"Lapsen kuolema on kuin hautaisi itsensä", Anne Puistomäki sanoo. Kuva: Milka Alanen
"Lapsen kuolema on kuin hautaisi itsensä", Anne Puistomäki sanoo. Kuva: Milka Alanen

Elämä on vetänyt maton Anne Puistomäen alta useammin kuin moni kestäisi. – Yläkerta on ollut minulle aika kelju, mutta minun on pakko uskoa, että siellä on jotakin. Muuten tulen hulluksi.

Ethän sinä sitten jätä minua, olivat Anne Puistomäen, 44, ensimmäiset sanat vastasyntyneelle tyttärelleen, kun hän sai tämän syliinsä neljä vuotta sitten.

Vauva oli Annen ja hänen miehensä Tomi Mäkisen unelmien täyttymys. Ennen kaikkea vauva oli Annelle lupaus uudesta elämästä. Siihen asti elämä oli vetänyt mattoa Annen alta useammin kuin moni kestäisi.

Anne oli tullut äidiksi aikaisemminkin. Yksi lapsista menehtyi keskosena. Kaksi muuta lastaan ja aviomiehensä hän menetti tsunamissa Thaimaan Khao Lakissa kymmenen vuotta sitten. Vähältä piti, ettei Anne kuollut itsekin samassa katastrofissa.

– Lapsen kuolema on pahin painajainen, mikä ihmiselle voi tapahtua. Se tuntuu vähän siltä kuin hautaisi itsensä, Anne sanoo.

Aalto vei kaikki

Tänään tsunami tuntuu Annesta kuin pahalta, kauan sitten nähdyltä elokuvalta. Thaimaan tapahtumat nousevat mieleen voimakkaimmin, kun uutisissa näytetään kuvia tulvista jossain päin maailmaa. Lasten haudoilla käydessään Anne tuntee yhä romahtavansa.

Silloin hän muistaa, miten perheen viikon kestänyt unelmaloma vaihtui sekunneissa painajaiseksi.

Tapaninpäivän aamuna Anne, hänen miehensä Mika ja lapset Iina, 15, ja Santeri, 10, olivat aloittelemassa uutta päivää Khao Lakin rantahotellilla, kun meri kiinnitti kaikkien rannalla olijoiden huomion.

– Meri oli tummunut ja kuin kohonnut keskeltä. Kohina kasvoi ja pyysin Iinaa laittamaan sandaalit jalkaansa. Lähdimme hakemaan Mikaa ja Santeria, jotka olivat uima-altaalla. Se oli viimeinen kerta, kun näin heidät, Anne kertoo.

On oikeastaan ihme, että Anne itsekään selvisi tsunamista hengissä. Kaikki muut samassa hotellissa asuneet menehtyivät katastrofissa.

– Aalto kuljetti meitä suihkukoneen vauhdilla, ei siinä voinut tehdä mitään. Lensin bungalowin ikkunalasista sisään ja loukkasin polveni, kun siihen osui jokin huonekalu.Vesimassa oli kuin hirveä pesukone, mutta minulla oli onnea, että päähäni ei osunut mitään, Anne kertoo.

Aalto viskasi Annen seitsemän kilometrin päähän työmaalle. Hänen koko reisilihaksensa oli haljennut vain muutaman sentin päästä reisivaltimosta, ja liejussa makaavaa naista luultiin aluksi kuolleeksi.

Pelastustoimet sujuivat takkuisesti.

– Muistan, miten kylmä oli, kun makasimme alasti luolassa eikä meille ollut edes huopia tai vettä, koska sotilaat veivät avustustarvikkeet.

Anne lennätettiin koti-Suomeen uudenvuodenyönä.

– Olin vahvasti lääkitty ja sekaisin. Muistini mukaan yritin päästä lentokoneesta väkisin ulos, koska halusin jäädä Thaimaahan etsimään lapsiani.

– Hoitohenkilökunta ei uskonut, että selviäisin hengissä kotiin asti, ja piispa Eero Huovinen kysyi viimeistä toivettani. Pelättiin, että vajoan psykoosiin, sillä kärsin mielettömästä nestehukasta ja hemoglobiinini oli alle 60.

Annen kaikki rakkaimmat löydettiin. Mies tuotiin Suomeen helmikuussa, tytär toukokuussa ja poika vasta syksyllä.

– Olen kiitollinen siitä, että sain heidät kaikki kotiin, Anne sanoo.

Thaimaahan hän ei aio matkustaa enää koskaan.

Pyhää vihaa ylös

Kuukauden sairaalajakson jälkeen Annen oli palattava tyhjään kotiin. Eteisessä vastaan tulivat miehen lätkävehkeet ja työtavarat, pojan ja tyttären vaatteet ja laukut. Olohuoneen takassa oli yhdessä paistettu makkaraa. Kaikki muistutti Annea lapsista ja miehestä, jotka oli riuhtaistu hänen luotaan yllättäen pois.

Surunsa keskellä Anne joutui yllättävien asioiden eteen.

Hän olisi halunnut tyhjentää kodin kipeitä muistoja mieleen tuovista tavaroista, mutta häntä kiellettiin tekemästä sitä:

– Lapset perivät isänsä, ja koska ruumiita ei ollut löydetty eikä kukaan ollut vielä virallisesti kuollut, en saanut koskea omaisuuteen. Olin tulla hulluksi, ja tajusin, että minun on pakko muuttaa pois.

Anne oli pitkään sekä henkisesti että fyysisesti hajalla tapahtuneesta.

– Suru on fyysistä ja henkistä kipua. Tuntuu, kuin kävelisi koko ajan paino niskassa ja lisäksi jalat ja kädet olisivat poikki. Miehenkin menetyksestä selviää helpommin kuin oman lapsen kuolemasta, Anne pohtii.

Onneksi Anne ei missään vaiheessa jäänyt kokonaan yksin. Häntä auttoivat ystävät, jotka toivat ruokaa, ja katsoivat että 50-kiloiseksi laihtunut nainen söi. Anne oli aina kerännyt ympärilleen lapsia, ja nyt moni entinen suojatti sai vuoron auttaa: leikata nurmikkoa, hoitaa askareita, mitä milloinkin.

Pahimpina hetkinä musiikki helpotti. Se auttaa vieläkin. Anne on itkenyt Jesse Kaikurannan Vielä täällä -kappaleen ja Ilpo Kaikkosen Terveiset sinne taivaaseen -laulujen soidessa täysillä kaiuttimista.

– Silloin tunnen, että lapseni ovat täällä luonani henkinä. Yläkerta on ollut minulle aika kelju, mutta minun on pakko uskoa, että siellä on jotakin. Muuten tulen hulluksi. En enää pelkää kuolemaa, vaan ajattelen, että silloin minulla on hirveät bileet tiedossa, koska toisella puolella on suuri porukka odottamassa, Anne sanoo.

Aika nopeasti onnettomuuden jälkeen Anne myös alkoi kirjoittaa kirjaa tsunamista.

– Kirjoittaminen on aina ollut minulle terapiaa. Kävin pyhää vihaa tuonne ylös, olen kokenut elämän vääränä, mutta ehkä kaikesta on jäänyt sellainen asenne, että jumaliste, minä en periksi anna.

Uusi rakkaus

Eniten Annea on auttanut hänen nykyinen puolisonsa Tomi, jonka Anne tapasi netissä tsunamia seuraavana keväänä. Tomin kanssa oli heti helppo olla, ja hänen huumorinsa sopi yhteen Annen elämänasenteen kanssa.

– Tomi pelasti minut. Hän tuli elämääni niin oikeaan aikaan. Uskon, ettei ole vahinkoja, vaan tapaamisemme oli tarkoitettu, Anne kertoo ja katsoo miestään.

Tomi pelasti Annen hengen myös kirjaimellisesti. Anne sai epileptisen kohtauksen yöllä pian pariskunnan tapaamisen jälkeen ja hänet jouduttiin viemään ambulanssilla sairaalaan.

Tutkimuksissa Annen aivoista löytyi pahanlaatuinen kasvain. Ensimmäinen lääkäri tokaisi Annen kuolevan sairauteen, mutta toinen, Annen ja Tomin kiittelemä aivokirurgi Juha Hernesniemi antoi toivoa.

– Diagnoosin kanssa samoihin aikoihin pidettiin poikani hautajaiset. Kun perhepappi siunasi häntä, mietin olenko arkussa itse seuraavaksi. Tein testamentin ja kerroin Tomille, että haluan minut haudattavan lasteni viereen. Se oli kauheaa, Anne muistelee.

Tomi oli se, joka ensijärkytyksen jälkeen alkoi kyseenalaistaa synkimpiä visioita, googletti ja etsi tietoa Annen sairaudesta.

– Tajusin, ettemme oikeasti tiedä vielä mitään, ja että on myös tarinoita, joissa on selvitty, Tomi kertoo.

Annen kasvain on leikattu nyt kaksi kertaa. Alkuperäistä ei voida poistaa, koska leikkaus todennäköisesti veisi Annen puhe- ja kävelykyvyn. Vuonna 2005 tehdyn ensimmäisen leikkauksen jälkeen hänelle annettiin kuusi vuotta elinaikaa.

– Olen päättänyt voittaa sen tyypin. Ajattelen, että se on kuin epämiellyttävä aviomies, jota ei voi jättää ja joka roikkuu kuin limanuljaska kiinni. Lopun elämääni käyn neljän kuukauden välein kuvauksissa, Anne kertoo.

Välillä Annesta itsestäänkin on tuntunut, että kuolema on istunut hänen olkapäällään kuin narri. Hän kasvoi alkoholistiperheessä, ja hänen molemmat vanhempansa kuolivat tekemällä itsemurhan. Anne sanoo, että hän on saanut monta kertaa uuden elämän.

– En enää pysy laskuissa mukana, että kuinka monta elämää olen saanut. Miten voit olla noin pirteä, vaikka tulee turpaan, minulta on kysytty. Ehkä minussa on painovirhe, kun olen tällainen. Ajattelen, että tänne synnytään uudestaan niin kauan kuin kaikki synnit ja karmat on sovitettu. Minun on täytynyt edellisessä elämässäni olla Hitler tai joku vielä pahempi, kun saan nyt piiskaa kunnolla, Anne pohtii tumman humoristiseen tyyliinsä.

Tänään Anne on onnellinen siitä, että hänen sairautensa on pysynyt ennallaan. Arki on hyvää, kun ympärillä on oma perhe ja paljon rakkautta. Annelle on tärkeää myös auttaa läheisiä vapaaehtoistyössä.

– Olen myös päässyt irti liiallisesta kiltteydestä. Uskallan vaatia itselleni enkä ole niin hyväksikäytettävissä kuin aiemmin.

Prinsessa syntyy

Kaikkein suurin onni Annelle on oma tytär.

Sairastuessakin Annen sisällä eli kuolemanpelkoa voimakkaampana tunteena toive siitä, että hän saisi vielä kerran elämässään olla äiti. Vaikka Tomilla oli kaksi lasta, Anne kaipasi omaa vauvaa.

– Tulen melkein hulluksi, jollen saa olla äiti. Ajattelen, etten ole edes ihminen, jos minulla ei ole lasta, Anne sanoo.

Neljä vuotta sitten syntynyt tytär sai nimekseen Taika-Tuuli, koska lasta ehdittiin yrittää melkein vuosi ennen kuin hän ilmoitti tulostaan. Tytär on vanhempiensa silmäterä. Anne myöntää lellivänsä lasta minkä kerkiää. Paritalon pihaan on pystytetty leikkimökki ja tytär on myös saanut nukkekodin – sellaisesta Anne itse pienenä aina haaveili.

– Prinsessa on minulle lääke, terapia, usko ja toivo. Minun kaikki, Anne sanoo.

Kokemukset ovat muokanneet Annesta suojelevan äidin.

– Aluksi en voinut viedä Taikaa päiväkotiin, koska en olisi pystynyt jättämään häntä sinne, jos hän itkee, Anne kertoo.

Isot sisarukset ovat aina Annen ajatuksissa ja sydämessä. He katselevat pikkusisarensa leikkejä olohuoneen kirjahyllyn koulukuvista. Viimeisissä koulukuvissaan Iina on 15- ja Santeri 10-vuotias.

– Puhun aina lapsista monikossa ja pidän heitä edelleen lapsinani, vaikkeivat he olekaan tässä. Välillä juttelinkin heille ajatuksissani ja mietin, mitä he voisivat olla tänä päivänä. Vähän aikaa sitten tajusin, että minähän voisin olla jopa mummo, mikä olisi aika makeeta, Anne kertoo.

Musikaalisesti lahjakas Iina olisi halunnut Teatterikorkeakouluun, ja Anne uskoo, että tytär olisi sinne päässytkin.

– Santerin suurin unelma oli tulla NHL-tähdeksi. Muistan, miten hän sanoi minulle: ”Äiti, kun sä olet aina niin väsynyt, niin sitten voit maata uima-altaalla ja sulla on hierojat ja palvelijat”, Anne kertoo aavistus haikeutta äänessään.

Kipein ja puristavin suru on haalentunut, mutta ikävä on jäänyt.

– Ikävä ei katoa koskaan eikä varmaan tarvitsekaan, mutta ikävän kanssa pitää oppia elämään. Ensimmäinen vuosi menee ryömien, toinen kontaten, kolmas vähän kuin humalassa horjuen, neljäs ehkä jo kävellen. Koko ajan on vähän helpompi hengittää.

Vaikeimpia hetkiä ovat juhlapyhät, erityisesti äitienpäivä ja lasten syntymäpäivät. Silloin Anne sytyttää enkelilyhtyyn kynttilän lastensa muistolle.

– Taika kysyy silloin kummalle poltan kynttilää. Hän on taitava lukemaan mielentilojani, tulee halaamaan minua ja sanoo: eikö ole kiva, kun syntyi tällainen aika kamalan ihana Taika-Tuuli?

Lue lisää:

Mitä Anne ajatteli vuosi onnettomuuden jälkeen? Lue juttu vuodelta 2005

Ellen Jokikunnas tsunamista: Piti soittaa kotiin ja hyvästellä perhe

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.

Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield
Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin poliittisen satiirin taitajana Yle Leaksissa. Huumori sopii hänen mielestään myös kirkkoon. – Tilannetaju on siinä oleellista.

Yhdellä joululaululla on piispa Teemu Laajasalolle, 43, erityinen merkitys. Ei itkeä saa, ei meluta saa avasi show’n joka kerta, kun nuori Teemu kävi isänsä kanssa viihdyttämässä vanhainkodin asukkaita Itä-Helsingissä. Isä esitti joulupukkia, Teemu oli viulua soittava tonttu.

– Kun isäukko ikääntyi, minut upgradattiin joulupukiksi. Esiinnyimme samassa vanhainkodissa ainakin kymmenenä peräkkäisenä jouluna, Teemu kertoo Matkalla minuksi -haastattelussa.

Tänä jouluna estradi on toinen. Laajasalo pitää ensimmäisen joulusaarnansa Helsingin hiippakunnan piispana Helsingin Tuomiokirkossa. Aattohartauden jälkeen piispa viettää joulua perheensä kanssa: hän on kolmen pienen lapsen isä.

– En ole yrittänyt siirtää lapsuudenkotini dynamiikkaa meille, joitain samoja perusarvoja kyllä. Rakkauden, turvallisuuden ja rohkaisun henki ovat esillä omassakin kodissani, hän sanoo.

– Minua kannustettiin ja kehuttiin varmaan vähän liikaakin.

Laajasalo arvioi, että tausta on joskus näyttäytynyt liiallisena itsevarmuutena.

– Olen pitänyt itseäni kaikkien alojen asiantuntijana, joka kertoo vastauksen silloinkin, kun kukaan ei sitä kysy.

Huumoria kirkkoon

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin Kallion kirkkoherrana sekä poliittisen satiirin taitajana television Yle Leaksissa.

– Komedian tekeminen oli minulle rakas harrastus, jota muistelen hyvällä. Enää en voi heilua telkkarissa vitsihahmona. Piispan virkaan se ei sovi.

Hän ajattelee kuitenkin, että myös huumori sopii kirkkoon.

– Kirkkoon ei tulla kuuntelemaan vitsejä, mutta kyllä hauskat jutut sopivat saarnaan. Tilannetaju on siinä oleellista. Ilosanoman asiallahan tässä ollaan.

Miksi Teemu Laajasalo kuvailee itseään hihhuliksi uskonharjoittajaksi? Miksi hän vertaa kirkkoa makkarapakettiin? Tiesitkö, että sama risti on kulkenut Helsingin piispoilla vuodesta 1959? Lue koko haastattelu Me Naisten joulutuplasta 50–51/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

  • Helsingin hiippakunnan piispa asuu Helsingissä vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.
  • Teologian maisteri, kasvatustieteen tohtori. Edisti Aleppon kellot -kampanjaa Kallion kirkkoherrana. Tuttu ohjelmista Yle Leaks sekä Hyvät ja huonot uutiset.
  • Harrastaa kitaransoittoa. Toiveharrastuksena liikunta: ”Toivon harrastavani liikuntaa, mutta teen sitä liian harvoin.”
  • Saarnaa Helsingin Tuomiokirkon aattohartaudessa 24.12. klo 15.30.