Olenko minä nyt sitten sellainen metsuriseksuaali tässä parrassa ja ruutupaidassa, Waltteri naurattaa.
Olenko minä nyt sitten sellainen metsuriseksuaali tässä parrassa ja ruutupaidassa, Waltteri naurattaa.

Waltteri Torikan komean kuoren alta löytyy rikkinäinen mies. Piirteet, joista häntä vuosia kiusattiin, saavat nyt naiset lakoamaan. – Säröni ovat vahvuuteni taitelijana, Tähdet, tähdet -ohjelman voittaja sanoo.

Waltteri Torikka, 30, tökkää polvellaan pöydän alla ja nyökkää katsomaan viereiseen pöytään. Keski-ikäinen nainen lukee iltapäivälehteä, jossa Waltteri komeilee sivun kokoisena.

– Tämä on ihan käsittämätöntä, Tähdet, tähdet -ohjelman voittanut Waltteri sanoo.

– Kun olen lentokoneessa, naiset tökkivät miehiään kylkeen, että tuossa se nyt menee. Elämäni on muuttunut ihan radikaalisti.

Tällä tähdellä on punasankaiset silmälasit, ruskea nahkatakki ja käännetyt farkunlahkeet. Repusta pilkottaa joogamatto.

Kyllä, on hän komea aamukymmeneltäkin. Aamupalaksi hän haluaa laten ja suklaacroissantin ja syö muidenkin ylimääräiset suklaat.

– Yleensä syön kyllä terveellisesti, hän selittää anteeksipyydellen.

Waltteri, kavereiden kesken Waltsu tai Waldo vaan, on ehtinyt testata taitojaan 19-vuotiaana Tangomarkkinoilla ja tehnyt uraa korkeakulttuuripiireissä joitakin vuosia, mutta lantionvatkauksen ja Tähdet, tähdet -voiton vuoksi hänestä tuli kevään puhutuin hurmuri.

Siitä Waltteri itse on vieläkin hämillään.

– Minut tunnistetaan kaupungilla. Kukaan ei uskalla tulla puhumaan, mutta tuntuu, että kaikki tuijottavat. Humalainen mies huuteli perään, että minun olisi pitänyt pudota ennen Arja Korisevaa, Waltteri nauraa.

Kiusaajat iskivät herkkyyteen

Waltteri Torikan koti on Helsingin Punavuoressa, mutta lapsuudenkoti sijaitsi Tampereella. Siellä hänen isänsä työskenteli insinöörinä, äiti opetti erityispedagogiikkaa.

Waltteri alkoi soittaa pianoa kuusivuotiaana. Musikaalisuuden perheen ainoa lapsi peri isän puolelta: täti ja isoisä olivat kanttoriurkureita.

– Minulla ei ole kokemusta siitä, millaista on, kun on sisaruksia. Lapsuudesta jäi päälle tietty yksinäisyys, josta en pidä, Waltteri kertoo.

– Nautin ystävieni seurasta. He ovat minulle tosi voimaannuttavia. Yksi ystäväni on kulkenut mukana kaksivuotiaasta, kun päätimme hiekkalaatikolla olla ystäviä. Hän on minulle kuin veli. Oikeastaan kaikki muut ovat aikuisiältä.

Vanhemmat erosivat, kun Waltteri oli 7-vuotias. Eron jälkeen hän asui enimmäkseen äitinsä luona. Ainoan lapsen yksinäisyyttä lisäsi se, ettei ympäriltä löytynyt tarpeeksi muita samanikäisiä jakamaan Waltterin herkkyyttä ja taiteellisuutta. Seuraksi tuli musiikki.

– Herkkyys on jännä juttu. Tässä iässä se on kääntynyt voimavaraksi. Silloin se oli se, johon kiusaajat tarttuivat.

Kiusaaminen alkoi kuudennella luokalla alakoulussa. Se oli enimmäkseen nimittelyä ja sosiaalista eristämistä. Yläkoulussa, seitsemännen ja kahdeksannen luokan taitteessa, Waltteri kasvoi nopeasti pituutta.

– Pullukasta tuli yllättäen laiha, kaunis poika. En ollut hoppari, kuten kaikki muut. Minua homoteltiin, kun koettiin, että olen naismainen.

Kiusaaminen loppui, kun Waltteri meni lukioon. Muutto Helsinkiin myöhemmin auttoi häntä löytämään kaltaisiaan ystäviä.

Pysyvät jäljet kiusaaminen kuitenkin jätti.

– En voi vieläkään uskoa, että se, mistä minua aikoinaan kiusattiin, on nyt kaikkien mielestä hienoa ja suuri vahvuuteni, hän sanoo.

– Komea poika, joka on rikki… Se kuvaa minua paljon paremmin kuin jokin muu määritelmä. Se, että minussa on säröjä, on nyt vahvuuteni taitelijana.

Huono sitoutuja

Nuoruuden kokemusten vuoksi Waltterin on vieläkin vaikea ottaa kehuja vastaan. Tähdet, tähdet -kisan aikana Waltterin julkinen Facebook-sivu ja Twitter täyttyivät kuolaavista kommenteista.

– On erikoista, että kilpailun aikana naiset kehuivat minua miehekkyydestä. En reagoi kehuihin, koska kun kuulen niitä, tuntuu, että palaan väkisinkin kiusaamisen hetkiin, Waltteri sanoo.

– Vasta opettelen rakastamaan itseäni. Näen itsessäni helpommin ne asiat, joista en pidä. En pidä itseäni viehättävänä.

Kiusaamisesta on kulunut viitisentoista vuotta, puolet elämästä. Mies on viehättävä, eloisa, flirttailevakin, mutta kaikkien näiden vuosien ajan Waltteri on vältellyt, ettei kukaan pääsisi vahingossakaan häntä lähelle – ja satuttamaan uudelleen.

– Olen ollut aina vähän huono sitoutumaan. Ehkä minun pitäisi ensin itse kasvaa ehjäksi tai kokonaiseksi. On helpompaa, jos osaa ensin rakastaa itseään. Sitten osaa rakastaa jotain toistakin. Jos sitä ei osaa, on turha tehdä myös muiden elämästä hankalaa, hän miettii.

– Olen varautunut muita ihmisiä kohtaan. Osaan suojella itseäni, etteivät toiset pääse loukkaamaan. Olen saanut kuulla aika paljon entisiltä naisystäviltäni, etten ole päästänyt heitä lähelleni.

Varovaisuus ihmissuhteissa on johtanut jopa niiden päättymiseen. Waltteri uskoo, että hänellä on vielä tekemistä omien tunteidensa kanssa. Siksi hän on käynyt myös terapiassa.

– Sävy, jolla puhuu itselleen päänsä sisällä, on hirveän tärkeä. Minulla siihen vaikuttaa kieli: puhun itselleni paljon kauniimmin englanniksi. Suomeksi käyn negatiivisempaa keskustelua. Ehkä sen takia tykkäänkin olla paljon ulkomailla, Waltteri sanoo.

Terapian lisäksi Waltteri on purkanut tunteitaan runoihin. Jo lukiolaispojan angstilla hän voitti valtakunnallisen rocksanoituskisan ja päätyi Provinssirockiin esiintymään. Esikoisrunokokoelma olisi valmiina, mutta toistaiseksi vailla julkaisijaa.

– Luulen, että se ei ole tarpeeksi hyvä. Ne ovat elämän varrelta kertyneitä runoja, joissa käyn läpi mieheksi kasvamisen problematiikkaa. Siellä on aika henkilökohtaisia asioita, joita kirjoittamalla olen yrittänyt ottaa etäisyyttä itseeni, Waltteri kertoo.

– Olen aina ollut taipuvainen melankoliaan ja masennukseen, olen sellainen balladi-ihminen.

Itsensä rakastamisen lisäksi Waltteri on opetellut antamaan anteeksi kiusaajilleen.

– Asiani ovat nyt niin hyvin, ettei minulla ole syytä olla vihainen, vaikka kaikki ne tilanteet, joissa minua on loukattu, ovat piirtyneet minuun, hän sanoo.

– Minuun on jäänyt lovia. Ehkä ne puhuttelevat ihmisiä, sillä ne näkyvät väkisinkin esiintyessäni. Lavalla pystyn olemaan oma itseni. Niistä tilanteista nautin. Monella taiteilijalla on sama: taide on ainoa paikka, jossa oikeasti pystyy ilmaisemaan itseään.


Pistää vihaksi, että aikuiset ihmiset eivät osaa tehdä mitään koulukiusaamiselle. Vaikka on kaikkia kampanjoita, todellisuudessa aikuiset nostavat kädet ilmaan. Se on avuttomuutta.

Toivelistalla perhe

Kun Waltteri ei ole koelauluissa, valmistautumassa sellaiseen tai lentokoneessa matkalla taas jonnekin, hän tekee hyvin arkisia asioita: laittaa ruokaa, joogaa, kävelee pitkin Etelä-Helsingin rantoja ja pyörii kirjastossa.

Rentoutuessaan hän ottaa lasin tai pari alsacelaista valkoviiniä ja laittaa soimaan hollantilaisen Anoukin levyn Sad Singalong Songs tai jotakin helposti lähestyttävää jazzia, vaikkapa The Five Corners Quintetia.

– Sitten saattaa tulla soitto agentilta, että Saksassa etsitään nyt tähän rooliin sopivaa tyyppiä, ala valmistautua.

Ammatti ei ole parisuhteelle helppo. Toisaalta Waltteri on intohimoisesti työhönsä suhtautuva taiteilija, toisaalta yksityisyrittäjä, joka tekee töitä ympäri Eurooppaa siellä, missä niitä on tarjolla. Tällä hetkellä hän esiintyy Don Quijotessa Kroatiassa. Työ imaisee Waltterin mukaansa magneetin lailla.

– En ole maailman paras kumppani. En haluaisi seurustella itseni kanssa. Tai ehkä omakuvani on vain häiriintynyt, Waltteri nauraa.

– On tietenkin helpompaa, jos toinen ymmärtää, mitä teen, mutta sama ala voi olla myös huono juttu. En minä aina halua viedä töitä kotiin ja kuunnella pelkkää oopperaa. Jos toisellakin on vaativa duuni ja sekavat työajat, minua ymmärtää paremmin. Olen töissä silloin, kun muut ovat vapaalla.

Perhe on silti Waltterin toivelistalla. Hänellä on kaksi kummilasta, joista nuorempi on kohta kolmivuotias –juuri sen hiekkalaatikolla tavatun ystävän poika.

– Olen pohtinut, millainen on tavallinen suomalainen mies. En ehkä ole sellainen. Olen nuori oopperalaulaja, joka on paljon ulkomailla, ja monelle se on tosi eksoottista, Waltteri sanoo.

– Minut saa kiinnostumaan ihminen, joka osaa keskustella ja saa minut nauramaan. Tykkään ystävistäni, jotka hassuttelevat ja jopa pilailevat kustannuksellani. Huumori on hyvä juttu.

Tahto liikuttaa

Waltteri on onnistunut ponnistamaan oopperasaleista koko kansan tutuksi. Hän toivoo pöllyttävänsä myös ihmisten käsitystä koko genrestä.

– Minua vain ärsyttää, kun ihmisillä on se kuva, että ooppera on sitä, että iso muija huutaa viikinkihattu päässä, hän nauraa.

– Olen aina inhonnut korkeakulttuurin leimaa. Tylsimmillään ooppera voi olla pahinta helvettiä maan päällä. Parhaimmillaan sitä ei voi kuunnella liikuttumatta. Liikuttaa minäkin vain haluan.

Liikuttamisen instrumenttia, omaa ääntään, hän treenaa joka päivä.

– Asun 1930-luvun talossa, jossa seinät ovat niin ohuet, että voin illalla kuunnella naapurin tv-uutiset. Arvaa vain, tykkäävätkö naapurit, kun teen näin! Waltteri nauraa ja kumauttaa baritonin ääninäytteen.

Siksi hänellä onkin perheen lisäksi toinenkin haave: muutto maalle. Siellä ei tarvitsisi ajatella naapureita treenatessaan.

– Unelmani olisi, jos herätessäni näkisin ensimmäisenä vettä, Waltteri sanoo.

Lue lisää:

Näitä asioita et tiennyt Tähdet, tähdet -finalisti Waltteri Torikasta: ”Olen vähän melankoliaan taipuvainen”

Tähdet, tähdet -hurmuri Waltteri Torikka: ”Kumppanissa arvostan hauskuutta ja syvällisyyttä”

Tähdet, tähdet -kilpailija Roope Salminen: ”En enää uskaltanut vastata puhelimeen”

Waltteri Torikka

Syntyi 16.8.1984 Tampereella, asuu Helsingissä.

Perheeseen kuuluvat isä ja äiti.

Valmistui oopperalaulajaksi Sibelius-Akatemiasta 2012, opiskellut Kööpenhaminan Kuninkaallisessa ooppera-akatemiassa. Esiintynyt Kansallisoopperassa ja ulkomailla.

Voitti Lappeenrannan valtakunnalliset laulukilpailut 2010, valittiin Pro Musica -säätiön nuoreksi muusikoksi 2014.

Joillakin niitä ei ole ollenkaan ja joillakin vaikka muille jakaa. Arvaatko hiusten perusteella, ketkä julkisuuden henkilöt ovat kuvissa?

 

Essi Pöysti ja ex-koripalloilija Ville Mäkäläinen ovat nyt kolmen lapsen vanhempia.

Vuoden 2009 Miss Suomi Essi Pöysti, 30, ja hänen puolisonsa, ex-koripalloilija Ville Mäkäläinen, 32, ovat saaneet lapsen. Lapsi on parille kolmas. Ville kertoi perheenlisäyksestä Facebook-sivuillaan tänään lauantaina.

”Äiti ja poika voivat hyvin.”

– Kauan jo rakastettu pikkuveikka on syntynyt tänään 11.50. Äiti ja poika voivat hyvin, Ville kirjoitti julkaisemansa kuvan yhteyteen.

Essi kertoi aikaisemmin tänä syksynä, että pelko on varjostanut raskautta aikaisempien keskenmenojen takia.

– Ei ole ollut helppoa olla raskaana, kun takana on kaksi myöhäistä keskeytynyttä raskautta, kaksi enkelivauvaa. Toivomme sydämestä, että kaikki menee tällä kertaa paremmin ja joulukuussa meitä on viisi, Essi kirjoitti syksyllä Instagramissa.

Essi Pöysti ja Ville Mäkäläinen menivät naimisiin kesällä 2015. Ville lopetti koripallouransa tänä vuonna. Kuva: Sanoma-arkisto / Tatu Lertola
Essi Pöysti ja Ville Mäkäläinen menivät naimisiin kesällä 2015. Ville lopetti koripallouransa tänä vuonna. Kuva: Sanoma-arkisto / Tatu Lertola

Essillä ja Villellä on entuudestaan kaksi lasta: Alma ja Aaro. Vuonna 2015 syntynyt Alma syntyi mummolan eteiseen, mutta kaikki meni lopulta hyvin.

– Siinä tilanteessa en ehtinyt pelätä tai miettiä. Kaikki kävi niin nopeasti, vartissa. Ei ehtinyt tulla edes hiki. Pelko siitä, kuinka olisi voinut käydä, iski vasta jälkeenpäin, Essi muisteli synnytystä Meidän Perhe -lehdelle.