Minka laittaisi ylimääräiset rahat matkustamiseen. ”Lottovoitosta laittaisin rahaa hyväntekeväisyyteenkin.”
Minka laittaisi ylimääräiset rahat matkustamiseen. ”Lottovoitosta laittaisin rahaa hyväntekeväisyyteenkin.”

Näyttelijä Minka Kuustonen kuljettaa mukanaan eväsrasioita, mutta lompakkoa hän ei omista. – Kaikki kuitit, rahat ja korttini ovat sekaisin käsilaukkuni pohjalla.

Näyttelijä Minka Kuustosella, 30, on näppärä keino tyydyttää mekkohimoaan: hän klikkaa nettikauppaan, siirtää mieleisensä mekot ostoskoriin muttei osta niitä.

– Minusta on ihana valita vaatteita. Tavallaan olen silloin jo päässyt shoppailemaan.

Onkin helppo uskoa, että päärooli tuoreessa elokuvassa Onnenonkija oli Minkan mieleen. Lifestylebloggaaja Marja Auroran nahoissa Minka sukelsi keskelle muotimaailmaa: uutuustuotteiden lanseeraustilaisuuksiin ja bloggaritapaamisiin.

– Jokaisessa kohtauksessa minulla oli uusi meikkityyli ja look, koska se oli Marjan työtä. Oli luksusta päästä maskeeraaja Saara Räisäsen käsittelyyn.

Arjessa Minkan luksusta on hyvä ruoka. Kiivaimpien työputkien aikaan hän ehtii vain kääntyä kotona, mutta alkukevät näyttää pitkästä aikaa rennommalta.

– Kiireettöminä aamuina luen ruokablogeja ja mietin, mitä uutta reseptiä tänään kokeilisin.

Minka uskoo, että laadukas ruoka tekee hänet terveemmäksi ja onnellisemmaksi. Muuten hän on arjessaan säästeliäs – tosin varoistaan hän voisi huolehtia paremmin:

– En omista lainkaan lompakkoa. Kuitit, rahat ja korttini ovat sekaisin käsilaukkuni pohjalla, näyttelijä nauraa.

Maanantai: Lohisalaatti 16,90 €, kahvi mukaan Café Fleuristesta 3 €

”Joku on joskus kiteyttänyt, että näyttelijän kropan ja mielen pitää olla mahdollinen. Se tarkoittaa sitä, että näyttelijä pystyy astumaan rooliin kuin rooliin.

Siksi panostan monipuoliseen liikuntaan. Viime kesänä otin Juha Silvennoisen trainerikseni.

Satsaan kuntosalikorttiin viisikymppiä kuussa sekä juuri aloittamaani wushu kungfuun alkeiskurssin verran. Mielestäni 160 euroa yhdeksän viikon kurssista ei ole paljon, sillä treenaamme kaksi kertaa viikossa.

Aamuni alkavat aina samalla tavalla: ensimmäiseksi punnerran vähän, sillä se herättää minut varmasti. Seuraavaksi keitän kaurapuuroa, teen mutteripannulla latten ja luen Hesarin. Niin tänäänkin.

Maanantaille olin vahingossa buukannut kahdet treenit ja ennen niitä poikkesin vielä kuntosalilla. Käyn Pikku Roban Voimalaitoksella, jossa on tosi hyvä henki. Siellä on ihmisiä laidasta laitaan, eikä kenelläkään ole pousailun tarvetta. Jengi tulee oikeasti treenaamaan.

Illalla olin aika piipussa. Onneksi olin ottanut Ysibaarin lounaslohisalaatista puolet mukaani. Salaatti ei ollut halpa, mutta hinnan voi puolittaa, sillä sain siitä vielä kelpo illallisen kotona.”

 


Kahdesti viikossa Minka treenaa wushu kungfua. ”Haluan kehittää taistelutaitojani niin, että jos saisin toimintaleffaroolin, olisin valmis action-kohtauksiin.”
Kahdesti viikossa Minka treenaa wushu kungfua. ”Haluan kehittää taistelutaitojani niin, että jos saisin toimintaleffaroolin, olisin valmis action-kohtauksiin.”

 

Tiistai: Lounas 9,97 €, tiikerirapusalaatti 15,90 €, sisäänpääsy klubille 15 €, narikka 2,50 €, lasi valkkaria 8 €

”Työkiireiden jälkeen olen oppinut arvostamaan pysähtymistä. Ennen harrastin lähinnä dynaamisia lajeja, nyt myös rauhoittavia. Huomaan, että ne katkaisevat kiireen ja vapauttavat tilaa aivoistani.

Aamupäivällä minulla olikin buddhalainen rakkaus-myötätunto-meditaatiotunti Juhan työhuoneella. Se oli ihanaa. Harjoituksessa kuvitellaan erilaisia asioita ja hengitellään, mikä on lähellä näyttelijäntyötä.

Meditaatiossa pitää myöntää myös negatiiviset tunteet, mikä on ollut minulle tosi vaikeaa. En nuorena käynyt kunnolla murrosikää läpi, sillä olin tosi kiltti, halusin välttää konflikteja enkä tuottaa pettymystä muille.

Vasta aikuisena olen tajunnut, että jos vihan ja aggression pitää sisällään, ne kasvavat paljon isommiksi asioiksi.

Koska olin koko päivän menossa, söin kaksi kertaa ulkona. Ystäväni Satu Silvon kasvisravintola Silvopleessä oli tänään erityisen hyvää lehtikaalimössöä. Ravintola Kitchiin päädyin illalla, koska se sijaitsi lähellä Dubrovnikia, jossa ystäväni Markku Haussila esitti Eeva Vilkkumaan kanssa Max Martinin pophittejä.

Klubilla kului rahaa pääsylippuun, narikkaan ja valkkariin, mutta se oli joka sentin arvoinen.”

Keskiviikko: Rahkaa, mansikoita ja maitoa 6,80 €, kassillinen kasviksia 12 €, lohipala 5 €

”Aikaisemmin olin kova ostamaan vaatteita, mutta nykyään panostan lähinnä juhliin. Yritän olla tuhlaamatta, tehdä pidemmän tähtäimen suunnitelmia ja säästää vaikka matkaan.

Kerran vuodessa käyn myymässä tavaroitani kirpputorilla. Olen lahjoittanut vaatteita myös lähetystori Fidaan ja pakolaisille. Silti komeroihini on kertynyt tosi paljon paitoja, mekkoja ja kenkiä.

Tänään vietin aamupäivän koneella työasioita hoidellen, ja sen jälkeen ohjelmassa olikin vaatekaapin inventointi.

Päätin luopua kaikista vaatteista, joita olen käyttänyt vain kerran. Osan annoin siskolleni, loput pistin jätesäkkeihin ystäviäni varten. Vaikka luopuminen teki tiukkaa, oli kiva saada jälkeenpäin onnellisia viestejä, että vaatteet oli otettu heti käyttöön.

Päivällä kävin tekemässä ruokaostokset. Rakastan Hakaniemen hallia, jossa minulla on vakkarit kala- ja kasvismyyjät. Luomuvihanneskauppiaan kanssa olen ystävystynyt, ja ulkomaalaisten pitämällä kalatiskillä saa aina suosituksia ja vaikka viipaloinnin sashimia varten.

Kassillinen kasviksia kestää monta päivää ja se on satsaus, joka kannattaa tehdä, sillä luomutiskiltä saa varmasti hyvää kamaa. Tällä kertaa ostin palan lohta, parsakaalia ja omenoita.

Kotimatkalla kipaisin vielä kaupasta maitoa, rahkaa ja mansikoita. Minulla on oltava kotimaisia mansikoita aina jääkaapissa, sillä lisään niitä pitkään kypsyttämäni aamupuuron sekaan.”

 


Hakaniemen halli Helsingissä on Minkan suosikkipaikkoja. ”Ostan mielelläni ison satsin kasviksia kerralla.”
Hakaniemen halli Helsingissä on Minkan suosikkipaikkoja. ”Ostan mielelläni ison satsin kasviksia kerralla.”

 

 

Torstai: Lounas 9,50 €

”Alkuvuodesta on monta gaalaa, joihin tarvitsen ilta- tai juhlapuvun. Tämän viikon missionani on ollut löytää mekko Onnenonkijan ensi-iltaan, joten kävin pr-toimisto Spaltissa katsomassa lainamekkoja ja löysinkin yhden hyvän. Olen 159,5 senttiä pitkä, joten mekkoa valitessa pitää kuvitella, mihin en kompastuisi.

Olen teettänyt gaalamekkoja Mert Otsamolla, Teemu Muurimäellä ja Mirkka Metsolalla. Minusta on ihanaa, kun Suomessakin näyttävä pukeutuminen on osa juhlahumua. Nyt päädyin teettämään ensi-iltamekon Mertillä ja lainasin Mirkka Metsolalta toisen Turun-näytökseen.

Jos mekko on käsintehtyä suomalaista designia, voin maksaa enemmänkin, mutta en järjettömyyksiä. Juhlavaatteita ei välttämättä voi käyttää kuvissa montaa kertaa, joten välillä lainaan säästö- ja ekologisista syistä edustusvaatteita suunnittelijoilta ja pr-toimistoista.

Lounaaksi lappasin lautaselleni salaattia, linssimössöä ja ruusukaaleja, jotka ovat suurta herkkuani. Koska annokseni on yleensä liian suuri, pyydän loput mukaani kotiin.

Kuljetan aina mukanani eväsrasioita, joissa on vaikkapa itsetehtyä siemennäkkileipää tai paahdettuja ruusukaaleja.

Tiistai- ja torstai-iltaisin treenaan wushua Kaapelitehtaalla. Uuden harrastuksen aloittaminen tuntuu vähän samalta kuin jos olisin palannut teatterikoulun penkille: kunto kyllä riittää, mutta uuden lajin kanssa joudun kestämään omaa keskeneräisyyttäni ja sitä, että olen aluksi kömpelö. Luulen, että se juontaa samasta kuin lukihäiriöni.

Häiriön takia jännitin lapsena ääneen lukemista, ja on kummallista, että silti haaveilin näyttelijäntyöstä. Mutta ehkä halusin jo silloin mennä pelkoja päin.

Työhöni lukihäiriö on vaikuttanut niin, että olen erittäin tunnollinen. Olen perfektionisti ja treenaan uutta aina niin pitkään, että varmasti taidot ovat hallussa.”

Perjantai: Lounas 8,50 €

”Freelancerin arjessa on työttömiä jaksoja, jolloin joudun elämään tiukemmin, mutta sehän kuuluu asiaan. Välillä on tiukempaa, välillä intensiivisempää.

Freelancerina pystyn usein pyhittämään viikonlopun vapaaksi. Tänä perjantaina istuin tunteja nenä kiinni koneessa. Kun silmissä alkoi vilistä, lähdin salille.

Sen jälkeen tapasin kollegani ja ystäväni Marja Salon ihanassa Ipi-kulmakuppilassa Kalliossa.

Tutustuimme Marjan kanssa, kun olin kiinnityksellä Kansallisteatterissa ja jaoimme pukuhuoneen. Vastavalmistuneena näyttelijänä minulla kävi hyvä tuuri, kun Juha Jokela pyysi minua Kansallisteatterin Patriarkkaan. Persona-näytelmässä näyttelimme Marjan kahdestaan ja valmistauduimme esityksiin aina yhdessä. Soitimme pukuhuoneessa musiikkia ja nolotanssimme. Lopuksi menimme makaamaan lattialle korvat vastakkain, jolloin herkistyimme hetkeen ja rooliin.

Marja kertoi, että hän kuvittelee minut välillä yhä korvansa viereen, jos häntä jännittää.”

Lauantai: Kampaamo + hiustenhoitotuotteita yhteensä 250 €, ruokaostokset ja Alko 55,70 €

”Viikon suurin satsaus meni hiuksiin Punavuoren Q-Hairissa. Se ei ole halpa paikka, mutta kampaaja Piatu Puhakka on superlaadukas. Hän laittoi tukkani myös Onnenonkijan leffarooliin, ja ensi-illassa haluan näyttää samalta kuin kuvausten aikaan.

Kampaamon lisäksi käyn kasvohoidossa kerran puolessa vuodessa, koska olen atoopikko ja minulla oli nuorena ongelmaiho. Urheilen niin paljon, että joudun käymään säännöllisesti hieronnassa.

Kotimatkalla tein isot ostokset Ympyrätalon S-marketista.

Ostin kaikki perusjutut, kuten rahkaa, ruusukaaleja, maitoa, bulgarianjogurttia, kurpitsansiemeniä, pinjansiemeniä, salaattia, mansikoita ja paprikaa ja omppuja sekä vuoden ensimmäisen Kinder-yllätysmunan!

Ostimme vielä avomieheni näyttelijä Aku Sipolan kanssa pullon viiniä Alkosta ystävämme Miro Laihon kolmikymppisille, jonne menimme illalla.

Minulla on juhlissakin mukana omat eväät, koska en pysty keskittymään, jos verensokerini laskee. Paahdoin mukaan ruusukaaleja. Eväsrasian avatessani pyysin muilta anteeksi, että ne vähän haisevat.

Bileet olivat tosi kivat, mutta olen siskoni Iinan tavoin esipilkku, joten lähdin kahdeltatoista kotiin. Menen ajoissa nukkumaan, koska haluan olla energinen myös sunnuntaina.”

Sunnuntai: Ruusukaalipussi 2,90 €, kahvi mukaan 2 €

”Aamulla kipaisin uudestaan kaupassa, sillä olin unohtanut ostaa tarpeeksi ruusukaaleja. Kotimatkalla nappasin take away -kahvin Porthaninkadun kahvilasta. Yleensä minulla on sunnuntai täysin vapaa, mutta nyt oli meidän Teatteriryhmä Nirvanan brunssi ja kokous Annika Poijärven ja Riku Niemisen luona. Kaikki toivat yhteiseen pöytään jotain, minä ruusukaalit ja salaattia.

Iltapäivällä vietimme Cafe Pirittan terassilla kevään ensimmäisen kahvihetken, sillä aurinko lämmitti jo sen verran, että ulkona pystyi istumaan. Olin kahvipummi enkä ostanut omaa juomaa – niin roolihenkilönikin olisi tehnyt.”

VIIKON MENOT YHTEENSÄ 423,67 €

Minka Kuustonen

  • Näyttelijä syntyi Helsingissä 24.8.1985. Hänen siskonsa on näyttelijä Iina Kuustonen ja isänsä muusikko Mikko Kuustonen.
  • Muistetaan mm. elokuvasta Kesäkaverit ja tv-sarjasta Tellus.
  • Pääosassa Onnenonkija-elokuvassa, ensi-ilta 25.3.
  • Pääroolissa Ylen Radioteatterin kuunnelmassa Hännänsyöjä, jonka ensi-ilta on 3.4.
  • Asuu Helsingin Kalliossa näyttelijä Aku Sipolan kanssa.

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Mt-hoitaja

Katariina Souri järkyttyi psykiatrin diagnoosista – kertoo IL:lle kieltäytyneensä lääkityksestä

Terapiaan pääsee, vaikka kieltäytyisi lääkkeistä. MUTTA, Kelan korvausta ei saa silloin. Terapiatunti maksaa noin 70-120,-/h. Joten jos varaa on ja apua ajattelee saavansa, niin kannattaa miettiä kokonaan itse maksettavan terapian vaihtoehtoa. Paniikkihäiriö ei ole osa kaksisuuntaista. Tiukan tulkinnan mukaan paniikkihäiriö ei edes ole mielenterveysongelma/-häiriö/-sairaus, vaan tilapäinen ahdistuskohtaus.
Lue kommentti

Timon ja hänen puolisonsa Maikin ensimmäinen yhteinen lapsi on poika. 

Timo Lavikaisen, 43, perheessä eletään jännittäviä aikoja.

Timo valmistautuu parhaillaan Putoukseen ja kuvaa sketsejä tammikuussa alkavaa ohjelmaa varten. Samaan aikaan on puhelimen oltava lähettyvillä, sillä Timon puolison Maikin laskettu aika on näillä hetkillä.

– Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen, Timo totesi, kun hän saapui 95-elokuvan kutsuvierasensi-iltaan Espoon kulttuurikeskukseen.

Timolla on niin sanotun ”tavallisen kansalaisen rooli” kaikkien aikojen suurimmassa suomalaisessa jääkiekkoelokuvassa. Elokuvaan liittyy jo nyt muitakin tärkeitä muistoja, Timo kertoo.

”Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen.”

– Kun minulla oli tässä viimeinen kuvauspäivä, vaimo teki positiivisen raskaustestin. Jouluvauvaa meille odotetaan.

Timolla on parikymppinen tytär, ja Maikilla on 10-vuotias tytär. Pian syntyvä lapsi on parin ensimmäinen yhteinen. Näyttelijä kertoo, että hartaasti odotettu vauva on poika.

– Meillä ehti olla useampi, kolme keskenmenoa ja sitten lopulta tärppäsi näin. Ne olivat kovia paikkoja.

Timo luottaa, että vauvan hoito palailee mieleen vanhasta muistista.

– Suhtaudun luottavaisesti. Uskon, että kasvattajana olen rennompi, kun kaikki ei ole ihan uutta.