauraa.

”Minulle haettiin pyllyn alle penkille jokin tyyny ja jalkojen alle koroke.”

– Olen kyllä useita kertoja myös hävennyt pituuttani. Kun esimerkiksi olen ollut haastateltavana, minulle haettiin pyllyn alle penkille jokin tyyny ja jalkojen alle koroke. Siitä tulee vain jotenkin typerä olo.

Onneksi useimmat kokemukset lyhyydestä ovat lopulta positiivisia.

– Näin lyhyenä mahtuu hyvin kaikkiin pieniin tiloihin, ja hyvin harvoin tarvitsee pelätä sitä, että löisi päänsä johonkin. Lisäksi caprihousut ovat pitkät housut ja voi ostaa lastenvaatteita, jotka ovat usein tosi kivoja, Kokkonen sanoo.

”Minulta ei kysytty lippua, koska olin saman pituinen kuin tarhalapset.”

– Metrossa olen pari kertaa unohtanut ostaa lipun. Kaksi kertaa on käynyt niin, että kun lipuntarkistajat ovat tulleet, on kohdalle osunut tarharyhmä ja olen ajautunut jotenkin sen keskelle. Minulta ei kysytty lippua, koska olin melkein samanpituinen kuin tarhalapset, eli olen varmaan jotenkin näyttänyt olevan osa tarharyhmää ja välttynyt niin tarkastusmaksulta.

Vielä muutama vuosi sitten bussisakin Kokkoselta saatettiin kysyä, tuleeko aikuisten vai lasten lippu. Vähän hävettää, mutta enemmän naurattaa.

Sari Salomaan paras kuntouttaja on vuokraheppa Tomppa. Kuva: Katja Lösönen
Sari Salomaan paras kuntouttaja on vuokraheppa Tomppa. Kuva: Katja Lösönen

Suomalaisilla on kivun vuoksi eniten sairauspoissaoloja koko Euroopassa. Nelikymppisen Sari Salomaan työkyvyn vei 20 vuotta kestänyt jalkakipu.

Nyt kävi pahasti, Sari Salomaa tajusi liukastuessaan jäisellä tiellä. Kaatuessa jalasta kuului pamahdus, ja kun Sari koetti nousta ylös, hän huomasi, että jalkaterä sojotti väärään suuntaan.

Oli maaliskuu vuonna 1998. Sari oli 22-vuotias yo-merkonomiopiskelija, kihloissa...