Kuva Collmed.
Kuva Collmed.

Amerikkalainen tutkija-lääkäri Dana Flavin vierailee parhaillaan Helsingissä luennoimassa vaihtoehtoisista syöpähoidoistaan, joita hän suosittelee yhdistettäväksi perinteisen lääketieteen menetelmiin. Intohimoisen tutkijan motto on: ”Kaikkeen on kyllä hoito, meidän täytyy vain löytää se”.

Asiakkaasi sairastavat muun muassa diabetestä, suolistosairauksia ja erityisesti erilaisia syöpiä. Miksi syövät ovat niin yleisiä nykyään?

– Syöpien yleisyyteen on mielestäni kaksi pääsyytä: ympäristön vaikutus sekä stressi. Nyky-ympäristö kuormittaa meitä myrkyillään, ja me ihmiset itse kuormitamme itseämme stressaamalla.

Syöpien hoitoon käytetään tavallisesti leikkausta, sädehoitoa ja sytostaattihoitoja. Mitä sinä tarjoat niiden tilalle?

– Noilla hoidoilla eliminoidaan yleensä jokin yksi tietty oire, mutta minua kiinnostaa, mistä oire johtuu, eli esimerkiksi miksi syöpä on saanut alkunsa, ja iskeä hoidoilla alkulähteeseen. Yleisimmät syöpähoidot ovat myös niin rankkoja, että parantaessaan yhden vaivan ne aiheuttavat liudan uusia. Minä käytän hoidoissani viiden kohdan taktiikkaa: psykologiaa, liikuntaa, kehon puhdistusta, ruokavaliota sekä ravinteita. En ole syöpähoitoja vastaan vaan uskon, että hoidossa päästään parhaaseen tulokseen yhdistämällä perinteisen ja vaihtoehtoisen lääketieteen konsteja. On huikean kiehtovaa tutkia, miten solut toimivat ja reagoivat eri asioihin. Jo pikkutyttönä olin saada köniini veljeltäni, jonka leikkiautot ja lelulaivat purin osiin vain nähdäkseni mistä ne rakentuivat ja miten ne toimivat.

Miten viiden kohdan taktiikkaasi voi toteuttaa arjessa?

– Ensinnäkin pitämällä huolta mielestään. Joskus ihmiset murehtivat itsensä hengiltä. On elintärkeää tuntea rakkautta, olla katkeroitumatta ja antaa anteeksi kaikille niille, jotka ovat joskus loukanneet. Se ei ole helppoa mutta hirmu tärkeää. Toiseksi liikunta ja hapensaanti ovat valtavan tehokkaita lääkkeitä. Kolmanneksi elimistö täytyy pitää puhtaana myrkyistä, joita saamme ympäristöstä ja ruuasta. Detox-käsittely on perusta useimmille hoidoilleni. Siinä keho puhdistetaan raskasmetalleista, loisista, sienistä ja erilaisista viruksista. Sitten tulee ruokavalio, sopivilla ruuilla voidaan estää syöpäsolujen jakautuminen. Esimerkiksi porkkana, pinaatti, lehtikaali, parsakaali, avokado, punainen paprika, kurkku sekä varsiselleri sisältävät entsyymejä, joiden todistetusti tiedetään pysäyttävän syövän leviämisen. Viides kohta on huolehtia tarpeellisista ravinteista. Sairaudesta riippuen erilaiset vitamiinit ja ravinteet tukevat perinteisten syöpähoitojen tehoa, vähentävät sivuoireita, vahvistavat ihmisenomaa immuunijärjestelmää, lyhentävät toipilasaikaa sekä pidentävät terveenä pysymistä.

Elätkö itse kuten opetat?

– Valitettavasti! Hikoilen juoksumatolla 3-4 kertaa viikossa. Yritän olla murehtimatta ja pysyä iloisena. En pidä kännykkää korvallani koko päivää enkä tuo sitä yöksi makuuhuoneeseemme. Juon lasillisen punaviiniä iltaisin, mutta muuten vältän alkoholia. Ruokavaliossani olen joustava kasvissyöjä ja valitsen ruokavaliooni luomua aina kun voin. Eilen söin uunibataattia, munakoisoa, tomaatteja ja vuohenjuustoa. Syön luomumunia ja silloin tällöin lammasta, mutta nautaan, kanaan tai porsaaseen en koske. En myöskään sokeriin tai valkoiseen vehnään, vaan valitsen spelttiä tai kvinoaa. Uskon, että jos enimmäkseen syö terveellisesti, välillä voi vähän livetä. Minä teen syntiä sunnuntaisin, kun valitsen aamiaiseksi mukillinen cappucinoa ja croissantin.

Olet tehnyt koko urasi terveydenhoidon ja erityisesti tutkimuksen parissa. Mistä vielä haaveilet?

– Minulla on jatkuva nälkä löytää ja oppia uutta. Luen ihan koko ajan, siis tauotta, julkaisu ja tutkimus toisensa perään. Haluan tietää, mitä muut ovat löytäneet ja yhdistää oppeja omiin tutkimuksiini. Ihmisten parannus on intohimoni. Uskon, että maailmassa ei ole sairautta, josta ei voisi toipua.
Haaveilen, että jonain päivänä keksitään laite, jonkin sortin taajuuskorjain, joka voisi parantaa ihmisen vaikkapa syövästä. Tiedän, että unelmaani ei ajatella hyvällä isoissa lääkefirmoissa, syöpähoidot ja -lääkkeet ovat niille miljardiluokan bisnes, ja moni amerikkalaissairaala toimii vain, koska sen syöpäosasto rahoittaa muutkin toiminnot. Minua kuvottaa ajatus, että hoidot ovat saatavilla vain heille, joilla on niihin varaa. Siksi olen julkaissut kaikki oppini ja neuvoni kaikkien saataville. Perustin aikanaan myös säätiön: sitä kautta ne joilla on ylimääräistä, voivat kustantaa hoitoja niille, joilla ei ole varaa.

Olet kuulemma itsekin piffannut potilaallesi hoitoja?

– No niin… Eräältä irlantilaispotilaaltani löytyi greipin kokoinen syöpäkasvain suolistosta, mutta hänellä ei ollut rahaa kalliisiin hoitoihin. Nainen asui maaseudulla ilman sähköä tai mitään. Uskoin kuitenkin vahvasti, että hänen syöpänsä oli hoidettavissa. Kun muutama tuttuni lähti mukaan rahoittajiksi, järjestimme naiselle hoidot ja kotiin sähköt sekä mehukoneen, jolla hän sai toteutettua reseptejäni. Silloinen mieheni ihmetteli, mihin kaikki rahamme oikein hupenivat, mutta eihän ihmistä vain voi jättää hoitamatta. Puoli vuotta myöhemmin kasvain oli kadonnut.

Mottosi on, että kaikkeen kyllä löytyy hoito. Tunnetko koskaan toivottomuutta kaiken maailman sairauksien edessä?

– Tunnen oloni toivottomaksi silloin, kun asiakkaani ei oikeasti edes halua parantua. Jotkut ovat kokeneet elämässään niin kovan tragedian – menettäneet lapsensa tai eronneet puolisostaan – etteivät he tunnu pääsevän siitä yli millään. Jatkuva stressi on kuin ravintoa syöpäkasvaimille, ja vaikkapa masentuneen potilaan syövänhoito on kuin yrittäisit sammuttaa tulipaloa ämpärillisellä vettä. Jos potilas ei osaa päästää irti traumoistaan, paranemiselle on silloin vain heikot edellytykset. Minä en voi auttaa, jos potilas itse ei ota minkäänlaista vastuuta toipumisestaan.

Tohtori, tutkija Dana F. Flavin on Foundation for Collaborative Medicine and Research -säätiön perustaja ja johtaja. Alunperin amerikkalainen Flavin on asunut 20 vuotta Itävallassa ja Saksassa. Hän on erikoistunut farmakologiaan, sisätautioppiin sekä onkologiaan.

Helsingin tapahtuman järjestävät elokuvaprojekti "Elämää elävällä ravinnolla – Living with living foods " ja Elävän raakaravinnon ry.

Joukkorahoituksella syntyvän dokumentin on tarkoitus valmistua vielä tänä vuonna.