Teemu Selänne ja äiti Liisa Selänne vuonna 2006. Kuva: Lehtikuva
Teemu Selänne ja äiti Liisa Selänne vuonna 2006. Kuva: Lehtikuva

Liisa Selänne korostaa tuoreessa Teemu-kirjassa, kuinka tärkeä apu Teemu on ollut huumeongelmasta kärsivälle isoveljelleen Panulle.

Teemu Selänteen äiti Liisa Selänne kertoo Teemu-elämäkerrassa, miten paljon Teemu on tehnyt isoveljensä Panun hyväksi. Neljä vuotta Teemua ja tämän kaksosveljeä Paavoa vanhempi Panu ajautui jo nuorena väärille teille ja käyttämään huumeita.

Panu teki jo varhaisteininä katoamistemppuja ja meni omia menojaan. Kun hän oli 13-vuotias, vanhemmat saivat kuulla, että Panun kaveripiirissä käytetään huumeita.

Ensimmäisen kerran Panu joutui vankilaan vuonna 1988. Tuolloin Teemu oli armeijassa ja pelasi ensimmäistä kauttaan Jokerien edustusjoukkueessa I divisioonassa.

– Meillä oli hallussa aika paljon huumeita. Mut vietiin suoraan autosta linnaan. Sain kahden vuoden tuomion ja istuin Helsingin keskusvankilassa Sörnäisissa puolitoista vuotta, Panu kertoo.

Nuoruuden kaverit kuolleet

Linnareissu oli perheelle yllätys, vaikka kaikki tiesivätkin Panun ongelmista.

– Olihan se järkytys. Yritin tukea broidia kaikella mahdollisella tavalla. Salakuljetin hänelle jopa rahaa vankilaan, Teemu kertoo.

– Ongelmia oli ollut, mutta ainahan sitä toivoi, että poika tulisi jossain vaiheessa järkiinsä, Liisa sanoo.

Ensimmäisen linnareissun jälkeen Panun elämä on ollut vuoroin ylä-, vuoroin alamäkeä. Vankilassa hän on istunut useaan kertaan, vaikkakin lyhyempiä aikoja kuin ensimmäisellä kerralla.

– Lähes kaikki nuoruudenkaverini ovat kuolleet, suurin osa huumeiden yliannostukseen, Panu kertoo.

Kirjan mukaan Panu on päässyt hoitoon ja elää elämäänsä lääkkeiden avulla. Normaali elämä on silti lähes mahdoonta.

– Panu on niin herkkä, kiltti ja todella älykäs. Sellainen elämäntaiteilija. Soittaa kitaraa ja laulaa äärettömän hyvin, Liisa kuvailee vanhinta poikaansa.

Liisa ja Ilmari Selänne erosivat, kun Teemu oli 15-vuotias. Kuvassa Ilmari nykyisen Kirsi-vaimonsa kanssa Selänne-elokuvan ensi-illassa syksyllä 2013. Kuva: Jonna Öhrnberg

Teemu on elättänyt isoveljeään

Liisa korostaa kirjassa Teemun roolia Panun auttajana.

– Ilman Teemua Panu olisi jo kuollut,hän sanoo.

Teemu on ollut avokätinen isoveljään kohtaan ja elättänyt tätä. Mutta on hän saanut kuulla myös kritiikkiä, että on aina pelastanut veljensä pälkähästä ja antanut avosylin rahaa.

– Olen aina ajatellut, että jos Panu kuolee huomenna, pystyn elämään sen kanssa. Olen tehnyt sen, minkä olen voinut, Teemu perustelee.

Kirjan mukaan Teemussa ja Panussa oli jo lapsena paljon samaa.

– Olimme ihan hunsvotteja. Saimme kaksi markkaa viikkorahaa. Paavo jemmaili rahojaan ja yritti säästää, mutta me löysimme usein Panun kanssa sen kätköt ja pöllimme rahat. Minä ja Panu tuhlasimme aina heti kaikki rahat, Teemu muistelee.

Teemun NHL-aikoina Panu on käynyt muutaman kerran tämän perheen luona Pohjois-Amerikassa. Myös Liisa-äiti ja Paavo-veli pitävät Panuun yhteyttä, mutta Ilmari-isä on suhtautunut vanhimpaan poikaansa viileämmin.

– Itse olen hölmöilyni hölmöillyt. Ymmärrän faijan kylmän linjan hyvin, Panu sanoo.

Ilmari myöntää kirjassa, että tekisi nyt monta asiaa toisin, jos se olisi mahdollista.

– Olisi pitänyt antaa aikaa koko perheelle, myös Panulle.

Panu itse ei kritisoi perhettään mistään. Erityisen ylpeä hän on Teemun urasta ja myös kiitollinen pikkuveljensä avusta.

– Maailma on oikeudenmukainen paikka. Kaikki saa sitä mitä ansaitsee, Panu sanoo.

Lue myös:

Näin Teemu Selänteen läheiset ovat päässeet nauttimaan kiekkotähden rahoista

Sirpa Selänne: "Mustasukkaisuus nosti päätään tänä kesänä"

Näin paljon Teemu Selänne tienasi NHL-urallaan

Paavo Selänne kaksosveljestään Teemusta: Hän on diktaattori, jonka pillin mukaan kaikkien on tanssittava

Teemu Selänne veljensä syytöksistä: "Katsoin sanakirjasta, mikä on despootti"

Liisa Selänne: "Teemu on sovinistinen ja mustasukkainen"

Aiemmat jutut Teemusta ja Sirpasta:

Teemun maitoklassikosta tehtiin uusi versio – kumpi on parempi?

Teemu ja Sirpa Selänne: "Suhteemme salaisuus on huumori ja hyvä seksi"

Sirpa Selänne juhli lätkävaimojen kanssa

30 asiaa, joita et tiennyt Teemu Selänteestä

Videot:

Tällainen on Selänteiden koti - katso video

Mikä Teemun käytöksessä ärsyttää Sirpaa?

Jenni Parikka on tehnyt pitkään töitä vaikeasta kokemuksesta toipumiseen ja haluaa muistuttaa, että elämä voi olla taas onnellista. 

Narsistit ovat hyviä manipuloimaan. Heille on tyypillistä, että he ottavat yhden piirteistäsi ja paisuttelevat sitä. Jos esimerkiksi pidät puolesi, narsisti saattaa sanoa, että olet hankala ihminen eikä sinun kanssasi pysty keskustelemaan. Lopulta alat uskoa narsistin valheisiin. Valheet vaikuttavat minäkuvaasi ja voivat olla vahingollisia koko loppuelämän ajan.

Näin Jenni Parikka kuvailee narsisteja.

Hän eli parisuhteessa yhden kanssa ja on muutaman vuoden ajan tehnyt aktiivisesti työtä kokemuksesta toipumisen eteen. Samalla hän on auttanut muita. Hän on kirjoittanut kirjan Voima Narsistin kohdanneelle (Books on Demand). Parikan pääsanoma naristin kohdanneille on, että elämä voi olla taas kevyttä ja onnellista. 

– Kova työ siinä on, mutta se on mahdollista, hän kannustaa muita saman kohtalon kokeneita. 

Avun hakeminen on vahvuutta

Parikan mukaan apua on saatavilla. 

– Minusta tuntuu, kuin seisoisin jättiläisten olkapäillä, hän kuvailee kiitollisuuttaan kaikkeen saamaansa apuun. 

Narsismin uhreille hän antaisi seuraavat kaksi ohjetta:

  1. Poista hänet elämästäsi heti. Jos täysi blokki ei ole mahdollista, välttele hänen seuraansa niin pitkälle kuin mahdollista. 
  2. Toipuminen on prosessi, josta ei selviä yksin. Hae apua. Apua on saatavilla ja sen hakeminen on valtavaa vahvuutta. 


Mistä narsistin tunnistaa? 

Parikan mukaan topimusprosessista tekee hankalan se, ettei narsismia ole helppo tunnistaa. On olemassa narsistisia ihmisiä, jotka ovat itsekkäitä ja manipuloivia. On myös heitä, joilla on narsistinen persoonallisuushäiriö. 

”Kun narsismia lorahtaa liikaa, se on todella sairasta.”

– Meissä kaikissa on narsistisia piirteitä. Terveeseen itsetuntoon tarvitsee hitusen narsismia, mutta jos sitä lorahtaa liikaa, se on todella sairasta, Parikka kuvailee. 

Lisäksi Parikka mainitsee, että narsistit ovat sosiaalisesti taitavia ihmisiä. He valitsevat uhrikseen helposti alistuvia ihmisiä. Sen lisäksi heillä on oma "hovinsa", joka pitää heitä mahtavina ihmisinä. Narsisti on lähipiirilleen niin mukava, ettei kukaan heistä tahdo uskoa hänen sairastavan narsismia. 

Narsistit näyttävät todella itsevarmoilta ja hyväsydämisiltä ihmisiltä, mutta todellisuudessa heillä on huono itsetunto. Narsismi on heille suojaviitta, he tarvitsevat muiden alas polkemista oman itsetuntonsa nostamiseen. 

– Itselläni meni eron jälkeen pari vuotta, ennen kuin ymmärsin sattuman kautta, ettei rakastamani ihminen ollut sitä, mitä oli esittänyt, Parikka kertoo. 

Tietoinen läsnäolo auttaa vanhojen muistojen käsittelyssä

Vaikka Parikka on työstänyt toipumistaan aktiivisesti jo usean vuoden ajan, haavat eivät ole poistuneet kokonaan. 

– Narsistin kohtaaminen on jotain todella musertavaa, eikä sitä kokemusta saa ikinä pois itsestään. Haava paranee ja välillä se pulpahtelee pintaan, Parikka kertoo. 

Välillä jotkut pienet asiat saattavat muistuttaa vanhoista kokemuksista. Myös keho saattaa reagoida muistoihin voimakkaasti. Tietoinen läsnäolo auttaa tällaisissa tilanteissa. 

– Jos jokin muistuttaa minua entisestä, tunteet tulevat pintaan. Silloin minun täytyy tajuta, että nuo asiat eivät ole todellisuutta, vaan menneisyyttä. Minun täytyy tehdä valinta lähdenkö mukaan vai en, Parikka kuvailee vaikeiden tilanteiden hallintaa. 

Tärkeää on myös antaa kipeiden tunteiden tulla pintaan ja tuntua. 

– Anna tunteiden tulla. Ne kyllä menettävät tehoaan heti, kun vain pääsevät esiin. Nousevat muistot voivat olla todella voimakkaita ja niiden käsittelemiseen voi tarvita myös ammattilaisen apua hän neuvoo.

Fatbardhe Hetemaj on tehnyt uraa politiikassa. Hän naurahtaa, että on sisarusnelikon ainoa naimaton. – Toisella veljellä ja siskollani on lapsia. Olen heille se hullu täti.

Fatbardhe Hetemaj, 32, odottaa viikonlopun Maailma kylässä -festivaalia, jolloin hänen perheestään kertova Kotimaa Kosovo-Suomi –dokumentti saa ensi-iltansa.

Dokumenttia tehtiin puolitoista vuotta ja se nosti naiselle pintaan monia muistoja. Hetemaj´n neljän sisaruksen vanhemmat saapuivat Kosovosta Suomeen vuonna 1992, jolloin Fatbardhe oli 7-vuotias.

– Ehkä arkielämässä oli pelon jälkeen vaikeinta tasapainoilla kahden kulttuurin välillä. Meidän kulttuurissa olin tottunut koskettamaan ihmisiä. Täällä on tietty etäisyys.

”Ala-asteella ihmettelin, kun kysyttiin, voit sä olla? Sanoin tietysti kaikille, että voin.”

– Ala-asteella ihmettelin myös, kun kysyttiin, voit sä olla? Sanoin tietysti kaikille, että voin ja sitten minulle suututtiin, kun olin luvannut niin monelle. En ymmärtänyt yhtään, että pitäisi olla vain yhden kanssa kerralla, vaan otin kaikki siipieni suojaan. Olen aina ollut tällainen paljon puhuva, Fatbardhe kertoi eilen Mummotunnelin kesän VIP-avajaisissa.

Hetemaj'n sisarusnelikko on kuuluisa saavutuksistaan. Molemmat veljet pelaavat ammatikseen jalkapalloa, Perparim Italiassa ja Mehmet Seinäjoella. Fatbardhe on tehnyt uraa politiikassa. Hän naurahtaa, että on sisarusnelikon ainoa naimaton.

– Toisella veljellä ja siskollani on lapsia. Olen heille se hullu täti. Olemme yhä tosi läheisiä.

Fatbardhe viettää itse sinkkukesää.

– Kaikki väittävät, että minulla on kumppanin suhteen kovat kriteerit. Minun pitää tuntea, että kyseessä on minun ihminen ja toki kumppanin pitää miellyttää myös silmää. 

– Haluan kuitenkin painottaa, että elämäni on hyvää näinkin. Olen huomannut, että lapsettomia suojellaan, eikä heiltä kysellä henkilökohtaisia kysymyksiä, mutta sinkuilta udellaan tosi henkilökohtaisesti, että miksi miestä ei ole löytynyt. Se ärsyttää joskus.

Kotimaa Kosovo-Suomi, TV1 ma 28.5