Suvin ja Kaisan lapsuuden kotiseudulla Utsjoella Kaisa sai harvoin kuulla suoraan mitään ikävää homoseksuaalisuudestaan. ”Mutta kun muilta kysyttiin poika- tai tyttökavereista, minulta vain opinnoista.”  Kuvat: Juha Salminen
Suvin ja Kaisan lapsuuden kotiseudulla Utsjoella Kaisa sai harvoin kuulla suoraan mitään ikävää homoseksuaalisuudestaan. ”Mutta kun muilta kysyttiin poika- tai tyttökavereista, minulta vain opinnoista.” Kuvat: Juha Salminen

Kun on saamelainen, diakonissa ja lesbo, ei ole helppo elää omana itsenään. Onneksi Kaisa Westin isosisko Suvi West ei ole pelännyt puolustaa siskoaan. – Vanhemmillamme meni pitkään sulatella asiaa.

Eihän Suviin voinut luottaa yhtään, se oli sellainen huithapeli! Kaisa West, 32, sanoo ja saa isosiskonsa Suvi Westin, 33, tyrskimään lounassalaattiinsa.

Näiden siskosten lapsuudenperheessä jäätelönjakajan asema oli vastuullinen. Kun sisaruksia oli kuusi ja jäätelöä litranmitallinen, hommassa oli oltava tarkkana.

– Mittasin viivoittimella, että kaikki saivat samankokoisen palan, Kaisa jatkaa.

– Silloin sitä haaveili, että olisi ainoa lapsi, saisi uudet farkut ja loputtomasti karkkia, Suvi huokaa.

Suvi ja Kaisa kasvoivat ”metsän keskellä” Outakoskella, 70 kilometriä Utsjoelta etelään. Kun Kaisa auttoi äitiään kotihommissa ja teki käsitöitä, Suvi ohjasi kotivideoita, joihin hän hilasi pikkusiskonsa kuvaajaksi tai Ouh nou! -talk show’nsa vieraaksi.

– Me olemme ihan erilaisia. Suvi on tosi menevä, ja minä olen aina ollut rauhallinen, Kaisa kuvailee.

Jotain tämän suuntaista voisi päätellä siskosten ammatinvalinnoista. Suvi on tullut tunnetuksi suorasukaisesta huumoriohjelmasta Märät säpikkäät, Kaisa puolestaan on koulutukseltaan diakonissa. Erilaisesta temperamentistaan huolimatta siskot hitsautuivat sisarusparven vanhimpina tiiviiksi yksiköksi.

Nyt siskokset istuvat Helsingin Arabian kahvilassa, jossa he täydentävät toistensa lauseita, tekevät toisistaan lempeä pilaa ja vaihtavat aina kahdestaan puhuessaan saamen kielelle.

– Me olemme aina olleet läheisiä. Riidoista voi olla yhä jäljellä arpi tai pari kasvoissa, mutta välit eivät koskaan ole olleet katkolla, vakuuttaa Kaisa.

Niinpä kun Kaisa kertoi olevansa homoseksuaali ja kohtasi saamelaisyhteisön torjunnan, Suvi järkyttyi. Hän päätti puolustaa siskoaan tekemällä aiheesta dokumentin. Vuosia kuvattu Sparrooabbán (Minä ja pikkusiskoni) sai ensi-iltansa tammikuussa.

– Sen kantava ajatus oli muuttaa asenteita ja maailmaa, Suvi sanoo.

Vitsin varjolla

– Se oli aluksi vain hyvä läppä. Aloin vitsailla, että minä tykkäänkin naisista, Kaisa kertoo.

Suvi muistelee, kuinka Kaisan vitsi tarttui hetkeksi heidän kaveriporukkaansa, jossa kaikki alkoivat heitellä olevansa lesboja.

– Mutta Kaisalla se vitsi jäi päälle, sanoo Suvi.

– Sä aloit jo vähän kyllästyä, nauraa Kaisa.

– Mutta siten se taisi sulle pikkuhiljaa valjeta, hoit itsellesi sellaista mantraa?

– Niin varmasti. Ei se ulostulo ihan tuosta noin vain tapahtunut.

Lopullinen sysäys tuli vasta, kun kaksikymppinen Kaisa rakastui ensimmäisen kerran naiseen. Vitsailu ei enää riittänyt.

– Silloin tein päätöksen kertomisesta. Olin rakastunut ja onnellinen. Kerroin Suville, ja hän suhtautui asiaan täysin luontevasti.

"En tiennyt teini-ikäisenä yhtäkään homoseksuaalia Lapissa."

Kaisa uskoo, että olisi tunnistanut ja tunnustanut homoseksuaalisuutensa aikaisemmin, jos lähiympäristössä olisi ollut siitä edes jonkinlaisia malleja. Myös pikkupaikkakunnan ja saamelaisyhteisön asenteet homouteen olivat tehneet tehtävänsä.

– En tiennyt teini-ikäisenä yhtäkään homoseksuaalia Lapissa, ei ollut minkäänlaisia roolimalleja. Muuten olisin varmasti ymmärtänyt elää omana itsenäni jo aikaisemmin.

Muille homoudesta kertominen ei ollut helppoa.

– Oli tosi vaikea kertoa perheelleni, Kaisa sanoo.

– Tosin sisarukseni pitivät sitä vain coolina ja pieninkin, kymmenvuotias siskomme sanoi, että kunhan olet onnellinen. Mutta vanhemmillani meni pitkään sulatella asiaa. Nykyisin välimme ovat onneksi hyvät.


Suvi on ennenkin dokumentoinut perhettään. "Olen tehnyt dokumentin isästäni, äidistäni, mummostani, vaaristani...", Suvi luettelee. "Onneksi on vielä monta sisarusta jäljellä!" Kaisa kuittaa.
Suvi on ennenkin dokumentoinut perhettään. "Olen tehnyt dokumentin isästäni, äidistäni, mummostani, vaaristani...", Suvi luettelee. "Onneksi on vielä monta sisarusta jäljellä!" Kaisa kuittaa.

Vastaus nenän edessä

Jo ennen Kaisan ulostuloa Suvi oli pyöritellyt mielessään dokumenttia, joka käsittelisi homoseksuaalisuutta saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen kulttuureissa.

– Olin toimittajan työssäni matkustellut Kanadaan ja tutustunut siellä intiaaneihin, jotka kertoivat, että homoja ja lesboja on heidän kulttuurissaan pidetty aina erityisinä ihmisinä.

Vanhan uskomuksen mukaan homoseksuaalit ovat kaksisieluisia, ”two spirit” -ihmisiä, joilla on enemmän tietoa ja tunneälyä ja joita siksi pidettiin samaaneina, parantajina ja neuvottelijoina.

Ajattelutapa kosketti Suvia, sillä hänen mukaansa konservatiivisessa saamelaiskulttuurissa homoutta pidetään syntinä. Suvi alkoi tehdä käsikirjoitusta dokumenttiin, mutta oikeaa näkökulmaa ei löytynyt. Hän kyseli Kaisaltakin, tunteeko tämä saamelaisia homoseksuaaleja.

– Sitten Kaisa tuli kaapista ulos, ja tajusin, miksi aihe oli tuntunut niin tärkeältä. Vastaus oli nenän edessä.

Suvi tunnustaa, että hänestä oli vain ”siistiä” ajatella, että oma sisko olisi two spirit -ihminen.

– Tajusin, että Kaisahan on juuri sellainen ymmärtäväinen ja hoivaava luonne, onhan hän ammatiltaankin sielunhoitaja, Suvi sanoo.

Kun Suvi pyysi Kaisaa dokumentin päähenkilöksi, elokuvan palaset tuntuivat heti loksahtavan kohdalleen.

– Vai pyysinkö mä edes sua? Suvi tarkistaa.

– Sä varmaan totesit, että me aletaan nyt kuvata dokumenttia, Kaisa sanoo, ja siskot saavat taas naurukohtauksen.

Asenteet yllättivät

Homoseksuaalisuudestaan Kaisan ei tarvinnut kertoa kaikille itse, sillä pienellä paikkakunnalla sana kyllä kiiri. Suvin mukaan oli sokki huomata, miten muut ihmiset reagoivat.

– He näkivät Kaisan yhtäkkiä ihan eri tavalla, vaikka hän ei muuttunut ihmisenä mitenkään.

Vanhemmilta ihmisiltä tuli ikäviä kommentteja. Kaisa sai kuulla, että hänen elämänsä oli väärin ja syntiä, ja uskossaan jyrkimmät tuttavat poistivat hänet Facebookissa kavereistaan.

– Kyllähän se koettelee itsetuntoa, kun joutuu nuorena häpeämään itseään ja tuntemaan syyllisyyttä elämästään, hän sanoo.

– Suvi oli onneksi isona tukena ja jaksoi aina puolustaa mua. Minä ajattelin, että ei mun tarvitse puolustella itseäni.

Siskojen suhdetta Kaisan homoseksuaalisuus ei muuttanut, korkeintaan korosti Suvin suojelunhalua. Ihmisten suhtautuminen tuntui raadolliselta, ja Suvia huolestutti, miten se vaikuttaisi Kaisaan.

– Pyrin aina pitämään huolta ja puolustamaan läheisiäni. Totta kai ahdasmielinen ajattelu sattui myös meihin, jotka rakastamme Kaisaa, Suvi sanoo.

Hiljaisuus on sama kuin ei

Olisiko mahdollista, että ennen kristinuskoon käännyttämistä saamelaiset ajattelivat homoseksuaaleista samalla tavalla kuin esimerkiksi Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat?

Sitä Suvi ei tiedä. Kukaan ei tiedä. Saamelaisten historiankirjoitus on pitkälti pappien tekemää, eikä dokumentteja tai kuvia saman sukupuolen välisistä parisuhteista ole löytynyt, kuten esimerkiksi Kanadassa.

Sen sijaan homous on saamelaisyhteisössä asia, josta ei edes puhuta.

– Kulttuurin sääntö on, että jos jostain ollaan eri mieltä, siitä vaietaan. Kaikkien tulee tietää, että hiljaisuus on yhtä kuin ei, Suvi kertoo.

– Osallistuin kerran saamelaisnuorten kokoontumisessa tarinankerronnan työpajaan ja kysyin vetäjiltä, oliko entisaikaan homoja. Ei kuulemma ainuttakaan. Se tarina jäi siihen, Kaisa nauraa.

Eikä puhumattomuuden kulttuuria ole helppo haastaa. Kuvatessaan dokumenttiaan Riddu Riđđu -saamelaisfestareilla Norjassa kumpikaan ei saanut kerrottua elokuvansa aiheesta.

– En tiedä, miksi emme saaneet suutamme auki, vaikka siellä oli paljon tuttuja nuoria. Se oli ihan hirveää, tuskailee Suvi.

Kaisa suhtautuu reissuun huvittuneemmin.

– Menimme sinne asenteella, että nyt muuten alkaa tapahtua! Ja sitten olimmekin ihan hissuksiin ja sanoimme, että dokumentissamme on monia teemoja.

Liberaalimpi kirkko

Saamelaisyhteisö ei ollut ainoa, jonka reaktioita Kaisa joutui miettimään. Yhteisön lisäksi häntä pohditutti uskonto. Sekä Suvi että Kaisa ovat omaksuneet kotoaan kristilliset arvot ja ajatukset lähimmäisenrakkaudesta.

Suvi sanoo olevansa siskoksista enemmän tapauskovainen, vaikka käy mielellään kirkossa hiljentymässä ja lukee lapselleen aina iltarukouksen.

– Minä olen aktiivisempi koulutuksenikin takia, ja olen myös tehnyt seurakunnassa vapaaehtoistyötä, Kaisa kertoo.

"Jos olisin jäänyt pohjoiseen, ajattelisin ehkä yhä, ettei kirkko hyväksy minua."

Hän ajatteli aina, että kirkon piirissä suhtaudutaan homouteen yhtä mustavalkoisesti kuin saamelaiskulttuurissa. Helsinkiin muutettuaan hän ymmärsi, ettei asia ollutkaan niin.

– Opin, että homous ja uskonnollisuus voivat kohdata. Jos olisin jäänyt pohjoiseen, ajattelisin ehkä yhä, ettei kirkko hyväksy minua.

Suvin mielestä ongelma on se, että kirkko on brändännyt itsensä huonosti. Hänen mukaansa suurin osa kirkkoon kuluvista on myötämielisiä ja liberaaleja.

Helsingin hyväksyvä ilmapiiri auttoi Kaisaa vähitellen pääsemään eroon nuorena koetusta häpeästä.

– En törmää enää elämässäni jyrkkiin asenteisiin. Ja viime vuosina minulle tapahtunut paljon hyviä asioita.

Kohtalon tuntua

Kun Sparrooabbán-dokumenttia alettiin kuvata kolmisen vuotta sitten kuvata, kumpikaan ei arvannut, kuinka paljon sen aikana vielä tapahtuisi. Kaisa meni naimisiin, Suvi rakastui, ja kumpikin sai lapsen.

– Kuvauksien aika sattui olemaan henkilökohtaisen elämäni tihein vaihe, Kaisa kertoo.

– Minun ja vaimoni Linnean lapsiprojekti alkoi samaan aikaan, ja monta kertaa tuli huonoja uutisia.

"Halusin, että keskenmeno tulee elokuvassa ilmi."

Yksi sellainen hetki tuli eteen, kun Kaisan ensimmäinen odotus loppui keskenmenoon.

– Halusin, että keskenmeno tulee elokuvassa ilmi. Olin sen jälkeen usein aika poissaoleva.

Kun Kaisa alkoi odottaa toistamiseen, tuli Suvi samaan aikaan raskaaksi.

– Kun Suvi kertoi raskaudestaan, olin täysin hämmentynyt. Olin juuri saanut kuulla, että kolmas siskommekin odottaa. Se tuntui kohtalolta.

Kaikkien kolmen siskon lapset syntyivät viime syksynä Helsingin Kätilöopistolla reilun kahden viikon sisällä, Kaisan poika neljä päivää ennen Suvin poikaa.

– Hengasimme koko ajan Kättärillä, se oli kuin läpsystä vaihto! Ihan uskomatonta, Suvi nauraa.

Nyt Kaisa on muuttanut perheineen töiden takia Pohjanmaalle, ja se surettaa kumpaakin. He toivovat, että vaikka näkevät nyt harvemmin, yhdessäolo on tiiviimpää.

– Sisarukset ovat ystäviä, ja kaikkein rakkaimpia ja tärkeimpiä. Olen lapsuudestani superkiitollinen ja haluaisin sellaisen omallekin lapselleni. Ristiriitaiselta tuntuva toive, kun tietää, mitä se vaatisi! Suvi naurahtaa.

– En tiedä tuleeko meille kummallekaan lisää lapsia, mutta toivon, näistä että serkuksista tulee toisilleen veljienkorvikkeita. Saameksi sana on vilbealli, velipuoli.

Ennen kuin muoti muuttuu

Suvi sanoo uskovansa, että maailma muuttuu paremmaksi sukupolvi sukupolvelta. Onhan parina viime vuonnakin saatu jo tasa-arvoinen avioliittolaki ja järjestetty ensimmäinen alkuperäiskansan pride-tapahtuma.

– Sitä en olisi voinut kymmenen vuotta sitten kuvitellakaan, Kaisa sanoo.

– Pohjoisessakin on menty paljon eteenpäin, olisi varmasti ihan erilaista kasvaa siellä nyt.

Suvi toivoo vielä, että saamelaiset oppisivat enemmän two spirit -ajattelusta.

– Ehkä kaksinaismoralismille ei olisi sitten enää sijaa, sillä saamelaiset kunnioittavat paljon muita alkuperäiskansoja.

Elokuvan esittäminen on jännittänyt Suvia ”ihan hirveästi”, mutta Kaisa ei ole juuri hermoillut.

– Kaisa on ollut lähinnä huolissaan siitä, valmistuuko dokumentti ennen kuin hänen vaatetyylinsä menee pois muodista, Suvi sanoo.

– Niin, jengi pitää minua täysin epämuodikkaana, kiilakorotkin menivät jo! Onneksi olin sentään kuvausten aikana hoikimmillani, Kaisa nauraa.

Presidentti Tarja Halonen, laulaja Cheek ja näyttelijä Seela Sella ovat vuodenvaihteen lapsia eli kauriita. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on puolestaan neitsyt. Katso listasta, keillä julkkiksilla on kanssasi sama tähtimerkki!

Vesimies 21.1–19.2.

Sami Kuronen (juontaja) 21.1.1974

Jaana Pelkonen (poliitikko, juontaja) 27.1.1977 

Aino-Kaisa Saarinen (hiihtäjä) 1.2.1979

Jari Tervo (kirjailija ja runoilija) 2.2.1959

Anna Puu (laulaja) 3.2.1982

Juha Tapio (laulaja) 5.2.1974

Jörn Donner (kirjailija, ohjaaja ja poliitikko) 5.2.1933

Anna Abreu (laulaja) 7.2.1990

Kirsi Salo (televisiopersoona, hyvinvointivalmentaja) 7.2.1967

Pete Parkkonen (laulaja) 8.2.1990

Miitta Sorvali (näyttelijä) 10.2.1956

Pelle Miljoona (muusikko) 10.2.1955

Hannu-Pekka Björkman (näyttelijä) 11.2.1969

Anneli Jäätteenmäki (poliitikko ja pääministeri) 11.2.1955

Mauri Kunnas (kuvataiteilija ja sarjakuvapiirtäjä) 11.2.1950

Kirsti Paakkanen (toimitusjohtaja ja yrittäjäneuvos) 12.2.1929

Jouni Hynynen (muusikko) 15.2.1970

Eeva Kilpi (kirjailija) 18.2.1928

Lue lisää: Luova uudistaja, tyly määräilijä – tällainen vesimies (21.1.–19.2.) on luonteeltaan

Kalat 20.2.–20.3.

Jari Litmanen (jalkapalloilija) 20.2.1971

Antti Litja (näyttelijä) 21.2.1938

Outi Mäenpää (näyttelijä) 24.2.1962

Maria Veitola (radio- ja televisiotoimittaja) 26.2.1973

Jaakko Hämeen-Anttila (islamin tutkimuksen professori) 26.2.1963

Paperi T (räppäri) 26.2.1986

Antti Tuisku (laulaja) 27.2.1984

Aira Samulin (yrittäjä) 27.2.1927

Jannika B (laulaja) 28.2.1985

Ville Haapasalo (televisiojuontaja) 28.2.1972

Mikko Kuustonen (laulaja ja lauluntekijä) 4.3.1960

Mari Perankoski (näyttelijä) 10.3.1970

Leena Lehtolainen (kirjailija) 11.3.1964

Peter Vesterbacka (mobiilipelien kehittäjä) 12.3.1968

Sandhja Kuivalainen (laulaja) 16.3.1991

Olli Lindholm (laulaja) 19.3.1964

Jenni Vartiainen (laulaja) 20.3.1983

Lue lisää: Pehmeä herkkis, kateellinen manipuloija – tällainen kalat (20.2.–20.3.) on luonteeltaan

Oinas 21.3.–19.4.

Pekka Haavisto (poliitikko) 23.3.1958

Tommi Uschanov (kirjailija) 27.3.1975

Laura Huhtasaari (poliitikko) 30.3.1979

Klaus Härö (elokuvaohjaaja) 31.3.1971

Samu Haber (laulaja) 2.4.1976

Pirjo Heikkilä (koomikko) 3.4.1980

Toni Wirtanen (muusikko) 4.4.1975

Aki Kaurismäki (elokuvaohjaaja) 4.4.1957

Elisabeth Rehn (poliitikko) 6.4.1935

Jenni Haukio (runoilija, presidentin puoliso) 7.4.1977

Johanna Kurkela (laulaja) 10.4.1985

Katja Kettu (kirjailija ja animaatio-ohjaaja) 10.4.1978

Anna-Leena Härkönen (näyttelijä ja kirjailija) 10.4.1965

Pirkko Saisio (kirjailija, näyttelijä ja ohjaaja) 16.4.1949

Patrik Laine (jääkiekkoilija) 19.4.1998

Lue lisää: Ikuinen innostuja, itsekeskeinen möläyttelijä – tällainen oinas (21.3.–19.4.) on luonteeltaan

Härkä 20.4–20.5.

Arja Koriseva (laulaja) 21.4.1965

Paavo Lipponen (poliitikko, pääministeri ja eduskunnan puhemies) 23.4.1941

Juha Sipilä (poliitikko ja pääministeri) 25.4.1961

Nikke Ankara (räppäri) 26.4.1991

Antti J. Jokinen (elokuvantekijä) 26.4.1968

Jenny Lehtinen (mediapersoona) 28.4.1978

Saara Aalto (laulaja-lauluntekijä) 2.5.1987

Kalle Palander (alppihiihtäjä) 2.5.1977

Jesse Puljujärvi (jääkiekkoilija) 7.5.1998

Hanna Sumari (toimittaja, juontaja) 9.5.1958

Harri Kirvesniemi (hiihtäjä) 10.5.1958

Enni Rukajärvi (lumilautailija) 13.5.1990

Li Andersson (poliitikko) 13.5.1987

Vappu Pimiä (radio- ja tv-juontaja) 16.5.1978

Laura Voutilainen (laulaja) 17.5.1975

Assi Koivisto (ekonomi ja toimitusjohtaja) 20.5.1957

Pekka Pouta (meteorologi) 20.5.1968

Lue lisää: Kärsivällinen nautiskelija, joustamaton jäärä – tällainen härkä (20.4.–20.5.) on luonteeltaan

Kaksonen 21.5.–21.6.

Lauri Markkanen (koripalloilija) 22.5.1997

Anja Snellman (kirjailija) 23.5.1954

Ristomatti Ratia (muotoilija) 23.5.1941

Heli Sutela (näyttelijä ja koomikko) 24.5.1968

Anni Vuohijoki (painonnostaja) 24.5.1988

Reino Nordin (laulaja) 25.5.1983

Eveliina ”Evelina” Tammenlaakso (laulaja ja lauluntekijä) 27.5.1995

Krista Kosonen (näyttelijä) 29.5.1983

Timo Soini (poliitikko, europarlamentaarikko ja ministeri) 30.5.1962

Pirkka-Pekka Petelius (näyttelijä, ohjaaja ja tuottaja) 31.5.1953

Marco Bjurström (tanssija, juontaja) 31.5.1966

Sara Sieppi (vuoden 2011 Miss Suomi) 3.6.1991

Tuomas Kyrö (kirjailija) 4.6.1974

Elina Knihtilä (näyttelijä, professori) 6.6.1971

Laila Hirvisaari (kirjailija) 7.6.1938

Helena Ranta (oikeushammaslääkäri) 11.6.1946

Kerttu Niskanen (hiihtäjä) 13.6.1988

Riitta Uosukainen (eduskunnan ensimmäinen naispuhemies) 18.6.1942

Paula Koivuniemi (laulaja) 19.6.1947

Esko Valtaoja (avaruustähtitieteen professori) 20.6.1951

Lue lisää: Iloinen suupaltti, tunteeton kakara – tällainen kaksonen (21.5.–21.6.) on luonteeltaan

Rapu 22.6.–22.7.

Martti Ahtisaari (presidentti) 23.6.1937

Jorma Uotinen (tanssija ja koreografi) 28.6.1950

Erin Anttila (laulaja) 2.7.1977

Teemu Selänne (jääkiekkoilija) 3.7.1970

Merja Larivaara (näyttelijä) 4.7.1964

Miki Liukkonen (kirjailija, runoilija ja muusikko) 8.7.1989

Martina Aitolehti (malli ja televisioesiintyjä) 16.7.1982

Matti Nykänen (mäkihyppääjä) 17.7.1963

Samuli Edelmann (näyttelijä ja laulaja) 21.7.1968

Hannele Lauri (näyttelijä) 21.7.1952

Lilli Paasikivi (oopperalaulaja ja Kansallisoopperan taiteellinen johtaja) 22.7.1965

Pekka Strang (näyttelijä ja teatterinjohtaja) 23.7.1977

Jarkko Nieminen (tennispelaaja) 23.7.1981

Lue lisää: Ymmärtäväinen huolehtija, oikukas murehtija – tällainen rapu (22.6.–22.7.) on luonteeltaan

Leijona 23.7.–22.8.

Minttu Mustakallio (suomalainen näyttelijä) 23.7.1973

Olavi Uusivirta (muusikko) 28.7.1983

Kaari Utrio (kirjailija) 28.7.1942

Anssi Kela (suomalainen muusikko) 29.7.1972

Johanna Tukiainen (malli, tanssija, juontaja) 29.7.1978

Ville Niinistö (poliitikko) 30.7.1976

Satu Silvo (näyttelijä) 2.8.1962

Jukka Hildén (Duudsoni) 3.8.1980

Jutta Urpilainen (poliitikko) 4.8.1975

Diandra Flores (laulaja) 12.8.1994

Maria Nordin (yrittäjä, arkkitehti) 13.7.1983

Peter Franzén (näyttelijä) 14.8.1971

Jasper Pääkkönen (näyttelijä) 15.7.1989

Jari Sillanpää (laulaja) 16.8.1965

Terhi Kokkonen (laulaja) 16.7.1974

Tarja Turunen (laulaja) 17.8.1977

Kati Outinen (näyttelijä) 17.8.1961

Katri Helena (laulaja) 17.8.1945

Armi Kuusela (vuoden 1952 Miss Universum) 20.8.1934

Lue lisää: Arvokas johtaja, pöyhkeä kaikkitietäjä – tällainen leijona (23.7.–22.8.) on luonteeltaan

Neitsyt 23.8–22.9.

Jarkko Ruutu (jääkiekkoilija) 23.8.1975

Sauli Niinistö (tasavallan presidentti) 24.8.1948

Robin (laulaja) 24.8.1998

Panu Rajala (kirjailija ja tutkija) 27.8.1945

Anne Brunila (ekonomisti) 31.8.1957

Pekka Hyysalo (freestylehiihtäjä) 2.9.1990

Kirsi Alm-Siira (uutistoimittaja) 2.9.1974

Paavo Väyrynen (poliitikko) 2.9.1946

Tiina Lymi (näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja) 3.9.1971

Simo Frangén (koomikko, käsikirjoittaja, juontaja) 6.9.1963

Jutta Gustafsberg (hyvinvointiyrittäjä) 6.9.1973

Kaija Koo (laulaja) 10.9.1962

Marja-Liisa Kirvesniemi (hiihtäjä) 10.9.1955

Nasima Razmyar (poliitikko) 13.9.1984

Janni Hussi (fitnessmalli, yrittäjä) 14.9.1991

Arttu Wiskari (muusikko) 16.9.1984

Rakel Liekki (taiteilija, toimittaja) 20.9.1979

Tuomas Enbuske (juontaja, toimittaja, kolumnisti) 22.9.1977

Lue lisää: Tarkkanäköinen älykkö, pikkumainen saivartelija – tällainen neitsyt (23.8–22.9.) on luonteeltaan

Vaaka 23.9.–22.10.

Matleena Kuusniemi (näyttelijä) 24.9.1973

Kiira Korpi (taitoluistelija) 26.9.1988

Peter Nyman (toimittaja, uutisankkuri) 27.9.1966

Pihla Viitala (näyttelijä) 30.9.1982

Anne Kukkohovi (malli, juontaja) 3.10.1970

Kiti Kokkonen (näyttelijä) 4.10.1974

Sami Hyypiä (jalkapalloilija) 7.10.1973

Björn Wahlroos (konsernijohtaja) 10.10.1952

Miia Nuutila (näyttelijä, juontaja) 12.10.1972

Reijo Mäki (dekkarikirjailija) 12.10.1958

Pamela Tola (näyttelijä) 15.10.1981

Virpi Hämeen-Anttila (kirjailija ja tutkija) 15.10.1958

Kimi Räikkönen (Formula 1 -kuljettaja) 17.9.1979

Sanna Stellan (näyttelijä) 19.10.1974

Lue lisää: Ymmärtäväinen sovittelija, oikukas vitkuttelija – tällainen vaaka (23.9.–22.10.) on luonteeltaan

Skorpioni 23.10.–22.11.

Pauli Hanhiniemi (muusikko) 24.10.1964

Laura Malmivaara (näyttelijä) 26.10.1973

Tiina Jylhä (kauneusalan yrittäjä) 26.10.1962

Katariina Souri (kirjailija, kolumnisti) 27.10.1968

Timo Koivusalo (elokuvaohjaaja, lauluntekijä) 31.10.1963

Riku Nieminen (näyttelijä) 1.11.1986

Meeri Koutaniemi (valokuvaaja) 1.11.1987

Hjallis Harkimo (liikemies, poliitikko) 2.11.1953

Antti Rinne (poliitikko) 3.11.1962

Matti Vanhanen (poliitikko) 4.11.1955

Nooralotta Neziri (aitajuoksija) 9.11.1992

Lauri Tähkä (laulaja) 9.11.1973

Maija Vilkkumaa (laulaja) 9.11.1973

Virve Rosti (laulaja) 10.11.1958

Heidi Hautala (poliitikko) 14.11.1955

Aki Palsanmäki (huutokauppayrittäjä) 15.11.1969

Jenni Pääskysaari (toimittaja, juontaja) 18.11.1975

Ulla Tapaninen (näyttelijä) 19.11.1955

Juha Mieto (hiihtäjä) 20.11.1949

Ville Valo (laulaja) 22.11.1976

Lue lisää: Syvällinen älykkö, kostonhimoinen piikittelijä – tällainen skorpioni (23.10.–22.11.) on luonteeltaan

Jousimies 23.11–21.12.

Niina Lahtinen (näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja) 23.11.1979

Krista Siegfrids (laulaja) 4.12.1985

Antti Holma (näyttelijä) 6.12.1982

Pentti Linkola (filosofi) 7.12.1932

Heikki Turunen (kirjailija) 9.12.1945

Paula Vesala (muusikko) 10.12.1981

Roope Salminen (näyttelijä) 11.12.1989

Krista Pärmäkoski (maastohiihtäjä) 12.12.1990

Paavo Arhinmäki (poliitikko) 13.12.1976

Siiri Rantanen (hiihtäjä) 14.12.1924

Kirsi Kunnas (lastenkirjailija, runoilija) 14.12.1924

Irja Askola (pappi) 18.12.1952

Tero Pitkämäki (keihäänheittäjä) 19.12.1982

Janna Hurmerinta (laulaja) 20.12.1981

Arvi Lind (uutisankkuri) 21.12.1940

Lue lisää: Suuri optimisti, röyhkeä jäärä – tällainen jousimies (23.11.–21.12.) on luonteeltaan

Kauris 22.12.–20.1.

Jare Tiihonen eli Cheek (räppäri) 22.12.1981

Tarja Halonen (presidentti) 24.12.1943

Isac Elliot (laulaja) 26.12.2000

Dome Karukoski (elokuvaohjaaja) 29.12.1976

Seela Sella (näyttelijä) 30.12.1936

Rosa Meriläinen (kirjailija, poliitikko) 31.12.1975

Lenita Airisto (toimitusjohtaja) 1.1.1937

Tellervo Koivisto (poliitikko ja ekonomisti) 2.1.1929

Christel ”Chisu” Sundberg (muusikko) 3.1.1982

Jari ”Bull” Mentula (ammattilaiskehonrakentaja) 4.1.1976

Vesa-Matti Loiri (näyttelijä, koomikko, laulaja) 4.1.1945

Sofi Oksanen (kirjailija) 7.1.1977

Kari Hotakainen (kirjailija) 9.1.1957

Iivo Niskanen (maastohiihtäjä) 12.1.1992

Anne Berner (yritysjohtaja, poliitikko) 16.1.1964

Alma Miettinen (laulaja) 17.1.1996

Laura Närhi (laulaja) 19.1.1978

Lue lisää: Sinnikäs vastuunkantaja, itsekäs niuhottaja – tällainen kauris (22.12.–20.1.) on luonteeltaan

Temptation Island -sarjasta tuttu pariskunta Daniel Lehtonen ja Eveliina Uosukainen saivat pelastettua suhteensa ja selviytyivät kihloihin.

Bile-Danina tutuksi tullut Daniel Lehtonen on mennyt kihloihin rakkaansa Eveliina Uosukaisen kanssa. Pariskunta tunnetaan suomalaisista reality-sarjoista, mutta viimeisimpänä Temptation Island Suomesta, jossa he olivat testaamassa parisuhdettaan ja luottamusta toisiinsa.

Instagramin kuvapäivityksestä päätellen pariskunnan suhde on äärimmäisen hyvällä tolalla. Suloisessa kuvassa pariskunta suutelee ja esittelee vasemman nimettömän sormuksia.

– Minusta tuli maailman onnellisin tyttö viime iltana. Rakastan sinua niin paljon, enkä voi uskoa, että saan viettää loppuelämäni kanssasi, Eveliina kirjoitti päivityksensä yhteyteen englanniksi.

”Hottikset -kauden jälkeen Bile-Dani poistui julkisuudesta kesytettynä miehenä.”

Pariskunta tutustui toisiinsa alunperin Temptation Island -sarjan kuvauksissa muutama vuosi sitten, kun he molemmat olivat ohjelmassa mukana sinkkuina. Sittemmin Daniel on etsinyt rakkautta muun muassa Hottikset-sarjasta, mutta rakkaus Eveliinaan syttyi jo sarjan kuvausten aikana.

Vuosien aikana Daniel on kokenut aikamoisen muodonmuutoksen, sillä hän on tullut tutuksi öykkäriyteen asti itsevarmana naistenkaatajana, jolla oli kuulemma ollut satoja seksikumppaneita, mutta jonka tahdissa kukaan nainen ei pysynyt. Hottikset-kauden jälkeen Bile-Dani poistui julkisuudesta kesytettynä miehenä ennen Temptation Islandille palaamista, jossa hänestä kuoriutui naistaan arvostava unelmavävy.