Kuva Panu Pälviä
Kuva Panu Pälviä

Kuvataiteilija Terike Haapoja, 38, panee ihmiset puhumaan puiden kanssa ja päästää naudat ääneen.

Onneksi olkoon, sinut valittiin edustamaan Suomea Venetsian taidebiennaaliin. Mitä ihmettä rakentamassasi suuressa tutkimuslaboratoriossa tapahtuu?
Suurimmassa installaatiossa tutkitaan luonnon, ihmisen ja teknologian suhdetta. Yleisö voi kommunikoida puiden kanssa yhteyttämisen avulla: kun katsoja puhaltaa mittariin, valot syttyvät ja puihin ripustetuissa mittakammioissa alkaa yhteyttäminen, joka kuullaan vihellyksenä.

Olet käyttänyt töissäsi ainakin lämpökameroita ja hiilidioksidimittareita. Rakastatko tekniikkaa?
En todellakaan ole mikään hifistelijä. Olen ihan yhtä onneton tietokoneiden kanssa kuin kaikki muutkin. Jos minun pitää asentaa jokin ohjelmisto koneelleni, saan hermoromahduksen. Mutta uuden teknologian mahdollisuudet kiehtovat minua.

Tiesitkö aina, että sinusta tulee isona taiteilija?
Kyllä se oli aika itsestään selvää. Kasvoin taiteilijakodissa enkä ole lapsesta asti oikein muuta tehnyt kuin piirtänyt, kirjoitellut ja rakennellut.

Mitä yhteistä sinulla on kaimojesi puukkojunkkari Haapojan ja nyrkkeilijä Haapojan kanssa?
Ei varmaan mitään. Haapoja on isoisoäitini tyttö­nimi, jonka olen ottanut käyttöön. Terike-nimi taas tulee Unkarista, mistä isäni on kotoisin.

Oletko huolestunut maailman tilasta?
Yritän toimia aktiivisesti muuttaakseni asioita, ja taide on siihen hyvä väline. Mielestäni ihmisten suhde luontoon ja toisiin lajeihin on tulehtunut. Minulla on myös aktivistitausta, asuin melkein kymmenen vuotta Oranssin vallatuissa taloissa ja olen kasvanut kasvisyönnin kulttuuriin. Uskon tee se itse -yhteiskuntaan; voimme vaikuttaa asioihin.

Perustit Toisten puolueen pari vuotta sitten. Mitä sille kuuluu nyt?
Ajatuksena on, että on iso joukko olentoja, jotka eivät ole edustettuina yhteiskunnassamme. Pääsääntöisesti ne ovat toisia lajeja, mutta on myös ihmisiä, kuten romanikerjäläiset tai maahanmuuttajat. Kyselemme asiantuntijoilta, miten oikeudettomien ääni kuuluisi. Nämä ovat tietenkin utopistia ajatuksia, mutta konkreettistakin tapahtuu: Suomeen on viimein tulossa eläinasiavaltuutetun virka.

Kirjailija Laura Gustafssonin kanssa keräätte myös kulttuurihistoriaa eläinten näkökulmasta. Miksi?
Historiaa on aina kirjoitettu ihmisten näkökulmasta, vaikka maapallolla on ollut eri lajeja. Ensimmäiseksi ääneen pääsee nauta. Emme väitä, että sen näkökulma olisi oikea, mutta on tärkeää kuvitella asioita muustakin kuin ihmisen vinkkelistä.

Terike Haapoja

Taiteilija Terike Haapoja on syntynyt vuonna 1974.

Tekee videoita, installaatioita ja lavaprojekteja, joissa käyttää usein uutta mediaa ja uutta teknologiaa.

Edustaa Suomea Venetsian taidebiennaalissa 1.6.–24.11.

Ida Paul ja Kalle Lindroth ovat Emma Gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi. 

Duona esiintyvän Ida Paulin ja Kalle Lindrothin työtilanne ei ole tavanomaisin, sillä Ida Paul opiskelee toista vuotta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa.

”Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita.”

– Lensin yöllä juuri takaisin Suomeen. Teemme töitä periodeissa. Suomessa teemme keikkoja ja musajuttuja. Kun olen Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita, Ida Paul kertoi tänään Emma-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Ida Paulin äiti on suomalainen ja isä yhdysvaltalainen. Lapsena hän on asunut Amerikassa lyhyen aikaa, jolloin haave amerikkalaisessa yliopistossa opiskelusta lujittui. 

Hakuprosessi Harvardiin kesti puoli vuotta, jonka aikana Ida Paul keräsi suosituksia opettajilta ja kollegoilta, kirjoitti esseitä ja teki SAT-pääsykokeen. Ida Paul teki jo tuolloin, 19-vuotiaana, kappaleita Warnerin artisteille.

– Toki arvosanat pitää olla kouluun riittävän hyvät, mutta pitää olla lisäksi joku asia, jossa on ihan huippu. Minulla se oli tämä musajuttu, joka on yhä minulle numero yksi.

”Kaikki eivät ole tiedehörhöjä”

Harvardissa Ida Paul ei ole vielä päättänyt pääainettaan, mutta on opiskellut yhteiskuntatieteitä, naistutkimusta sekä sivuaineina tanssia ja teatteria. Hän asuu kampuksella asuntolassa.

”Koulu on ihan oma ekosysteeminsä.”

– On kivaa, kun parhaat kaverit asuvat ihan naapurissa. Koulu on ihan oma ekosysteeminsä, kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. 

– Vaikka koulussa on lahjakkaita ihmisiä, ei kaikki todellakaan ole mitään tiedehörhöjä, jotka ovat hautautuneet laboratorioon. Sinne haetaan joka vuosi entistä monipuolisempi vuosiluokka opiskelijoita.

Harvardiin pääsy ei jää rahasta kiinni

Lukuvuosimaksu Harvardissa on yli 50 000 dollaria eli yli 42 000 euroa. Ida Paul painottaa, että Harvard kuuluu need blind -haun piiriin, jossa maksut räätälöidään opiskelijalle maksukyvyn mukaan. Loput maksusta kuitataan lahjoituksilla, joita yliopisto on saanut.

– Tiedän opiskelijoita, jotka eivät maksa opiskelusta mitään. Jotkut käyvät opintojen ohella töissä. Kenelläkään ei jää pääsy rahoituksesta kiinni.

”Musa on ainut pysyvä asia mun elämässä.”

Ida Paulilla on tällä hetkellä koti Suomessa ja Amerikassa, mutta hän uskoo panostavansa tulevaisuudessa eniten musiikkiin. Ida Paulin ja Kalle Lindrothin ensimmäinen albumi julkaistaan helmikuussa.

– Musa on ainut muuttumaton, pysyvä asia mun elämässä. Vaikka elämä ja vaatimuksen Harvadissa ovat joskus stressaavia, se varmasti kannattaa. Mitä enemmän koen, sitä enemmän minulla on myös lauluihin kirjoitettavaa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla