Tarja Smura ja Raul Gescheimer Me Naisten kannessa vuonna 1997.
Tarja Smura ja Raul Gescheimer Me Naisten kannessa vuonna 1997.

Tarja Smura, 26, ja hänen virolainen puolisonsa Raul Gescheimer, 27, valmistautuvat elämänmuutosten tulvaan. Nyytiksi nimetty esikoinen syntyy lokakuun lopulla, edessä on muutto isompaan asuntoon ja Nyytin ristäisten jälkeen alkavat häävalmistelut, sillä ensi kesänä pidetään ne oikeat, unelmien prinsessahäät.

Kun Tarja Smura lähti tammikuussa 1996 ystävänsä seuraksi laivamatkalle Tallinnaan, hän ei arvannut matkan muuttavan hänen loppuelämänsä kulun. Viimaisessa ja kylmässä Virossa, tutun järjestämällä päivällisellä, hän tapasi itseään vuotta vanhemman Raul Gescheimerin.

– Ihaistuin Viroon heti, Tarja muistelee.

– Vai sittenkin minuun, vastaa Raul pilke silmäkulmassaan.

Tumma ja komea markkinointipäällikkö hurmasi Tarjan kohteliaalla käytöksellään ja lämpimällä olemuksellaan. Pari rakastui ja jo juhannuksena Raul muutti Tarjan luo Suomeen. Nyt pari asuu yhdessä Espoossa ja suunnittelee muuttoa isompaan asuntoon.

– Alussa Raul joutui uhraamaan paljon suhteemme eteen, Tarja
muistelee.

Raul joutui matkustamaan Viroon joka viikko, koska maiden välillä ei ollut viisumivapautta. Talvella matka kesti laivalla neljä tuntia yhteen suuntaan.

Suhde kesti kuitenkin matkustelun ja kehittyi yhä syvemmäksi.

Riemastuttava vauvauutinen

Viime kevättalvella Tarja ja Raul saivat vahvistuksen epäilyilleen tulevasta pienokaisesta.

– Se oli ihana tunne, Raul muistelee.

– Hoimme toisillemme: Ajattele, meille tulee vauva, Tarja nauraa.

Pian asiasta saivat tietää myös parin lähimmät ystävät ja perheet. Raskauden alkuaika kului huumassa, mutta vauvan kasvaessa Tarjan massussa alkoivat myös ajatukset tulevasta vastuusta askarruttaa.

Tarja on kokenut raskauden muutokset kehossaan konkreettisesti ja Raul on eläytynyt tulevaan rooliinsa keskustelemalla ja kokeilemalla tulokkaan liikkeitä Tarjan vatsan läpi. Parhaillaan pari käy myös synnytysvalmennuksessa.

Vaikka pieni tulokas on enemmän kuin tervetullut, saa se vanhempansa vakaviksi.

– Koko elämämme mullistuu. Vauvan jälkeen se ei ole enää koskaan samanlaista, Raul miettii.

Vielä nytkin, kun laskettuun aikaan on enää reilu kuukausi, asia tuntuu toisinaan epätodelliselta.

– Kaikkein suurin oivallus on kuitenkin ollut ajatus, etten enää ole vastuussa vain itsestäni. Kun vauva syntyy, sillä ei ole ketään muita kuin me, Tarja vakavoituu.

Kolkko siviilivihkiminen

Jotta Raul voisi osallistua synnytykseenSuomessa ja jäädä maahan, parin piti mennä nopeasti naimisiin. Tämän kesän lopussa Tarja ja Raul vihittiinkin arkisesti maistraatissa.

Nopea toimitus oli tarkoituksella vaatimaton, ettei se söisi tulevien, oikeiden kirkkohäiden tunnelmaa.

– Emme halunneeet kehittää niihin mitään tunnetta, Raul myöntää.

Vieraina oli vain kaksi todistajaa, joista toinen oli Tarjan veli.

– Minulle oli helpotus, että tilaisuus oli niin kolkko, Tarja miettii.

– En ehtinyt edes tajuta, kun meidät jo julistettiin aviopuolisoiksi!

Tarjalle päätös siviilivihkimisestä oli kuitenkin hyvin vaikea.

– Olen pikkutyttömäisesti ajatellut, että menen vain kerran naimisiin, hän selittää.

Yksi hyvä puoli kaksissa häissä on Tarjastakin.

– Pääsemmepä kaksi kertaa häämatkalle, hän nauraa.

Siviilivihkimisen jälkeen tuore aviopari matkasi Pariisiin.

Oikeat kesähäät Helsingissä

Kun puhe kääntyy tuleviin häihin, morsiamen silmiin syttyy haaveileva ilme.

– Oikeisiin häihini haluan tietyn marssin ja ne kaikki tunteet ja kyyneleet, kun näen ystäväni kirkossa, Tarja kuvailee.

Kirkkohäät on tarkoitus pitää ensi kesänä Helsingissä. Toisena hääpaikkavaihtoehtona pari on pitänyt suomalaisen Bergsuvun vanhaa Sangaste-linnaa Virossa, jossa he vierailivat viime kesänä.

Tudortyylinen linna olisi oiva paikka prinsessahäille. Tarjan suuren suvun kuskaaminen yli meren tuntuu kuitenkin hankalalta.

Vaikka tuleva vauva vie ajatukset, Tarja on yrittänyt aloitella myös häävalmisteluja.

– Odotan häitä ihan hirveästi, hän hymyilee. Siksi valmistelutkin on hauskinta tehdä nautiskellen ja pikkuhiljaa.

– Pidän kirjaa ideoista. Tällä viikolla tapaan papin ja olen jo kysellyt musiikki- ja pitopalveluvaihtoehdoista, hän kertoo.

Ennen häitä ovat kuitenkin vuorossa Nyytin ristiäiset. Pari keksi nimivaihtoehdot pienokaiselle jo pääsiäisenä.

– Ajoimme Nurmeksesta kotiin päin ja juttelimme. Se oli puolen tunnin juttu, Raul hämmästelee.

– Ihmeellistä, että pystyin kerrankin päättämään niin nopeasti, Tarja nauraa.

Nimiehdotelmat pidetään vielä visusti salassa, mutta työnimenä vauvalla on Nyytti. Nyytti painaa nyt kaksi kiloa ja on 40 senttiä pitkä.

Ei huolta tulevasta

Tällä hetkellä Tarja on äitiyslomalla ja Raul ilman työtä. Tulevaisuus ei silti huolestuta heitä. Vauvan kasvu omassa ruumiissa on tuonut Tarjaan uutta rauhallisuutta ja levollisuutta. Elämänpohdiskelija on syventynyt yhä tiukemmin omiin ajatuksiinsa.

– Ehkä olen Raulin mielestä pohtinut liikaakin syntyjä syviä, hän virnistää.

– Ensin hössötin, että meillä on niin vähän tilaa ja että Raul ei saa nukutuksi, mutta sitten ymmärsin, ettei se ole tärkeää.

– Vauvalle on paljon tärkeämpää, että se parisuhde, johon hän on tulossa, toimii.

Raul on horoskooppimerkiltään härkä ja Tarja kaksonen. Tarja löytää Raulista selvän härkäpäisyyden oireita.

– Kun hän päättää jotakin, hänen päätään ei voi kääntää. Hän on myös hyvin rauhallinen.

– Tarja taas on yllätyksellinen. Hän on joka päivä erilainen ihminen, Raul vastaa.

Tarja myöntää olleensa raskausaikana hyvin tunteellinen ja itkuherkkä. Raulin rauhallisuus on antanut turvaa ja rauhoittanut tulevaa äitiä.

– Tasapainotamme toisiamme hyvin, Raulkin vakuuttaa.

Neuvolassa tulevia vanhempia varoitellaan vauvan aiheuttamista parisuhdekriiseistä. Tarjalle ja Raulille asia on erityisen tärkeä,
sillä he eivät ole ehtineet tuntea toisiaan kovin pitkään.

– On hyvä, että asioista puhutaan. Ehkä varoitukset jäävät takaraivoon ja kasvattavat, Tarja myöntää.

– Toivon, että osaisimme viedä elämäämme tästä hyvin eteenpäin, hän pohtii. Molemmat myöntävät haaveilevansa tasapainoisesta elämästä ja hyvästä parisuhteesta.

– Kun vain pystyisimme jatkossakin ymmärtämään toisiamme, Raul toivoo.

Häiriötön ensihetki

Tarjalle ja Raulille on luvassa isompi asunto, mutta aivan ensimmäiset päivänsä vauveli viettää parin nykyisessä kodissa.

– Tällä viikolla kannamme vauvan sängyn ylös, Tarja kertoo.

Vaunutkin on jo valittu valmiiksi. Mitä lähemmäksi lasketun ajan merkki kalenterissa tulee, sitä enemmän Tarjan ajatukset kulkeutuvat myös itse synnytystapahtumaan.

Hän ei vielä tiedä, missä sairaalassa aikoo vauvansa synnyttää. Raul tulee kuitenkin mukaan ja aikoo valvoa rakkaidensa oikeuksia.

– Ensihetki vanhempien kanssa on hyvin tärkeä. Sitä ei saa häiritä, Tarja pohtii.

Hän aikoo esittää toiveensa myös kätilöille. Eri sairaaloissa on kuitenkin suuria eroja, toisissa synnytys on lempeämpi kuin toisissa.

– Toivottavasti saamme hyvän kohtelun, Tarja miettii. Hän on kokenut missimenneisyytensä vaikeuttavan kanssakäymistä joidenkin ihmisten kanssa.

Kun Tarja meni neuvottelemaan kesken jääneiden sosiaalialan opintojensa jatkamisesta, häneltä vaadittiin uskomattoman tarkkoja tietoja lähes tenttikysymysten malliin, eikä kokemusta otettu lainkaan
huomioon.

– Ehkä heillä oli jonkinlainen tarve osoittaa minulle paikkani, Tarja huokaa surullisena.

Vauva on Jumalan lahja

Surun häivähdys kuuluu Tarjan äänessä vain hetken. Lähellä oleva perhetapahtuma on niin suuri, että se vie ajatukset toiveikkaasti eteenpäin.

– Raskaus on itse asiassa ihanaa aikaa. Olen ollut onnellisempi kuin koskaan ennen. Tuntuu kuin kaikki olisi mahdollista.

– En pelkää enää pikkuasioita. Tämän rinnalla kaikki muu on pientä, Tarja vakuuttaa.

Tulevat vanhemmat ovat syvän kiitollisia mahdollisuudestaan saada perhe.

– Vauvaa ei todellakaan tehdä, vaan saadaan. Sellaisista ihmisistä, joilla ei ole mahdollisuutta saada lapsia, on varmasti aivan käsittämätöntä lukea juttuja, joissa ilmoitetaan montako lasta aiotaan hankkia, Raul puuskahtaa.

– Lapsentulossa on aina Luojalla sormensa pelissä. Hänestä kaikki on kiinni, Tarja muistuttaa.

Lapsi muuttaa myös vanhempiensa suhteita näiden omiin vanhempiin. Tarja on aina ollut perhetyttö ja läheinen äitinsä kanssa, mutta nyt hän on joutunut tietoisesti keskittymään uuteen perheeseensä.

– Se vaatii totuttelua, Raulkin ymmärtää.

– Nyt minun on ajateltava, että minulla on oma lapsi ja oma mies. Kaikki muu tulee tämän perheen jälkeen, Tarja kuvailee.

– Totta kai tulen aina olemaan äitini lapsi, mutta suhde muuttuu. Se on jo muuttunut yhä enemmän läheiseksi kaverisuhteeksi.

– Äiti on kertonut minulle oman raskautensa vaiheista. Siitä, millaista oli poikien ja millaista minun kanssani, hän iloitsee.

Tarja opettelee viroa

Myös Raulin Virossa asuvat vanhemmat odottavat innolla lapsenlapsen saapumista. Pari vuotta sitten tallinnalaisesta kerrostalosta Viron maaseudulle omalle tilalle muuttaneilla vanhemmilla on Raulin lisäksi vanhempi tytär ja Raulia 11 vuotta nuorempi poika.

– Häntä hoitaessani sain kokemusta pikkulapsista, Raul selittää.

– Vaikka vauvanhoito on kyllä jo niistä ajoista muuttunut, Tarja muistuttaa.

Raulin isosiskolla on kaksi pientä lasta. Raulin isä puhuu jonkin verran Suomea, mutta häntäkin varmasti miellyttää, että vauvasta aiotaan kaksikielistä. Tarjalla on hyvä kielipää ja hän aikoo opiskella viroa kansalaisopistossa. Perhe vierailee usein Virossa, mutta aikoo kuitenkin asua Suomessa.

– Täällä ihmisillä on hyvä perusturva, Raul kehuu.

– Viron maaseudulla on kuitenkin ihanaa, Tarja vastaa.

Maaseudulta itsekin lähtöisin oleva Tarja nauttii matkoista Viron reheviin eteläosiin. Useammin perhe matkaa kuitenkin Tarjan synnyinseuduille Nurmekseen.

– Viisivuotias kummityttöni odottaa jo kovasti, koska hän pääsee hoitamaan Nyyttiä.

Nyytin tulevat serkut ovat kokeilleet vauvan nyrkkeilyä mahan läpi. Tarjan kummitytön mielestä tulokas on varmasti poika.

– Hän ilmoitti jo, että hänkin toivoo isona vauvoja, Tarja nauraa.

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.

Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield
Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin poliittisen satiirin taitajana Yle Leaksissa. Huumori sopii hänen mielestään myös kirkkoon. – Tilannetaju on siinä oleellista.

Yhdellä joululaululla on piispa Teemu Laajasalolle, 43, erityinen merkitys. Ei itkeä saa, ei meluta saa avasi show’n joka kerta, kun nuori Teemu kävi isänsä kanssa viihdyttämässä vanhainkodin asukkaita Itä-Helsingissä. Isä esitti joulupukkia, Teemu oli viulua soittava tonttu.

– Kun isäukko ikääntyi, minut upgradattiin joulupukiksi. Esiinnyimme samassa vanhainkodissa ainakin kymmenenä peräkkäisenä jouluna, Teemu kertoo Matkalla minuksi -haastattelussa.

Tänä jouluna estradi on toinen. Laajasalo pitää ensimmäisen joulusaarnansa Helsingin hiippakunnan piispana Helsingin Tuomiokirkossa. Aattohartauden jälkeen piispa viettää joulua perheensä kanssa: hän on kolmen pienen lapsen isä.

– En ole yrittänyt siirtää lapsuudenkotini dynamiikkaa meille, joitain samoja perusarvoja kyllä. Rakkauden, turvallisuuden ja rohkaisun henki ovat esillä omassakin kodissani, hän sanoo.

– Minua kannustettiin ja kehuttiin varmaan vähän liikaakin.

Laajasalo arvioi, että tausta on joskus näyttäytynyt liiallisena itsevarmuutena.

– Olen pitänyt itseäni kaikkien alojen asiantuntijana, joka kertoo vastauksen silloinkin, kun kukaan ei sitä kysy.

Huumoria kirkkoon

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin Kallion kirkkoherrana sekä poliittisen satiirin taitajana television Yle Leaksissa.

– Komedian tekeminen oli minulle rakas harrastus, jota muistelen hyvällä. Enää en voi heilua telkkarissa vitsihahmona. Piispan virkaan se ei sovi.

Hän ajattelee kuitenkin, että myös huumori sopii kirkkoon.

– Kirkkoon ei tulla kuuntelemaan vitsejä, mutta kyllä hauskat jutut sopivat saarnaan. Tilannetaju on siinä oleellista. Ilosanoman asiallahan tässä ollaan.

Miksi Teemu Laajasalo kuvailee itseään hihhuliksi uskonharjoittajaksi? Miksi hän vertaa kirkkoa makkarapakettiin? Tiesitkö, että sama risti on kulkenut Helsingin piispoilla vuodesta 1959? Lue koko haastattelu Me Naisten joulutuplasta 50–51/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

  • Helsingin hiippakunnan piispa asuu Helsingissä vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.
  • Teologian maisteri, kasvatustieteen tohtori. Edisti Aleppon kellot -kampanjaa Kallion kirkkoherrana. Tuttu ohjelmista Yle Leaks sekä Hyvät ja huonot uutiset.
  • Harrastaa kitaransoittoa. Toiveharrastuksena liikunta: ”Toivon harrastavani liikuntaa, mutta teen sitä liian harvoin.”
  • Saarnaa Helsingin Tuomiokirkon aattohartaudessa 24.12. klo 15.30.