Ikäeroa Jarkolla ja Anna-Riikalla on seitsemän vuotta. Etäisyyttä sisarussuhteeseen ovat tuoneet myös elämänvalinnat: Jarkko on kiertänyt pelikenttiä vuosikaudet, siinä missä Anna-Riikka on työskennellyt Helsingissä kirjakustantamoissa, tällä hetkellä kustantajana WSOY:llä.
Ikäeroa Jarkolla ja Anna-Riikalla on seitsemän vuotta. Etäisyyttä sisarussuhteeseen ovat tuoneet myös elämänvalinnat: Jarkko on kiertänyt pelikenttiä vuosikaudet, siinä missä Anna-Riikka on työskennellyt Helsingissä kirjakustantamoissa, tällä hetkellä kustantajana WSOY:llä.

Tennispelaaja Jarkko Nieminen ja kustantaja Anna-Riikka Carlson kasvoivat kirjojen ja tenniksen keskellä. Tänä syksynä sisarusten välit lähenevät entisestään.

Kahvilan pöydällä on kasa suosikkikirjoja, vihersmoothie ja kupillinen teetä. Terassilla, ikkunan toisella puolella mies lukee itsekseen kirjaa.

– Suomessa ei valitettavasti näe kovin paljon tuollaista, tennispelaaja Jarkko Nieminen, 34, sanoo ja nyökkää ulos.

Hänelle kirjat ovat olleet tärkeitä matkakumppaneita 15-vuotisen, tänä syksynä päättyvän peliuran aikana. Urallaan Jarkko on nähnyt 60 maata ja matkustanut 30–40 viikkoa vuodessa.

– En voi matkustaa ilman kirjoja. Aina pitää olla vähintään yksi mukana, Jarkko kertoo.

Urheilukassistaan hän on nostanut esiin Väinö Linnaa, Mika Waltaria, matkaoppaita, dekkareita ja elämäkertoja. Vieressä kohoaa kasa isosiskon, kustantaja Anna-Riikka Carlsonin, 40, suosikkeja: Fernando Pessoan runoja, Markus Nummen ja Inka Nousiaisen teokset, pari käännösromaania ja tietokirjaa.

– Ja minulla on aina kesken vähintään kolme kirjaa, Anna-Riikka jatkaa.

Anna-Riikalle kirjat ovat sekä työ että harrastus. Molemmille ne merkitsevät hengähdystaukoa arjesta.

– Vaikka tennis on koko ajan läsnä, pääsen kirjojen avulla irrottautumaan lajista. Ilman kirjoja olisin varmaan lopettanut urani kauan sitten, Jarkko sanoo.

Koti kirjoja täynnä

Lapsuudenkodin eteisessä vastassa on rivi tenniskenkiä ja hyllyllinen englanninkielisiä dekkareita. Vanhemmat Kauko ja Leena valmensivat tennistä päivätöidensä ohessa. Koti Maskussa oli aina avoin isolle kaverijoukolle. Jarkko ja Anna-Riikka kertovat, että he kasvoivat olemaan kiinnostuneita maailmasta ja ihmisistä.

– Lapsuudenkoti oli lämmin ja rento paikka, jonne oli aina helppo tulla. Sellaisen kodin olen halunnut itsekin luoda, Anna-Riikka summaa.

Kesäisin koko perhe reissasi tennisleirille Vuokattiin.

– Perheellä ei ollut mahdollisuutta eikä varaa matkustaa kauas, mutta kirjojen avulla pystyimme matkustamaan minne vain, Anna-Riikka kertoo.

Nuori Anna-Riikka kirjoitteli vihkoihin ranskan epäsäännöllisiä verbejä, luki Anna-kirjoja ja haaveili opiskeluista suuressa kaupungeissa. Automatkoilla lapset viihtyivät vanhempien ostamien loman alkajaiskirjojen parissa. Kirjalahjojen antaminen on jatkunut näihin päiviin asti.

Noista ajoista Jarkolle on jäänyt mieleen vuoden 1991 lomakirja, Seikkailujen joki. Vaikka sen sivut ovat jo kellastuneet, on kirja vieläkin hyvässä kunnossa.

– Rakastan kirjan kansien tuntua. Lukemisesta katoaa fiilis, jos kirjaa ei voi pitää käsissä. Ei haittaa, vaikka kesälomalta jäisi vähän ketsuppia sivujen väliin, se lisää vain tunnesidettä, Jarkko sanoo.

Omat kiinnostuksenkohteensa sisarukset saivat valita itse – lukemaan tai tennikseen heitä ei koskaan patistettu. Niistä molemmat saivat kuitenkin itselleen ammatin. Jarkko rakastui molempiin jo varhain, ja tennistreenit pitivät hänet poissa poikaporukoiden kahakoista. Kun veli oli koko ajan menossa, viihtyi ujompi isosisko omissa oloissaan.

– Kirjat yhdistävät meitä, muuten me olemme aika erilaisia. Minulle annettiin nopeat jalat ja Anna-Riikalle fiksut aivot, Jarkko veistelee pilke silmäkulmassaan.

– Kaikki liikunnalliset geenit ovat kasaantuneet Jarkolle, Anna-Riikka jatkaa.

– Jarkko menee seiniä pitkin, jos ei pääse pariin päivään liikkumaan. Kadehdin liikkumisen iloa, joka Jarkolla on.

Rönsyilijä ja järjestyksen mies

Lapsena Anna-Riikka huijasi Jarkon petaamaan sänkynsä karkkipalkalla. Kyykyttäjänä Jarkko ei siskoaan muista.

– Anna-Riikka on ollut minulle kuin vanhempanikin: pitänyt aina huolta ja ollut tuki ja turva, Jarkko kuvailee.

Huolenpito on jatkunut aikuisiälläkin. Sisarukset kuuntelevat toisiaan ja juttelevat lämpimään sävyyn. Synkeitä kiistoja ei parivaljakolla ole, vaan suhde on aina ollut tasavertainen. Seitsemän vuoden ikäero on tuonut suhteeseen sopivasti etäisyyttä.

– Ei meillä ole koskaan ollut riitoja. Olemme aina voineet jutella kaikesta keskenämme, Jarkko sanoo.

Hän punnitsee sanojaan pitkään ja naljailee välillä hyväntahtoisesti isosiskolleen. Anna-Riikka puhua pulputtaa ja päättää lauseita Jarkonkin puolesta.

– Jarkko on monessa suhteessa järkevämpi ja järjestelmällisempi kuin minä. Hotellihuoneissakin hänellä on heti tossut siistissä rivissä, ja minä saan paikat heti sekaisin. Olen säilyttänyt kirjojakin lastenvaunuissa ja tiskikoneessa, Anna-Riikka nauraa.

Anna-Riikka kuvailee veljeään kirjailija Inka Nousiaisen sanoin, jotka löytyvät yhdestä hänen lempikirjastaan Kirkkaat päivät ja ilta:

”Ikkunasta tihkuva valo piirsi Iidalle hohtavat reunat. Joidenkin ihmisten takana on varjo, Iidan takana valo. Aina.”

– Jarkossa on jotain samaa kuin tässä Iidassa. Olemisen iloa, osaamista ja hyväntahtoisuutta. Hänenkin takanaan on valo. Jarkko on elämässä viihtyvä tyyppi, jolla on paitsi lahjoja myös intohimoa tekemiään asioita kohtaan.

Aikaa lukea ja tukea

Sisarusten hyvät välit mahdollistivat sen, että Jarkko ja Anna-Riikka tekivät yhdessä kirjan vuonna 2009. Teos kertoo tennismaailmasta ja Jarkon matkasta huippu-urheilijaksi.

Edes kirjoittamisen aikana sisarukset eivät kahnailleet.

– Se oli sujuvaa puuhaa: Jarkko kirjoitti, minä muotoilin lauseita uudelleen, Anna-Riikka kertoo.

Molemmat sisarukset ovat tehokkaita ja lujatahtoisia, ja siitä on ollut hyötyä myös työssä.

– Olemme aina tehneet täysillä sen, mihin olemme ryhtyneet. Olemme halunneet kehittyä, Jarkko pohtii.

Sisko nyökyttelee. Kuinka ylpeä sisko voi olla urheilijaveljestään, joka raivasi tiensä alan huipulle?

– En sanoisi olevani ylpeä Jarkon menestyksestä. Tunnen suurta kiitollisuutta ja onnea siitä, että Jarkko on saanut tehdä niin pitkään sitä, mitä haluaa. Olisin hänen puolestaan yhtä onnellinen, vaikka hän olisi työstään innostunut matematiikanopettaja.

Jarkko ihailee siskonsa sinnikkyyttä.

– Oman kustantamon perustaminen oli samanlainen riskinotto kuin lähteä ammattiurheilijaksi. Olemme molemmat riskinottajia, mutta uskallamme ottaa niitä, koska turvaverkko on kunnossa, Jarkko tuumii.

– Meistä Jarkolla on parempi taju siitä, mikä kaikki on mahdollista. Minulla ei ole samanlaista kilpailunhalua kuin hänellä. Kun perustin oman kustantamon, oma yritys oli viedä kaiken ajan ja yritin olla hyvä äiti samaan aikaan. Silloin Jarkko oli läsnä, hoiti kummipoikaansa Aleksia ja auttoi taloudellisestikin. Hän omisti osan Avain-kustantamosta, Anna-Riikka kertoo.

– Lisäksi olen aina saanut Jarkolta mielipiteen, joka on toisaalta riittävän lähellä mutta toisaalta riittävän kaukana.

Huippu-urheilijalle siskon tuki on ollut huonoina päivinä korvaamatonta.

– Vanhempamme ovat aina sanoneet Jarkolle, ettei ole pakko jatkaa, jos tuntuu raskaalta tai väsyttää. Mä olen ollut se, joka on sanonut, että mene nyt edes yrittämään, Anna-Riikka sanoo.

– Hän on ollut maailman paras isosisko, aina kannustanut minua ja ollut iloinen puolestani. Se on tehnyt minut onnelliseksi. Me olemme aina tienneet, että toinen on olemassa toista varten, Jarkko jatkaa.

Tukea sisarukset ovat saaneet myös kirjoista. Jarkko on saanut innoitusta voimakkaista hahmoista, kuten Nelson Mandelan elämästä sekä selviytymistarinoista.

Anna-Riikalle lohtua tuovat esimerkiksi runot ja tämän hetken suosikki, John Williamsin Stoner.

– Teos on kaunis muistutus siitä, ettei onnen perässä tarvitse juosta, vaan onni on tässä lähellä, tässä hetkessä, Anna-Riikka kertoo.

Mutta miten heillä on riittänyt aikaa lukemiselle?

– Hyödynnän ratikkamatkat ja joskus pidän iltoja, jolloin voin vain lukea, Anna-Riikka kertoo.

– Luen vaikka treenien välillä. Parissa minuutissa pääsen aivan toiseen maailmaan, Jarkko selittää.

 


 

Kilpaa vaeltavat

Kirjojen avulla Jarkko on matkustanut lähihistoriaan, sillä hänestä on ollut tärkeää tietää, millaisina aikoina omat sukulaiset ovat eläneet. Maailmanmatkaajan suosikkeihin kuuluu muun muassa Ville Kivimäen Murtuneet mielet.

– Olen tykännyt kuunnella isovanhempien tarinoita sota-ajoista. Nyt vanhempana olen ymmärtänyt, miten kiitollinen saan olla, etten ole joutunut käymään läpi sellaisia aikoja, Jarkko pohtii.

Ulkomailla reissatessa Jarkon ajatukset ovat olleet usein koti-Suomessa. Samaan aikaan perhe on pysytellyt kartalla hänen menemisistään. Anna-Riikka ja Aleksi ovat matkustaneet Jarkon perässä esimerkiksi Englannin Wimbledoniin.

– Ei minua ole juuri kiinnostanut vastustajan pelitaktiikka vaan Jarkon kuulumiset. Minulle on riittänyt, että tiedän, missä hän menee ja miten hänellä menee, Anna-Riikka sanoo.

– Ajoitin nelikymppisenikin US Openin finaaliviikonloppuun ja seurasin, miten Jarkon käy. Grand Slamin finaalissa pelaaminen on harvinaista, ja halusin varmistaa, että Jarkko pääsee juhlimaan.

Tänä syksynä Anna-Riikalla ja Jarkolla on aikaa istua kahvilassa vaihtamassa kirjasuosituksia. Jarkko kertoi heinäkuussa, että hän lopettaa tennisuransa loppuvuodesta ja asettuu perheensä kanssa aloilleen. Jarkon ja sulkapallovalmentaja Anu Niemisen esikoinen syntyy syksyllä.

Iso elämänmuutos on todella tervetullut.

– Olen ollut koko ajan liikkeessä, ja se alkaa ottaa veronsa. Se, että saan olla läheisteni kanssa, on suurimpia syitä sille, että päätin urani, Jarkko myöntää.

– Myös vanhempamme ovat muuttaneet Maskusta samaan rappuun kuin me, joten koko perhe pääsee nauttimaan toistensa seurasta paljon useammin, Anna-Riikka iloitsee.

– Mikään ei tee minua onnellisemmaksi kuin se, että keittiön pöydän ääressä istuu rakkaita ihmisiä.

Välillä pöydän äärestä kipaistaan ulos. Sisaruksilla on käynnissä kisa, jossa tavoitteena on kiertää kaikki Suomen kansallispuistot kymmenessä vuodessa. Anna-Riikka johtaa Jarkkoa yhdellä vaellusretkellä, joita takana on kaikkiaan viisi.

Kilpailussa ei valita voittajia. Palkintona ovat luontoelämykset ja uusi, yhteinen juttu.

Anna-Riikka Jarkosta

Jos Jarkko ei olisi päätynyt ammattiinsa, hän…

olisi opettaja.

Jarkon lempikirja on…

Jo Nesbøn dekkarit.

Jarkon saa suuttumaan…

liian kireät aikataulut ja itsekkyys.

Eniten Jarkko pelkää…

että läheisille käy jotakin.

Jarkon tekevät iloiseksi…

läheiset ihmiset, luonto ja liikkuminen.

Stressaantuneena Jarkko...

on kärsimätön.

Jarkon unelmien matka-kohde on…

Lappi.

 

 

Jarkko Anna-Riikasta

Jos Anna-Riikka ei olisi päätynyt ammattiinsa, hän…

tekisi jotakin, jossa saisi auttaa ihmisiä ja tehdä muille hyvää (Oikea vastaus: lastenpsykologi.)

Anna-Riikan lempikirja on…

John Williamsin Stoner.

Anna-Riikan saa suuttumaan…

suvaitsemattomuus.

Eniten Anna-Riikka pelkää…

että läheisille käy jotain.

Anna-Riikan tekee iloiseksi…

läheisten hyvinvointi.

Stressaantuneena Anna-Riikka...

on poissaoleva.

Anna-Riikan unelmien matka-kohde on…Lontoo.

Jarkko Nieminen ja Anna-Riikka Carlson

Jarkko Nieminen

  • Suomen menestynein tennispelaaja, ATP-listalla parhaimmillaan 13. vuonna 2006. Päättää uransa loppuvuodesta.
  • Syntynyt 1981 Maskussa, asuu Helsingissä ja Kööpenhaminassa. Vaimo sulkapallovalmentaja Anu Nieminen. Parin esikoinen syntyy syksyllä.
  • Harrastaa kirjallisuutta, musiikin kuuntelua ja luonnossa liikkumista.
  • Pelaa jäähyväisottelun Roger Federeriä vastaan Helsingissä marraskuussa.

Anna-Riikka Carlson

  • Kotimaisen kirjallisuuden kustantaja WSOY:llä.
  • Syntynyt Maskussa 1974, asuu Helsingissä 11-vuotiaan Aleksi-poikansa kanssa.
  • Perustanut kustannusosakeyhtiö Avaimen, jonka kustannuspäällikkönä toimi vuosina 2003–2012.
  • Harrastaa kirjallisuutta ja vaeltamista.