Tommi Korpela ja Elina Knihtilä tarttuvat mielellään tabuihin. ”Taiteen tehtävä on herättää ajatuksia ja synnyttää keskustelua. Elokuva ravistelee sovinnaisuuden rajoja”, pariskunta sanoo. Kuva: Jonna Öhrnberg
Tommi Korpela ja Elina Knihtilä tarttuvat mielellään tabuihin. ”Taiteen tehtävä on herättää ajatuksia ja synnyttää keskustelua. Elokuva ravistelee sovinnaisuuden rajoja”, pariskunta sanoo. Kuva: Jonna Öhrnberg

Eritteitä ja pirullista huumoria. Kotimainen uutuusleffa Häiriötekijä on syksyn odotetuimpia ja hämmentävimpiä ensi-iltoja.

Yksi syksyn elokuvatapauksista, Aleksi Salmenperän ohjaama komedia Häiriötekijä, saa ensi-iltansa syyskuussa. Uutuus kuvaa arkisia tilanteita vinksahtaneesta näkökulmasta ja nauraa rohkeasti myös synkemmille kohtaloille.

Elokuva perustuu Q-teatterin samannimiseen menestysnäytelmään vuodelta 2013. Se koostuu kymmenestä tarinasta, ja mukana on alkuperäinen tekijäporukka: Jani Volanen, Tommi Korpela, Elina Knihtilä, Pirjo Lonka, Eero Ritala, Lotta Kaihua ja Elena Leeve.

Valkokankaalla yhdessä nähtävä avopari Tommi ja Elina iloitsee, että tällaista elokuvaa ei ole aiemmin tehty Suomessa.

– Sovinnaisemmissa tarinoissa ei ole mitään vikaa, mutta jos on mahdollisuus synnyttää jotain uutta ja keskustelua herättävää, se kannattaa tehdä, vaikka menisi metsään. On kaikkien etu, jos kotimaisesta leffasta puhutaan laajasti. Häiriötekijässä ei ole lähdetty pelaamaan varman päälle eikä mietitty liikaa katsojalukuja, Tommi sanoo.

Elokuva ei päästä katsojaa helpolla, sillä pirullisissa kertomuksissa lentävät niin veri, räkä kuin ulosteetkin. Kohtaukset naurattavat, mutta laittavat katsojan myös pohtimaan omia asenteitaan: Saako tälle edes nauraa? Ja mikä tilanteissa ylipäänsä naurattaa?

Tommi ja Elina eivät halua paljastaa sketsien tarkkaa sisältöä, mutta myöntävät, että joidenkin kohtausten tekemisessä oli pokassa pitelemistä.

– Minulle kiusallisinta ja jännittävintä oli tarina, jossa pyörimme Helsingin keskustassa. Minut oli maskeerattu tuntemattomaksi, ja kamera oli osittain niin kaukana, ettei sitä nähnyt. Monet ihmiset tulivat auttamaan ja nostamaan minua ylös, kun kaatuilin pitkin katuja. Toisaalta oli hienoa nähdä, että lähimmäisestä välitetään ja huolenpitoa löytyy, Tommi kertoo.

Elina muistelee etenkin roisia kohtausta, jossa hänen esittämänsä aatelisperheen äidin häveliäisyys unohtuu elämän viime metreillä.

Pariskunnan mukaan rooleihin oli hauska hypätä – olivathan hahmot tuttuja jo Q-teatterin lavalta.

– Kun näytelmää on esittänyt teatterissa 50 kertaa, jutussa on hyvin sisällä. Suurin osa henkilöistä oli valmiina: se on kiitollista näyttelijälle. Pääsimme kuvaamaan ilman isoa taustatyötä. Mukana on myös uusia juttuja, sillä Aleksi halusi leffaan muutaman pöytälaatikkoon jääneen tarinan, jotka eivät toimineet aikoinaan näyttämöllä, Tommi paljastaa.

Häiriötekijä-elokuvan ensi-ilta on 11. syyskuuta.

Lue myös:

Elina Knihtilä: ”Minussa asuu yhä arka tyttö”

Näyttelijä-professori Elina Knihtilä: ”Ulkoiset avuni eivät ole riittäneet elovenatyttöjen rooleihin”

Elina Knihtilä: ”Äitinä en voi välttyä virheiltä”

Napamiehet-sarjan tähti Janne Reinikainen: ”Naiset juoksevat liian vähän Tommin ja minun perässä”

Ida Paul ja Kalle Lindroth ovat Emma Gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi. 

Duona esiintyvän Ida Paulin ja Kalle Lindrothin työtilanne ei ole tavanomaisin, sillä Ida Paul opiskelee toista vuotta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa.

”Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita.”

– Lensin yöllä juuri takaisin Suomeen. Teemme töitä periodeissa. Suomessa teemme keikkoja ja musajuttuja. Kun olen Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita, Ida Paul kertoi tänään Emma-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Ida Paulin äiti on suomalainen ja isä yhdysvaltalainen. Lapsena hän on asunut Amerikassa lyhyen aikaa, jolloin haave amerikkalaisessa yliopistossa opiskelusta lujittui. 

Hakuprosessi Harvardiin kesti puoli vuotta, jonka aikana Ida Paul keräsi suosituksia opettajilta ja kollegoilta, kirjoitti esseitä ja teki SAT-pääsykokeen. Ida Paul teki jo tuolloin, 19-vuotiaana, kappaleita Warnerin artisteille.

– Toki arvosanat pitää olla kouluun riittävän hyvät, mutta pitää olla lisäksi joku asia, jossa on ihan huippu. Minulla se oli tämä musajuttu, joka on yhä minulle numero yksi.

”Kaikki eivät ole tiedehörhöjä”

Harvardissa Ida Paul ei ole vielä päättänyt pääainettaan, mutta on opiskellut yhteiskuntatieteitä, naistutkimusta sekä sivuaineina tanssia ja teatteria. Hän asuu kampuksella asuntolassa.

”Koulu on ihan oma ekosysteeminsä.”

– On kivaa, kun parhaat kaverit asuvat ihan naapurissa. Koulu on ihan oma ekosysteeminsä, kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. 

– Vaikka koulussa on lahjakkaita ihmisiä, ei kaikki todellakaan ole mitään tiedehörhöjä, jotka ovat hautautuneet laboratorioon. Sinne haetaan joka vuosi entistä monipuolisempi vuosiluokka opiskelijoita.

Harvardiin pääsy ei jää rahasta kiinni

Lukuvuosimaksu Harvardissa on yli 50 000 dollaria eli yli 42 000 euroa. Ida Paul painottaa, että Harvard kuuluu need blind -haun piiriin, jossa maksut räätälöidään opiskelijalle maksukyvyn mukaan. Loput maksusta kuitataan lahjoituksilla, joita yliopisto on saanut.

– Tiedän opiskelijoita, jotka eivät maksa opiskelusta mitään. Jotkut käyvät opintojen ohella töissä. Kenelläkään ei jää pääsy rahoituksesta kiinni.

”Musa on ainut pysyvä asia mun elämässä.”

Ida Paulilla on tällä hetkellä koti Suomessa ja Amerikassa, mutta hän uskoo panostavansa tulevaisuudessa eniten musiikkiin. Ida Paulin ja Kalle Lindrothin ensimmäinen albumi julkaistaan helmikuussa.

– Musa on ainut muuttumaton, pysyvä asia mun elämässä. Vaikka elämä ja vaatimuksen Harvadissa ovat joskus stressaavia, se varmasti kannattaa. Mitä enemmän koen, sitä enemmän minulla on myös lauluihin kirjoitettavaa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla