– Isä oli viisas, sillä tämä oli meille nappivalinta, hän kiittelee nyt, parikymmentä vuotta myöhemmin.

Sdp:n kansanedustaja Nasima Razmyar kertoo Me Naisten ja Loopin Olisinpa tiennyt -ohjelmassa, miten hänestä tuli suomalainen.

– Isä oli käynyt muissakin Pohjoismaissa, mutta Suomen puhtaus viehätti häntä. Tämä on rauhallinen maa. Siinä vaiheessa, kun menettää elämässään kaiken paitsi perheen, ei halua palmujen alle, vaan turvalliseen ja hyvään paikkaan lapsille. Isä oli viisas, sillä tämä oli meille nappivalinta, hän toteaa.

Nasiman perhe saapui 90-luvulla Afganistanista Moskovan kautta Suomeen ja on ollut täällä siitä lähtien. Nasima ei ole käynyt vanhassa kotimaassaan kertaakaan lähtönsä jälkeen. Moni heidän Kabuliin jääneistä tuttavistaan kuoli.

– En tiedä, millä tavalla elämämme olisi jatkunut. Talomme meni pommituksissa. Sen tiedän, että jos sotaa ei olisi tullut, elämämme olisi ollut hyvä. Ei olisi tullut mieleenkään hakea turvapaikkaa, vaan olisimme olleet tyytyväisiä ja onnellisia.

Moni asia on muuttunut siitä, kun Nasima saapui 8-vuotiaana lapsena Suomeen.

– En voisi kuvitella, että tänä päivänä joku tulisi koskettamaan hiuksia ja ihmettelemään, kuinka jännän väriset ne ovat. Silloin tuli, mutta ihmetys oli hyvää. Olimme kauhean iloisia, että ihmiset olivat kiinnostuneita siitä, mistä olimme tulleet.

Nasima sai monta hyvää muistoa Rovaniemeltä, jonne perhe saapui ensin vastaanottokeskukseen.

– Saimme hyviä perhetuttavia, jotka kysyivät, haluaisimmeko tulla luistelemaan. Teimme pullaa ja joimme kylmää maitoa. Juuri niitä samoja ihania muistoja, joita jokaisella suomalaisella lapsella on.

Katso koko jakso videolta!

Kaikki Me Naisten ja Loopin Olisinpa tiennyt -videot löydät täältä.

 

Tavallinen kansalainen

Tämän takia kansanedustaja Nasima Razmyarin perhe haki turvapaikkaa juuri Suomesta

Islamilaisten maahanmuutto luo ekosysteemin terrorismille Suuri osa tulijoista ei selviydy huonon koulutuksen, kielitaidon ja sosiaalisten kykyjensä puolesta länsimaisessa yhteiskunnassa ilman yhteiskunnan järjestämää asuntoa ja rahallista apua. Tähän päälle tulee usein epävakaat persoonallisuudenpiirteet ja omassa kulttuurissa opittu tapa protestoida aggressiivisesti. Ajan kuluessa nämä ihmiset alkavat syyttää onnettomasta elämästään länsimaista yhteiskuntaa ja turmeltunutta elämäntapaa, johon...
Lue kommentti
Nasimafan

Tämän takia kansanedustaja Nasima Razmyarin perhe haki turvapaikkaa juuri Suomesta

Nappivalinta isältä kyllä, vaikka Ruotsi ja Norja eivät olleet silloin yhtään Suomea likaisempia. Ja kun Afgaaneja ei ollut Suomessa silloin, eikä vielä nytkään paljon - sai SDP sinusta kauniin monikulttuurisen mannekiinin puolueeseensa. Jopa näin nuivakin pehmenee kauneutesi edessä. Puheet onkin sitten toinen juttu...
Lue kommentti
Kiti Kokkonen. Kuva: Sanoma-arkisto / Jonna Öhrnberg
Kiti Kokkonen. Kuva: Sanoma-arkisto / Jonna Öhrnberg

Lyhyydestä voi olla myös harmia, mutta paljon hauskempaa on keskittyä niihin hyviin puoliin.

Jalat eivät yllä bussissa lattialle, farkkujen lahkeet ovat aina liian pitkät ja usein tuntuu, että ne kivoimmat vaatteet on sijoiteltu kaupassa ihan katon rajaan. Muun muassa tällaisia asioita lyhyet ihmiset kohtaavat lähes päivittäin.

Saman tietää myös Putous-tähti Kiti Kokkonen, 43, joka on vain 150 senttimetriä pitkä. Tai oikeastaan enää 148,5-senttimetriä: Kokkonen kertoo lyhentyneensä viime vuosien aikana.

– Olin joskus 150-senttimetriä pitkä, mutta olen jotenkin tullut siitä alaspäin – tai lyhentynyt. En tiedä, jatkuuko tämä vielä, Kokkonen nauraa.

Kokkosen pituus on aina ollut huumorin väännön kohteena, ja esimerkiksi viime lauantain Putous-jaksossa Kokkonen nähtiin 191-senttimetriä pitkän Roope Salmisen kahvikupin alustana sekä jääkaappiin ahtautuneena.

Lue myös: Kuka Suomi-julkkis on kanssasi samanpituinen? Katso yli 150 nimen listasta

Arkielämässään Kokkonen kuulee paljon vitsejä tai kommentteja siitä, kuinka näppärää on käyttää häntä käsinojana tai kuinka hänen lyhyytensä jaksaa yllättää joka kerta. Yleensä vitsailu ei haittaa, mutta välillä lyhyyden jatkuva alleviivaaminen ärsyttää.

”Lyhyyteni on asia, mistä muut helposti vitsailevat.”

– Itse en usein tee lyhyydestäni numeroa, mutta se on asia, josta muut helposti vitsailevat. Yleensä muiden vitsailu menee vain ohi, kun olen niin tottunut siihen. Välillä on tosin sellaisia hetkiä, että ihmetyttää, miksi keskitymme ihmisissä niin paljon tällaisiin asioihin. Eli välillä vähän ärsyttää, Kokkonen sanoo.

Lyhyelle sattuu ja tapahtuu

Lyhyeeseen varteen voi liittyä kuitenkin monta erikoista ja hauskaakin sattumusta. Niitä Kokkosella todella riittää.

– Kun olin nuori, yksi poika jätti minut sen vuoksi, että olin niin lyhyt. Hän ihan sanoi, että tämä ei nyt toimi, koska hän on niin pitkä ja minä niin lyhyt, Kokkonen nauraa.

”Minulle haettiin pyllyn alle penkille jokin tyyny ja jalkojen alle koroke.”

– Olen kyllä useita kertoja myös hävennyt pituuttani. Kun esimerkiksi olen ollut haastateltavana, minulle haettiin pyllyn alle penkille jokin tyyny ja jalkojen alle koroke. Siitä tulee vain jotenkin typerä olo.

Onneksi useimmat kokemukset lyhyydestä ovat lopulta positiivisia.

– Näin lyhyenä mahtuu hyvin kaikkiin pieniin tiloihin, ja hyvin harvoin tarvitsee pelätä sitä, että löisi päänsä johonkin. Lisäksi caprihousut ovat pitkät housut ja voi ostaa lastenvaatteita, jotka ovat usein tosi kivoja, Kokkonen sanoo.

”Minulta ei kysytty lippua, koska olin saman pituinen kuin tarhalapset.”

– Metrossa olen pari kertaa unohtanut ostaa lipun. Kaksi kertaa on käynyt niin, että kun lipuntarkistajat ovat tulleet, on kohdalle osunut tarharyhmä ja olen ajautunut jotenkin sen keskelle. Minulta ei kysytty lippua, koska olin melkein samanpituinen kuin tarhalapset, eli olen varmaan jotenkin näyttänyt olevan osa tarharyhmää ja välttynyt niin tarkastusmaksulta.

Vielä muutama vuosi sitten bussisakin Kokkoselta saatettiin kysyä, tuleeko aikuisten vai lasten lippu. Vähän hävettää, mutta enemmän naurattaa.

Sari Salomaan paras kuntouttaja on vuokraheppa Tomppa. Kuva: Katja Lösönen
Sari Salomaan paras kuntouttaja on vuokraheppa Tomppa. Kuva: Katja Lösönen

Suomalaisilla on kivun vuoksi eniten sairauspoissaoloja koko Euroopassa. Nelikymppisen Sari Salomaan työkyvyn vei 20 vuotta kestänyt jalkakipu.

Nyt kävi pahasti, Sari Salomaa tajusi liukastuessaan jäisellä tiellä. Kaatuessa jalasta kuului pamahdus, ja kun Sari koetti nousta ylös, hän huomasi, että jalkaterä sojotti väärään suuntaan.

Oli maaliskuu vuonna 1998. Sari oli 22-vuotias yo-merkonomiopiskelija, kihloissa...