Toni Niemisestä tuli olympiavoittaja 16-vuotiaana, vuonna 1992. ”Olen monta kertaa miettinyt, kuinka nuori pullaposki olin, vailla mitään ymmärrystä. Siihen nähden pidän itseäni kohtuu tasapainoisena", Toni Nieminen kertoi Mertaranta ja legendat -jaksossa. Kuva: Sanoma-arkisto
Toni Niemisestä tuli olympiavoittaja 16-vuotiaana, vuonna 1992. ”Olen monta kertaa miettinyt, kuinka nuori pullaposki olin, vailla mitään ymmärrystä. Siihen nähden pidän itseäni kohtuu tasapainoisena", Toni Nieminen kertoi Mertaranta ja legendat -jaksossa. Kuva: Sanoma-arkisto

Olympiavoittaja Toni Nieminen muisteli Mertaranta ja legendat -ohjelmassa, miten kalliiksi hänen ennätyshyppynsä aikoinaan tuli.

Vuoden 1992 olympiavoittaja Toni Nieminen, 40, kertoi avoimesti talousongelmistaan Mertaranta ja legendat -jaksossa.

– Takkiin on tullut ja on tullut maksettua aika kallistakin laskua. Vielä en oo päässyt siihen pisteeseen, että mulle olisi tämän elämän aikana myönnetty Visa. Mutta se on yksi tavoitteista, että joskus vielä saisi sen, Nieminen kertoi jaksossa.

Pahimmat talousongelmat alkoivat Niemisen ennätyshypyn jälkeen. Hän ylitti 200 metrin haamurajan vuonna 1994 ja sai kisajärjestäjiltä palkinnoksi Mercedes-Benzin. Auton arvo oli Ilta-Sanomien mukaan tuohon aikaan 369 000 markkaa.

Nieminen piti auton, koska ei vielä tuolloin ymmärtänyt, millaiset kustannukset siitä koituisivat. Hänen piti maksaa Suomen valtiolle noin puolet auton summasta. Lisäksi hänen veroprosentinsa nousi merkittävästi, koska auto katsottiin hänen tulokseen.

”Kun verottajalta tuli lasku, tajusin, etteivät rahat riitä.”

– Mä myin sen auton, vaihdoin halvempaan ja panin rahat säästöön. Mutta kun verottajalta tuli lasku, tajusin, etteivät rahat riitä, Nieminen kertoi ohjelmassa.

Hän otti yhteyttä verottajaan, jotta voisi maksaa verot osissa.

– Sitten sieltä tuli maksusuunnitelma, että pitää lyhentää 12 000 markkaa joka kuukausi. Se johti erilaisiin vaikeuksiin, ja talous romahti lopullisesti.

Hiihtoliitto ei tukenut

Lopulta velat siirtyivät ulosottoon, ja Nieminen muutti takaisin vanhempiensa luokse.

– Koomisinta, mitä multa on viety, on puolikas koira – kun se oli enää ainut omaisuus.

Muut ohjelman urheilijat ihmettelivät, miten se on mahdollista. Nieminen selitti tilanteen. Kun hän kerran saapui B-maajoukkueen matkalta takaisin Suomeen, hänen vanhempiensa kotona odotti erikoinen yllätys.

– Isä haki minut lentokentältä, ja ihmettelin, miksi äiti oli hereillä. Hän sanoi, että oletko kuullut? Enhän minä mitään ollut kuullut, kun puhelin oli kiinni, koska laskut oli maksamatta. Siellä oli kirje voudilta, että minulta ulosmitataan puolikas koira.

Koira oli Niemisen ja hänen ex-kihlattunsa yhteinen, mutta jäänyt eksälle eron jälkeen. Lopulta asia selvisi niin, että koiran omistus siirrettiin kokonaan ex-kihlatulle.

Muut urheilijat hämmästelivät myös, miksei kaksinkertainen olympiavoittaja saanut Hiihtoliitolta mitään tukea, vaikka tämä oli tuonut liitolle menestysvuosinaan paljon rahaa.

– Hiihtoliitto teki vuonna 1992 varmaan puolet vuoden budjetistaan Tonilla, Jari Isometsä huomautti.

Mertaranta ja legendat -ohjelma TV5:lla keskiviikkoisin kello 21.00.

Psykoterapeutti Maaret Kallio on kiitollinen pitkästä parisuhteestaan ja lapsistaan. – Perhe ja lapset eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Psykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio täytti viime elokuussa 40 vuotta.

– Juhlin synttäreitäni isosti ystävien kanssa. 40 oli hyvä paikka miettiä, miten olen elänyt, mitä saanut ja mitä haluan tehdä. Olen vanha sielu, eikä minulla ole ikinä ollut ikäkriisiä. Odotan innolla seuraavaa vuosikymmentä, Maaret kertoo.

Uusi vuosikymmen tuo tullessaan ainakin lisää opiskelua, sillä Maaret kouluttautuu parhaillaan kouluttaja-pyskoterapeutiksi. Opinnot sisältävät teoriaopetuksen lisäksi 125 tuntia psykoterapiaa.

– Ilman pitkiä terapioitani kykyni lukea mieltäni ja tapojani olisi huomattavasti heikompi. Jos en itse voisi hyvin, en voisi auttaa ketään. Tätä työtä ei pystyisi tekemään, jos jäisin vapaa-ajalla liiaksi pohtimaan asiakkaiden ongelmia, hän sanoo.

Jaksamisessa Maaretia auttaa se, että hän on perheenäiti. Perheeseen kuuluvat aviomies ja kaksi lasta. Maaretille perhe on lähestulkoon koko elämä.

– Toivoin pitkää ja hyvää parisuhdetta sekä lapsia, ja olen äärimmäisen kiitollinen, että sain ne. Perhe ja lapset eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Jaksamisessa auttaa myös se, että Maaret sammuttaa sähköpostinsa eikä käy somessa arkisin enää kello 18:n jälkeen.

Maaret kertoo käsitelleensä terapiassa myös omaa lapsuuttaan. Hän on nelilapsisen perheen toinen lapsi, ja luonnehtii lapsuudenperhettään puuhakkaaksi ja tavalliseksi monella tapaa. 

Mitä tietokirjailija ja Lujasti lempeä -bloggaaja kertoo kirjoittamisesta? Entä parisuhteesta ja lempimaastaan? Lue Maaretin Elämäni numeroina -haastattelu Me Naisten tuoreimmasta numerosta 3/2018. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

Kun Antti Holma sairastui melanoomaan, Armi Toivaselta lähti heti viesti, joka päättyi sanoihin: Jos haluat puhua, täällä olen.

Näyttelijä Antti Holma kertoi viime keväänä Instagramissa sairastuneensa melanoomaan. Muiden suomalaisten tapaan Antin ystävä, näyttelijä Armi Toivanen, kuuli asiasta somen välityksellä. Antille lähti heti yksinkertainen mutta lämmin viesti, joka päättyi sanoihin: Jos haluat puhua, täällä olen.

– Armin viestistä välittynyt mutkaton asenne helpotti oloani syövän aiheuttaman myllerryksen keskellä, Antti muistaa.

Siihen, ettei hän kertonut diagnoosista yhdellekään ystävälleen henkilökohtaisesti, oli tietty syy.

– Ennen somepostausta diagnoosista tiesivät vain vanhempani ja neljä pikkusiskoani. He järkyttyivät niin, ettei minulla ollut enää voimia soittaa kavereille ja käydä taas läpi samoja tunnekuohuja, Antti selittää.

Vasta kesällä hän pääsi puhumaan sairaudesta kasvokkain Armin kanssa. Ystävän rauhallisesta, koruttomasta suhtautumisesta oli apua.

– Armille sanoin suoraan, ettei syöpä ahdistanut eikä pelottanut, vaan otti raskaasti päähän. Hänelle myönsin, etten ensimmäisenä miettinyt kuolemaa, vaan sitä, miten ihmeessä tungen syöpäleikkauksen täpötäyteen kalenteriini, Antti kertoo.

"Kovassa paikassa tärkeintä on läsnäolo. Se, ettei jätä kolauksen kokenutta yksin."

– Armi ymmärsi hyvin myös sen, että vakavan sairauden edessä voi iskeä sellainenkin asia kuin turhamaisuus. Eniten harmitti se, etten leikkauksen jälkeen päässyt salille pariin viikkoon.

– Omat menetykseni ovat opettaneet, että kovassa paikassa tärkeintä on läsnäolo. Se, ettei jätä kolauksen kokenutta yksin, Armi sanoo.

– Kunnioitus toista kohtaan on sitä, ettei vaikeissakaan tilanteissa lässytetä eikä säälitellä.

Armi Toivanen ja Antti Holma kertovat, miten he tutustuivat, ystävystyivät ja mitä he tuumivat toistensa ihmissuhdekuvioista. Entä millaista on tehdä yhdessä töitä? Lue Me Naisten uudessa numerossa 3/2018. Tuoreen digilehden voit lukea täältä.