Nämä teknologia-alan huippunaiset ovat esimerkiksi virtuaalitodellisuuden, biohiilen ja tekoälyn ehdottomia ammattilaisia.

Tällä viikolla Helsingissä järjestetään Women in Tech week -tapahtuma, jonka tarkoituksena on miettiä, miten naisia saataisiin enemmän mukaan bisneksen ja teknologian maailmaan.

Tapahtuman kunniaksi esittelemme viisi suomalaista teknologia-alan huippunaista, joista tulemme vielä kuulemaan.

1. Henrietta Kekäläinen

Henrietta Kekäläinen on todellinen moniosaaja. Kuva: Sanoma-arkisto / Ville-Veikko Kaakinen
Henrietta Kekäläinen on todellinen moniosaaja. Kuva: Sanoma-arkisto / Ville-Veikko Kaakinen

Suomessa on vain kaksi alle kolmekymppistä pörssiyhtiön hallituksen jäsentä, jolla ei ole taustaa omistajasuvussa. Toinen heistä on 28-vuotias koodauslähettiläs ja moniosaaja Henrietta Kekäläinen.

Kekäläinen on kauppatieteiden ja tekniikan alan ammattilainen. Tällä hetkellä hän keskittyy pyörittämään Carbon Culture -yritystä, joka valmistaa jätteestä biohiiltä. Yrityksen tuottaman biohiilen kerrotaan parantavan maaperän kykyä sitoa vettä, ravinteita ja hiilidioksidia.

Viime vuonna Kekäläinen nähtiin esimerkiksi Linnan juhlissa, ja keväällä Image-lehti valitsi hänet yhdeksi vuoden 2017 sankareistaan. Hän on suosittu puhuja ympäri maailman ja ollut mukana Linda Liukkaan ja Karri Saarisen Rails Girls -yhteisössä, joka houkuttelee naisia koodaamaan.

Katso Kekäläisen TEDxYouth-puhe tästä:

2. Maria Ritola

Start-up-yrittäjä Maria Ritola. Kuva: Sanoma-arkisto / Markus Jokela
Start-up-yrittäjä Maria Ritola. Kuva: Sanoma-arkisto / Markus Jokela

Mihin kaikkeen keinoälyä voi käyttää, voiko sen avulla parantaa esimerkiksi syövän?

Tätä miettii työssään 33-vuotias ekonomi Maria Ritola. Vuonna 2015 Ritola pääsi tuhansien hakijoiden joukosta Nasan tutkimuskurssille, jossa hän perehtyi keinoälyyn. Kurssin jälkeen hän perusti Iris AI-yrityksen, joka on sittemmin valittu kymmenen maailman innovatiivisimman yrityksen joukkoon.

Helsingin Sanomien haastattelussa Ritola sanoi taannoin, että haluaa tavoitella suuria. Hän haluaa olla mukana tekemässä Suomesta keinoälyn huippumaata:

– Suomella voisi olla hyvät edellytykset nousta näissä ­asioissa edelläkävijämaaksi.

Oletko aina miettinyt, miten kone voi oppia yhtään mitään? Anna Maria Ritolan kertoa:

3 + 4. Anna Rosa Lappalainen ja Emmi Jouslehto

Anna Rosa Lappalainen (vasemmalla) ja Emmi Jouslehto. Kuva: Sanoma-arkisto / Jukka Gröndahl
Anna Rosa Lappalainen (vasemmalla) ja Emmi Jouslehto. Kuva: Sanoma-arkisto / Jukka Gröndahl

Virtuaalitodellisuus tuntuu tavalliselle pulliaiselle joltain etäiseltä, scifi-leffoista tutulta hupsuttelulta. Tutkija ja yrittäjä Anna Rosa Lappalainen haluaa muuttaa tämän käsityksen. Vizor-yrityksen operatiivinen johtaja haluaa tehdä erilaisista virtuaalitodellisuuksista yhtä arkipäiväisiä verkkosisältöjä kuin esimerkiksi blogit.

Tällä hetkellä kuuden hengen pyörittämä Vizor tekee yhteistyötä minkäs muun kuin maailman suurimman somen, eli Facebookin kanssa.

– Facebook käyttää opetuksessaan meidän luomaa alustaa, kun se opettaa oppilaita tekemään VR-sisältöjä, Lappalainen kertoi Arvopaperi-lehdelle tammikuussa.

Filosofian maisteri Emmi Jouslehto työskentele puolestaan lisätyn todellisuuden maailmassa. Vuoden 2016 hittipeli Pokémon Go on tunnetuin sovellus, joka käyttää samaan tyyppistä teknologiaa, johon myös Jouslehdon perustama Arilyn-yritys on erityistunut.

Pokémon Go:ssa todellisuuteen on lisätty fiktiivisiä pokémon hahmoja, jotka käyttäjä voi nähdä kameran avulla. Arilynin avulla puhelimen ruudulla voidaan nähdä samalla tavalla jotain, mitä todellisuudessa siihen ei kuulu. Teknologia on ollut käytössä esimerkiksi suomalaisissa museoissa, joissa sovelluksen avulla käyttäjä on pystynyt näkemään lisätietoja taideteoksista.

5. Annu Nieminen

Annu Nieminen marraskuussa 2016. Kuva: Sanoma-arkisto / Juhani Niiranen
Annu Nieminen marraskuussa 2016. Kuva: Sanoma-arkisto / Juhani Niiranen

Diplomi-insinööri, yrittäjä ja yrityskonsultti Annu Nieminen on työskennellyt esimerkiksi maailmanlaajuisessa konsulttifirmassa ja Kasvuryhmä-nimisen yhteisön toimitusjohtajana. Kolmekymppinen Nieminen puhuu esimerkiksi pehmeiden johtamisarvojen puolesta ja painottaa sitä, että ihmisten pitäisi saada tehdä juuri sitä, mitä he rakastavat.

Blogissaan Nieminen kuvailee itseään ”äärimmäisen sosiaaliseksi introvertiksi, joka puhuu hirveän nopeasti.” Nieminen on kertonut, että on halunnut tavoitella suuria jo lapsesta saakka.

Katso tältä videolta, miksi Kannelmäen lähiössä kasvanut Nieminen halusi lähteä yrittäjäksi:

Juttua muokattu 13.10. klo 23.20: Korjattu kohta, jossa virheellisesti väitettiin, että Anna Rosa Lappalainen ja Emmi Jouslehto työskentelevät samassa yrityksessä. Tarkennettu Emmi Jouslehdon toimenkuvaa.

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.

Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield
Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin poliittisen satiirin taitajana Yle Leaksissa. Huumori sopii hänen mielestään myös kirkkoon. – Tilannetaju on siinä oleellista.

Yhdellä joululaululla on piispa Teemu Laajasalolle, 43, erityinen merkitys. Ei itkeä saa, ei meluta saa avasi show’n joka kerta, kun nuori Teemu kävi isänsä kanssa viihdyttämässä vanhainkodin asukkaita Itä-Helsingissä. Isä esitti joulupukkia, Teemu oli viulua soittava tonttu.

– Kun isäukko ikääntyi, minut upgradattiin joulupukiksi. Esiinnyimme samassa vanhainkodissa ainakin kymmenenä peräkkäisenä jouluna, Teemu kertoo Matkalla minuksi -haastattelussa.

Tänä jouluna estradi on toinen. Laajasalo pitää ensimmäisen joulusaarnansa Helsingin hiippakunnan piispana Helsingin Tuomiokirkossa. Aattohartauden jälkeen piispa viettää joulua perheensä kanssa: hän on kolmen pienen lapsen isä.

– En ole yrittänyt siirtää lapsuudenkotini dynamiikkaa meille, joitain samoja perusarvoja kyllä. Rakkauden, turvallisuuden ja rohkaisun henki ovat esillä omassakin kodissani, hän sanoo.

– Minua kannustettiin ja kehuttiin varmaan vähän liikaakin.

Laajasalo arvioi, että tausta on joskus näyttäytynyt liiallisena itsevarmuutena.

– Olen pitänyt itseäni kaikkien alojen asiantuntijana, joka kertoo vastauksen silloinkin, kun kukaan ei sitä kysy.

Huumoria kirkkoon

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin Kallion kirkkoherrana sekä poliittisen satiirin taitajana television Yle Leaksissa.

– Komedian tekeminen oli minulle rakas harrastus, jota muistelen hyvällä. Enää en voi heilua telkkarissa vitsihahmona. Piispan virkaan se ei sovi.

Hän ajattelee kuitenkin, että myös huumori sopii kirkkoon.

– Kirkkoon ei tulla kuuntelemaan vitsejä, mutta kyllä hauskat jutut sopivat saarnaan. Tilannetaju on siinä oleellista. Ilosanoman asiallahan tässä ollaan.

Miksi Teemu Laajasalo kuvailee itseään hihhuliksi uskonharjoittajaksi? Miksi hän vertaa kirkkoa makkarapakettiin? Tiesitkö, että sama risti on kulkenut Helsingin piispoilla vuodesta 1959? Lue koko haastattelu Me Naisten joulutuplasta 50–51/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

  • Helsingin hiippakunnan piispa asuu Helsingissä vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.
  • Teologian maisteri, kasvatustieteen tohtori. Edisti Aleppon kellot -kampanjaa Kallion kirkkoherrana. Tuttu ohjelmista Yle Leaks sekä Hyvät ja huonot uutiset.
  • Harrastaa kitaransoittoa. Toiveharrastuksena liikunta: ”Toivon harrastavani liikuntaa, mutta teen sitä liian harvoin.”
  • Saarnaa Helsingin Tuomiokirkon aattohartaudessa 24.12. klo 15.30.