Television tiikeriäiti Marjo Niittyvirta, 37, pitää elämää kovana kilpailuna.

Kuva Panu Pälviä

Mikä ihmeen tiikeriäiti?
Tuotantoyhtiö kysyi ennen Supermarjo ja tytöt -ohjelman lanseeraamista, saako minua kutsua tiikeriäidiksi. Annoin luvan, koska minulle tiikeriäiti-nimitys ei tarkoita vertausta Amy Chuaan, joka herätti kauhistusta lasten tiukasta kasvatuksesta kertovalla teoksellaan Tiikeriäidin taistelulaulu. Minusta tiikeriäiti tarkoittaa äitiä, joka tekee kaikkensa lastensa puolesta ja suojelee heitä kynsin ja hampain.

Ohjelma luo sinusta kuvan supernaisena, joka haluaa saada kaiken. Eikö sinua koskaan väsytä?
Tarvitsen tekemistä ollakseni onnellinen. Myönnän olevani perfektionisti, mutta suorittamisen tarve kohdistuu lähinnä itseeni. Lapsilleni en halua asettaa paineita. Tahdon vain, että lasteni unelmista tulee totta ja että he menestyvät siinä, missä itse haluavat. Perhe on minulle tärkein. Haluan, että minulle voi äitinä kertoa mitä vain, ja uskonkin olevani varsinkin vanhemmalle tyttärelleni paras ystävä.

Syksyllä 2010 tyttäresi soittivat Tuuri-ohjelmassa harmonikkaa. Sinut leimattiin huonoksi äidiksi, koska olit koko ajan sopimassa lisää soittokeikkoja. Näkyykö kilpailuhenkisyytesi myös lapsissasi?
Tytöt ovat saaneet kilpailuviettinsä äidinmaidossa, mutta minulla oli lapsena enemmän harrastuksia kuin heillä nyt. Elämässä kaikki on nykyään kovaa kilpailua, ja harrastukset ovat hyvä keino valmistaa tyttöjä sitä varten. Lasten harrastuksia pyöritetään kuitenkin heidän omilla ehdoillaan – minä päinvastoin joudun jarruttelemaan tyttöjen intoa.

Mallitoimistosi päätuote on Lamourettes-tanssiryhmä. Mitä jos omat tyttäresi haluavat showtanssijoiksi?
He ovat nähneet, millaista tanssijoiden arki on: ravintoloissa roikkumista, hurjien ulkonäköpaineiden ja kähmivien setien sietämistä. En usko, että he haluavat showtanssijoiksi. Ja vaikka haluaisivatkin, minä pidän huolen kahdeksaantoista ikävuoteen asti, ettei se onnistu. (Tähän Marjon aviomies Ari lisää: "Ja minä siitä eteenpäin.")

Kuka teillä on pomo?
Kyllä se minä olen. Varsinkin työasioissa ja ajankäytössä. Vaikka on Arillakin tiukkoja mielipiteitä. Hän hoitaa myös perheen talouden.

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Mt-hoitaja

Katariina Souri järkyttyi psykiatrin diagnoosista – kertoo IL:lle kieltäytyneensä lääkityksestä

Terapiaan pääsee, vaikka kieltäytyisi lääkkeistä. MUTTA, Kelan korvausta ei saa silloin. Terapiatunti maksaa noin 70-120,-/h. Joten jos varaa on ja apua ajattelee saavansa, niin kannattaa miettiä kokonaan itse maksettavan terapian vaihtoehtoa. Paniikkihäiriö ei ole osa kaksisuuntaista. Tiukan tulkinnan mukaan paniikkihäiriö ei edes ole mielenterveysongelma/-häiriö/-sairaus, vaan tilapäinen ahdistuskohtaus.
Lue kommentti

Timon ja hänen puolisonsa Maikin ensimmäinen yhteinen lapsi on poika. 

Timo Lavikaisen, 43, perheessä eletään jännittäviä aikoja.

Timo valmistautuu parhaillaan Putoukseen ja kuvaa sketsejä tammikuussa alkavaa ohjelmaa varten. Samaan aikaan on puhelimen oltava lähettyvillä, sillä Timon puolison Maikin laskettu aika on näillä hetkillä.

– Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen, Timo totesi, kun hän saapui 95-elokuvan kutsuvierasensi-iltaan Espoon kulttuurikeskukseen.

Timolla on niin sanotun ”tavallisen kansalaisen rooli” kaikkien aikojen suurimmassa suomalaisessa jääkiekkoelokuvassa. Elokuvaan liittyy jo nyt muitakin tärkeitä muistoja, Timo kertoo.

”Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen.”

– Kun minulla oli tässä viimeinen kuvauspäivä, vaimo teki positiivisen raskaustestin. Jouluvauvaa meille odotetaan.

Timolla on parikymppinen tytär, ja Maikilla on 10-vuotias tytär. Pian syntyvä lapsi on parin ensimmäinen yhteinen. Näyttelijä kertoo, että hartaasti odotettu vauva on poika.

– Meillä ehti olla useampi, kolme keskenmenoa ja sitten lopulta tärppäsi näin. Ne olivat kovia paikkoja.

Timo luottaa, että vauvan hoito palailee mieleen vanhasta muistista.

– Suhtaudun luottavaisesti. Uskon, että kasvattajana olen rennompi, kun kaikki ei ole ihan uutta.