Nina Suomi (vas.), Antti Seppinen, Miikka Mäkelä, Aso Alanso, Nanna Grundfeldt ja Katri Niskanen olivat vuoden 2009 tosi-tv-kasvoja.
Nina Suomi (vas.), Antti Seppinen, Miikka Mäkelä, Aso Alanso, Nanna Grundfeldt ja Katri Niskanen olivat vuoden 2009 tosi-tv-kasvoja.

Tosi-tv-voittajat kertovat, mitä hetken julkisuudesta jäi käteen.

Nanna Grundfeldt, Suomen Huippumalli haussa -voittaja

Nanna Grundfeldt lähti kisaan kavereidensa ylipuhumana. Hän heittäytyi täysillä, vaikkei uskonut voittoon.

– En ajatellut yhtään, mikä minua odottaa. Minä vain menin, koska ei ollut mitään menetettävää.

Ohjelman tekoa sääntöineen ja auktoriteetteineen Nanna kuvailee mallien armeijaksi. Kahden kuukauden yhteisasuminen opetti antamaan muille tilaa, mutta myös ottamaan omansa.

– Mallikilpailussa kynnet tulivat tietenkin esille. Olisi helpottanut, jos olisi välillä voinut itkeä kaverille. Mutta näin meistä saatiin kaikki mehut irti. Olin lopussa tosi väsynyt.

Kokemus jätti hyvän mielen, vaikka negatiivinenkin julkisuus tuli tutuksi, kun Nannan saama tuomio kannabiksen kotikasvatuksesta paljastui. Työtilanteeseen kohu ei ole vaikuttanut.

– Onneksi työskentelen ihmisten kanssa, jotka tietävät, että olen ahkera ja kanssani on helppo tehdä duunia.

Miikka Mäkelä, Talent Suomi -voittaja

Saa nähdä, tunnetaanko Miikka Mäkelä pappanakin lempinimellä Motoriikka-Miikka. 27-vuotias liikunnanopettaja ja tanssinopiskelija voitti tv-yleisön puolelleen esityksellä, joka yhdisti pyöräakrobatiaa, mimiikkaa ja tanssia.

Keikkalavoilta Miikka oli tuttu jo ennen tv:tä, ja päätös Talentiin hakemisesta syntyi, kun tarpeeksi moni keikallakävijä oli kehottanut kokeilemaan. Miikka oli itsekin utelias näkemään, miten tosi-tv:tä tehdään, ja toivoi ohjelman poikivan lisää töitä.

– Pitäisi tehdä aika monta klubikeikkaa, että saisi Talentin kerralla tavoittaman yleisön.

Julkisuutta pysyvämpää on ohjelman tuoma itsevarmuus. Voitto kertoi Miikalle, että hän on onnistunut valitsemallaan tiellä: nyt ei ole kysymys sähläämisestä vaan todellisesta kyvystä, jota kannattaa kehittää eteenpäin.

– Parasta oli havaita, että oma juttu toimii ja sitä kannattaa jatkaa.

Katri Niskanen, Muodin huipulle -voittaja

Katri Niskanen, 23, teki lopputyötään Lahden muotoiluinstituutin vaatesuunnittelupuolelle, kun televisiossa haettiin suunnittelijoita Muodin huipulle –ohjelmaan.

– En heti tajunnut, että ohjelmahan kutsuu juuri minua. Ajattelin, etten halua osallistua kilpailuun varsinkaan televisiossa. Viimeisenä hakupäivänä kuitenkin laitoin portfolioni postiin.

Ohjelmassa paineita tulee monesta suunnasta: asu piti luoda jopa kymmenessä tunnissa, kun normaalisti työhön kuluu kolminkertainen aika.
Etenkin pudotustilanteet Katri koki pahoiksi. Tunteet olivat pinnassa.

– Jos itse voitti, sitä itki tuplasti – ilosta oman voittonsa ansiosta ja surusta pudonneen puolesta. Itkin ohjelmassa paljon.

Tiukassa kilpailussa Katri oppi, että vaatteet todella ovat hänen intohimonsa. Julkisuuskin on suunnittelijalle vain hyväksi

Antti Seppinen, Diilin voittaja

Syksy oli Antti Seppiselle odotusta. Kun Diilin viimeinen tehtävä oli purkitettu kesäkuussa, Antti ja finaalivastustaja Heidi Luumi jäivät jännittämään, kummasta tulisi Sipoonrannan uusi myyntijohtaja. Hjallis Harkimo paljasti ratkaisun suorassa lähetyksessä joulukuussa.

Antti lähti ohjelmaan voittamaan harkittuaan sitä ennen huolellisesti plussia ja miinuksia. Ystävät ja avovaimo rohkaisivat, mutta vanhemmat varoittelivat kiinteistöalan vaaroista lama-aikana. Antti itse epäröi, kärsisikö yksityisyys tai miten mahdollinen epäonnistuminen vaikuttaisi uraan.

– Epäonnistumisen olisi pahimmassa tapauksessa nähnyt melkein miljoona ihmistä.

Lopulta Diilissä oli kuitenkin enemmän saavutettavaa kuin hävittävää. Antti yllättyi siitä, miten kovaksi kilpailu välillä yltyi. Osa porukasta mustamaalasi avoimesti muita.

– Yritin itse pitää kilpailun reiluna ja välttää henkilökohtaisuuksia.

Kilpailun ratkettua Hjallis kiitteli Anttia reilusta pelistä ja positiivisuudesta. Antti itse uskoo, että hän pärjäsi myös siksi, että sietää hyvin epävarmuutta. Kolmen kuukauden kilpailussa ei koskaan tiennyt, mitä seuraava päivä toisi.

Aso Alanso, Big Brotherin voittaja

Alun perin Aso Alanso ei aikonut olla Big Brother -talossa pitkään. Hän halusi mennä ohjelmaan vähäksi aikaa miettimään elämänsä suuntaa. Asosta tuntui, ettei hän osannut olla oma itsensä tuttujenkaan kanssa.

– Tiesin, että talo on suljettu tila, jossa minun olisi pakko pysähtyä.

Julkisuus ei Asoa kiinnostanut, eikä hän uskonut, että hänellä olisi mahdollisuuksia 50 000 euron pääpalkintoon. Kun lähtöä ei tullutkaan, Ason oli totuteltava elämään talossa. Varsinkin alussa arki neljän seinän sisällä oli raskasta.

– Koko ajan oli ikävä, eikä ihmisiin pystynyt pitämään mitään yhteyttä.

Noin kuukauden jälkeen ikävä äityi niin kovaksi, että Aso oli luovuttaa. Kanssakilpailija Sami kuitenkin tuki häntä. Pian taloon saapui Toni, ja miehistä muodostui tiivis remmi. Aso ylistääkin BB:ssä syntyneitä ystävyyssuhteita.

– Talossa ei ole tilaa olla yksin, ja ihmisten kanssa tuli hyvin läheiseksi. Sellaista tunnetta ulkopuolella saa harvoin.

Nina Suomi, Unelmien poikamiehen valittu

Nina Suomi, 25, myöntää olevansa sen verran romantikko, että hän uskoi, että viihdeohjelmasta voisi löytää rakkauden. Eikä Nina ihan väärässä ollut: Suomen Unelmien poikamies -ohjelmassa syntynyt suhde Hannu Koistiseen kesti puoli vuotta.

Ohjelma kuvattiin Kyproksella, missä tytöt asuivat yhdessä kolme viikkoa. Jälkikäteen Nina huomasi olleensa varautuneempi kuin normaalisti.

– Ällistyin, miten rauhallinen olin. En menettänyt malttiani kertaakaan, vaikka erimielisyyksiä oli.

Ninan varmuus kasvoi jokaisen valintaseremonian myötä. Silti hän oli finaalipäivänä hermoraunio, vuoroin itki ja nauroi.

Paluu normaalielämään oli helpotus. Seurustelu jatkui piilossa rahasakkojen uhalla, mutta puolen vuoden jälkeen ahdistus kävi ylivoimaiseksi.

– Elin tavallaan kaksoiselämää. En voinut kertoa seurustelevani tai sanoa, mitä oikeasti teen, jos tapasin Hannun. Aloitimme suhteen heti täysillä. Olisi ehkä pitänyt ottaa hitaammin, mutta se olisi tuntunut takapakilta.

KOMMENTOI: Ketä tosi-tv-tähteä seuraat? Miksi tosi-tv on niin suosittua?

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Mt-hoitaja

Katariina Souri järkyttyi psykiatrin diagnoosista – kertoo IL:lle kieltäytyneensä lääkityksestä

Terapiaan pääsee, vaikka kieltäytyisi lääkkeistä. MUTTA, Kelan korvausta ei saa silloin. Terapiatunti maksaa noin 70-120,-/h. Joten jos varaa on ja apua ajattelee saavansa, niin kannattaa miettiä kokonaan itse maksettavan terapian vaihtoehtoa. Paniikkihäiriö ei ole osa kaksisuuntaista. Tiukan tulkinnan mukaan paniikkihäiriö ei edes ole mielenterveysongelma/-häiriö/-sairaus, vaan tilapäinen ahdistuskohtaus.
Lue kommentti

Timon ja hänen puolisonsa Maikin ensimmäinen yhteinen lapsi on poika. 

Timo Lavikaisen, 43, perheessä eletään jännittäviä aikoja.

Timo valmistautuu parhaillaan Putoukseen ja kuvaa sketsejä tammikuussa alkavaa ohjelmaa varten. Samaan aikaan on puhelimen oltava lähettyvillä, sillä Timon puolison Maikin laskettu aika on näillä hetkillä.

– Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen, Timo totesi, kun hän saapui 95-elokuvan kutsuvierasensi-iltaan Espoon kulttuurikeskukseen.

Timolla on niin sanotun ”tavallisen kansalaisen rooli” kaikkien aikojen suurimmassa suomalaisessa jääkiekkoelokuvassa. Elokuvaan liittyy jo nyt muitakin tärkeitä muistoja, Timo kertoo.

”Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen.”

– Kun minulla oli tässä viimeinen kuvauspäivä, vaimo teki positiivisen raskaustestin. Jouluvauvaa meille odotetaan.

Timolla on parikymppinen tytär, ja Maikilla on 10-vuotias tytär. Pian syntyvä lapsi on parin ensimmäinen yhteinen. Näyttelijä kertoo, että hartaasti odotettu vauva on poika.

– Meillä ehti olla useampi, kolme keskenmenoa ja sitten lopulta tärppäsi näin. Ne olivat kovia paikkoja.

Timo luottaa, että vauvan hoito palailee mieleen vanhasta muistista.

– Suhtaudun luottavaisesti. Uskon, että kasvattajana olen rennompi, kun kaikki ei ole ihan uutta.