Kirjailija Laura Lindstedt kirjoitti kahdeksan vuotta Oneiron-romaaniaan, joka palkittiin tänään Finlandialla. Haastattelimme häntä lokakuussa.

Uskokaa pois, kuolemasta ja kuolemisesta voi kirjoittaa vetävän, omaperäisen ja hauskan 400-sivuisen romaanin. Se tosin vaatii aikaa, hermoja ja älyä enemmän kuin monella on. Lisäksi tarvitaan ymmärtäväinen puoliso.

Nämä kaikki kirjailija Laura Lindstedtillä, 39 on. Hänen tuore Oneiron-romaaninsa on tämän syksyn tapaus.

Lauran järkälemäisessä kirjassa seurataan seitsemän naisen hortoilua kuolemanjälkeisessä välitilassa. Välillä kelataan takaisin naisten elämiin ja kuolemaa edeltäviin tapahtumiin. Lukija saa juosta itseään näännyttävän performanssitaiteilijan mukana lenkkiä New Yorkissa, naukkailla paukkuja moskovalaisen pääkirjanpitäjän asunnossa ja haaveilla mallinurasta köyhän senegalilaistytön kanssa. Sinne tänne tarinaan on ripoteltu taidekritiikkiä ja yhteiskunta-analyysiä.

Voi kuulostaa sekavalta, mutta on kaikkea muuta.

Tärkeä elämänkumppani

Kun Oneironin laskee käsistään, ei yhtään ihmettele, että Lauralta meni toisen romaaninsa kirjoittamiseen kahdeksan vuotta. Samaan aikaan hän myös teki ranskankielistä väitöskirjaansa kommunikaation ongelmista. Jossain vaiheessa kirjallisuus vei voiton ja Laura päätti keskittyä ainoastaan romaaniinsa.

Laura paneutui kunkin romaanihenkilönsä elämään perin pohjin, teki loputtomasti tutkimustyötä ja jopa matkusti osaan niistä paikoista, joihin sijoitti romaanihenkilöidensä elämät.

Kaikilla taustoitusreissuilla mukana matkusti Lauran elämänkumppani Martti-Tapio Kuuskoski.

– Hyvin tärkeä osa kirjoittamistani on se, että pystyn keskustelemaan työstäni kumppanini kanssa. Martti-Tapio on ollut minulle tärkein kanssakulkija. Hän todella ymmärtää, mitä teen ja on valmis loputtomasti keskustelemaan kanssani ongelmista, Laura kertoo puolisostaan. He tapasivat 1990-luvun lopussa yliopistolla, kun mies opetti elokuvatutkimusta kurssilla, jolle Laura osallistui.

Kunnianhimoa riittää

Lauran esikoiskirja Sakset ilmestyi vuonna 2007 ja valittiin heti Finlandia-ehdokkaaksi. Romaani kertoo yksinäisen naisen vaikeasta kasvusta kiinalaisen adoptiotyttären äidiksi. Lauran hämmästykseksi haastatteluissa kyseltiin adoptiosta, vaikka hänellä ei ole aiheesta omaa kokemusta.

– Proosan kohdalla puhutaan aina vain sisällöistä ja juonesta. Olisi hienoa, jos tajuttaisiin, että tärkeitä ovat myös keinot, joilla tarinoita kerrotaan.

Toiseen romaaniinsa Laura halusi yhden kertojan sijaan monta naista.

– Halusin kertojaksi naiskuoron, jossa kaikilla on oma ääni. Aluksi heitä oli yhdeksän, mutta onneksi tajusin, että seitsemän riittää, Laura kertoo nauraen.

Kunnianhimoiselle Lauralle pelkkä naisten elämäntarinoiden kertominen ei riittänyt.

– Yritin löytää jokaiselle oikean kerronnan tavan. Lähtöajatuksena oli, että kirja kestää hyvin monenlaisia kerronnan muotoja ilman, että ne tuntuvat tuputetuilta.

Maan pinnalle

Tutkijan ja kirjailijan töidensä lisäksi Laura on aktiivinen poikkitaiteellisessa ryhmittymässä, joka valmistelee sinfonista revyytä Susikoira Roin tarinan ympärille ja yksi Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran perustajajäsenistä.

Onneksi akateemiseen Lindstedt-Kuuskosken perheeseen kuuluu yksi jäsen, joka palauttaa muut kaksi nopeasti korkeakirjallisista sfääreistä maanpinnalle. Kaksivuotias amerikankääpiöterrieri Bouboulino on Lauran silmäterä ja suurin onnen aihe. Laura halusi koiraa niin palavasti, että kävi läpi pari vuotta kestäneet ja tuhansia euroa maksaneet siedätyshoidot.

– Koiraa ei kiinnosta paskaakaan kirjoittamiseni tai se, paljonko kirjani on myynyt. Työkseen istuvan ihmisen koira palauttaa nopeasti perusasioiden äärelle, Laura sanoo.

Hän kuvailee kreikkalaisen itsenäisyystaistelijan mukaan nimettyä lemmikkiään leikkisäksi ja riehakkaaksi persoonaksi, jolla on hyvin kommunikoivat kasvot.

– Osan eläimen viesteistä ymmärtää, niin pitkälle inhimillistynyt koira kulttuurissamme on. Osa koiran tarpeista taas on ihan erilaisia kuin ihmisen ja koira ajattelee eri tavalla kuin ihminen. Mutta kun näkee, että koira iloitsee, se riemu todella tarttuu.

Erämaan kutsu

Hyvällä tavalla maanpinnalle palautuu myös Lapissa. Laura ja Martti-Tapio tekivät ensimmäinen vaelluksensa viime vuonna ja hurahtivat heti eräelämään.

– Vaeltaessa pitää funtsia, mihin jalkansa asettaa, jottei kompastu juurakkoon. Silloin tuntee olevansa perusasioiden äärellä ja omien voimavarojensakin kanssa tekemisissä, mutta aika turvallisessa mittakaavassa. Se ei ole mitään extremeä, Laura miettii.

Erämaassa aikakäsitys muuttuu.

– On mahtava tunne, kun selässä on kaikki, mitä seuraavan viikon aikana tarvitsee. On tietty määrä ruokaa ja sen täytyy riittää: en voi käydä nopeasti Siwassa vielä viimeiseksi illalla.

– Usein elämä on hektistä suorittamista. Kun alkaa autiotuvalla lämmittää trangialla ruokaa, niin se vie sen ajan kun vie. Hienointa on, ettei voi hötkyillä minnekään.

Hautajaisia ja yllätyshäät

Kun Lauran kahdeksan vuoden urakka päättyi elokuussa kirjan ilmestymiseen, hän järjesti ikimuistoisen julkistamisjuhlan.

Ensin ohjelmassa oli seitsemät hautajaiset, olihan romaanissa seurattu seitsemän naisen vaiherikasta matkaa tuonpuoleiseen.

Martti-Tapion suunnittelemassa dramaturgiassa luettiin näyte kunkin naisen tarinasta ja kuunneltiin tämän elämään sopivaa musiikkia. Lopuksi kutakin henkilöä symboloiva kynttilä puhallettiin sammuksiin.

Todellisen yllätyksen vuoro oli, kun muistotilaisuudet oli vietetty.

Kiitospuheen lopussa vaaleaan harsomaiseen iltapukuun sonnustautunut Laura ja Martti-Tapio paljastivat menneensä edellisenä päivänä naimisiin. Lauran iltapuku olikin hääpuku, jonka Martti-Tapio oli ostanut hänelle vuosia aiemmin alennusmyynnistä.

Sopivaa hetkeä puvun käyttämiseen ei ollut tullut.

– Nyt ajattelimme, että jos on seitsemät hautajaiset, niin yhdet häätkin voisimme viettää. En julkaise hirveän usein, joten isoja juhlia ei joka vuosi ole luvassa, Laura kertoo.

Juttu on julkaistu Me Naisten numerossa 41/2015.

Laura Lindstedt

  • Kirjailija on syntynyt 1.5.1976 Kajaanissa.
  • Esikoisteos Sakset (2007) oli Finlandia-ehdokas.
  • Filosofian maisteri kirjallisuustieteestä valmistelee väitöskirjaa kommunikaation ongelmista.
  • Asuu Helsingissä aviomiehensä Martti-Tapio Kuuskosken ja Bouboulino-koiran kanssa.

Muusikko ja tutkija Linda Urbanskin isä lähti, kun Linda ja hänen kehitysvammainen sisarensa Sandra olivat pieniä. Siitä saakka Linda on miettinyt, missä menevät rakkauden ja anteeksiannon rajat.

Tutkija ja muusikko Linda Urbanski, 32, viettää tänäkin vuonna joulun kuten aina – äitinsä, tätinsä, isäpuolensa ja pikkusiskonsa Sandran kanssa.

Sandralla on Downin syndrooma. Siskosten välit ovat läheiset.

– Olisin sydämestäni toivonut, että Sandra olisi saanut olla terve. Toisaalta olen kiitollinen siitä, että hän on elämässäni juuri sellaisena kuin on. Hän on opettanut minulle suvaitsevaisuutta, armollisuutta ja hetkistä nauttimista, Linda kertoo.

Sandran Downin syndrooma todettiin heti synnytyslaitoksella. Vuosi Sandran syntymän jälkeen Lindan isä jätti perheensä. Tuli avioero, isä aloitti tahollaan uuden elämän.

– Isäni ei kestänyt erityislapsen syntymää. Isä oli minulle tosi rakas. Yhtäkkiä häntä ei enää näkynyt. Kaipasin isää hirveästi koko lapsuuteni ajan, Linda sanoo.

”On asioita, jotka jollakin tasolla voi ymmärtää, vaikkei niitä hyväksykään.”

Vuosia myöhemmin, kun Lindan isä oli vakavasti sairas, hän pahoitteli esikoistyttärelleen tapahtunutta.

– Perheen hylkääminen on äärimmäisen julma teko, mutta annoin sen isälle anteeksi. Halusin antaa hänelle rauhan. Mikä oli tapahtunut, oli tapahtunut, Linda Urbanski sanoo.

– Maailma ei ole mustavalkoinen. On asioita, jotka jollakin tasolla voi ymmärtää, vaikkei niitä hyväksykään. Anteeksianto on valtavan tärkeää.

Linda Urbanski kertoo, millainen hänen suhteensa pikkusiskoonsa on, millaista oli yhdistää tutkijan ammatti muusikon työhön ja miten Sandra auttaa häntä rentoutumaan Me Naisten uudessa numerossa 50–51. Tuoreen digilehden voit lukea täältä.

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.