Väärä sukupuoli teki Julia Suikin elämästä ahdistavaa. Sitä syvästi uskonnollinen perhe ei ymmärtänyt. – Minun oli vaiettava tunteistani ja kiellettävä ne, Julia sanoo.

40-vuotias Julia Suikki muistaa hetken vieläkin.

Hän makasi kolmivuotiaana sängyssään ja rutisti peittoaan. Kyyneleet valuivat valtoimenaan pitkin poskia. ”Toivon eniten maailmassa, että voisin aamulla herätä tyttönä”, hän sanoi äidilleen.

Äiti, joka oli heti huomannut, että hänen lapsensa erottui joukosta, oli puheista järkyttynyt.

– Äiti sanoi joskus, että tuossa lapsessa on jotain todella outoa. En sopinut pojan malliin, johon minut haluttiin perinteiden ja uskonnon mukaan kasvattaa, Julia kertoo.

Julia pääsi sukupuolenkorjaukseen lopulta melkein kolmikymppisenä, pitkien ja ahdistavien vuosien jälkeen.

Kiusaamista ja itsemurhayritys

Julia syntyi pojaksi helluntalaiseen perheeseen, jossa hänet, pikkusisko ja isoveli kasvatettiin kovalla Jumalan kurilla. He kävivät viikoittain helluntalaisten kokouksissa, osallistuivat pyhäkouluun ja uskonnollisille kesäleireille. Kasvatusohjeet olivat Raamatusta: kun pientä poikaa kiusattiin, häntä kehotettiin kääntämään toinenkin poski.

Seitsemännellä luokalla ahdistunut Julia kieltäytyi menemästä kouluun. Neuvottomat vanhemmat tarjosivat hänelle ammattiapua. Jonkin aikaa Julia kävi sairaalakoulua, keskusteli lastenpsykologien kanssa sukupuoleen liittyvistä tunteistaan ja opiskeli, ettei jäisi ikätovereistaan jälkeen.

Ilmapiiri ahdisti Juliaa entisestään, sillä sairaanhoitajat kehottivat häntä jopa olemaan käyttämättä liian naisellisia sanoja, kuten ihana tai kaunis.

– Pahinta oli, että minua hyssyteltiin. Koko ajan annettiin ymmärtää, että minun on vaiettava tunteistani ja kiellettävä ne, Julia sanoo.

Marraskuisena iltana 14-vuotias Julia tuijotti itseään masentuneena peilistä ja tajusi, että hänestä oli tulossa mies.

– Vihasin itseäni niin paljon, etten halunnut elää.

Itsemurhayrityksen jälkeen Julia kysyi epätoivoisena äidiltään, että mitä väliä sillä olisi, vaikka hän olisikin nainen.

– Vastaus oli, että mitä sukulaiset ja muut ihmiset meistä sitten ajattelisivat, Julia muistelee.

– Kaikkeen liittyi uskonnosta kumpuava pelko häpeästä. Siitä yli pääseminen on kestänyt minulta näihin päiviin asti.

rilaista.

Taide auttoi toipumisessa

Taide on auttanut Juliaa käsittelemään kipeitä asioita. Näytteleminen on ollut viime aikoina Julian rakkain harrastus. Taidekouluaikaisen valokuvataiteilijaystävänsä Tero Puhan ja tanssija Jyrki Haapalan kanssa he tekevät Linda#faceinthemirror-teoksen Collisions-taidetapahtumaan, joka nähdään Helsingin Gloria-teatterissa 2–4. syyskuuta. Valokuvia, performanssia ja elokuvaa yhdistelevässä projektissa Julia esittää elokuvallisen osuuden pääroolia, pinnallista ja neuroottista Lindaa.

Taiteen tekeminen on ollut Julialle terapeuttista ja vapauttavaa.

– Enää en häpeä itseäni. Nykyään minä loistan, Julia sanoo.

Miten Julia selvisi epätoivoiselta tuntuvasta nuoruudesta? Millaiset välit hänellä on nykyisin perheensä kanssa? Mitä tunteita hän kävi läpi ennen sukupuolenkorjausta ja sen jälkeen? Lue Julia Suikin koko haastattelu Me Naisten numerosta 36/2015!

Lisää Julian taideprojektista täällä.

 

Lue lisää:

Sukupuolensa korjanneen tytär kertoo: ”Puhelimessani lukee isä Maritta”

Sukupuolensa korjannut Marja-Sisko Aalto: ”Elän yhä vaimoni kanssa”

Riitta Häkkinen, psykologi

Sukupuolensa korjannut Julia Suikki: ”Kesti vuosia päästä yli uskonnon aiheuttamasta häpeästä”

Kiitos Julia Suikille oman tarinansa kertomisesta. Mitä enemmän tiedämme, mitä vähemmän luulemme tietävämme. Pahoillani olen siitä, miten ammatti-ihmiset ovat voineet olla noin "harhautuneita", kun kuitenkaan ei Julian ksvuvuosista niin kauaa aikaa ole. Voimia kaikille, jotka kamppailevat vastaavien asioiden kanssa.
Lue kommentti
Sateenkaarilapsen äiti

Sukupuolensa korjannut Julia Suikki: ”Kesti vuosia päästä yli uskonnon aiheuttamasta häpeästä”

Hieno juttu, rohkea ja ihana Julia! Olen pienen pojan äiti, lapseni kromosomit ovat mallia 4XXY eli virallisesti hänellä yksi ylimääräinen x, saattaa olla, että hän itse aikanaan kokee, että ylimääräinen kromosomi onkin y. Mikäli niin on, aion tukea häntä parhaani mukaan, jotta hän olisi onnellinen. En tiedä, mikä Julian karyotyyppi on, mutta on sukupuolikromosomiyhdistelmistä on olemassa lukuisia variaatiota, ja sen lisäksi vielä tilanteita, joissa hormonituotannossa tai -reseptoreissa on...
Lue kommentti

Suomalaiset miehet kunniaan!

Räppäri Jare Tiihonen ja Star Wars -elokuvien Chewbaccaa esittävä näyttelijä Joonas Suotamo ovat saaneet viime päivinä ylistävää huomiota kansainvälisissä medioissa.

Viikonloppuna huippusuosittu Bright Side -verkkosivusto listasi jutussaan maita, joissa miehiä on enemmän kuin naisia. Jutun tilastoja väritettiin kuvilla kunkin maan ”unelmamiehistä”. Suomen kohdassa havainnollistavaksi esimerkiksi oli nostettu kuka muu muka kuin Cheek!

Joonas Suotamo saa hehkutusta sen sijaan Hello Giggles -sivustolta, jonka mukaan ”meidän on aika puhua siitä faktasta, että Chewbaccaa näyttelee hyvin viehättävä mies.” Eli siis ihana Joonas!

Me suomalaiset naiset olemme tietenkin jo pitkään tienneet, että kyllä Suomessa riittää upeita miehiä – jotka ovat kaiken lisäksi paljon muutakin kuin pelkkää silmänruokaa. Kysyimme naisilta, ketkä suomalaiset julkisuudesta tutut miehet pitäisi seuraavaksi noteerata ulkomaisissa medioissa.

Kokosimme vastaukset listaksi perusteluiden kera:

1. Näyttelijä Pekka Strang

”Hän on uskomattoman karismaattinen.”

2. Poliitikko Erkki Tuomioja

”Hänellä on hyvin viehättävä olemus. Jotenkin sympaattinen – ja tietenkin älykäs.”

3. Näyttelijä Eero Ritala

”Hyväntuulinen, rauhallinen ja aina mainio Eero on juuri sellainen tyyppi, jonka kanssa haluaisi herätä samasta sängystä. Ihan vaikka vain kavereina.”

4. Koripalloilija Lauri Markkanen

”Hän on niin pitkä ja arvostaa äidin lihapullia.”

5. Poliitikko Jani Toivola

”Hän näkee maailman niin avarakatseisesti ja jaksaa perustella asioita pitkäjänteisesti. Lisäksi hän puhuu omista haastaistaan avoimesti niin, että se kannustaa muitakin avautumaan. Ja onhan hän aina pirun tyylikäs.”

6. Näyttelijä Martti Suosalo

”Ihana! Haluaisin, että Martti ja Virpi Suutari adoptoisivat minut.”

7. Kirjailija Tuomas Kyrö

”Niin rehellinen ja hauska tyyppi, että huh huh.”

8. Tennistähti Jarkko Nieminen

”Älykkään ja sympaattisen oloinen tyyppi, joka vaikuttaa siltä, että hän jaksaa aina kuunnella ja keskustella.”

9. Liikemies Jari Sarasvuo

”No onhan hän nyt kovin ihana, kun hän haluaa aina keskustella kaikesta.”

10. Näyttelijä Lauri Tilkanen

”Perinteisellä tavalla viehättävä. Sellainen sympaattinen nappisilmä.”

11. Laulaja Pete Parkkonen

”Perusteluksi riittänee: Kohta sataa.”

12. Kirjailija ja psykiatri Claes Andersson

”Hän on niin viisas, että oksat pois.”

13. Näyttelijä Tommi Korpela

”The one and only! Tommilla on lempeä, kiva ja rauhallinen rytmi olla ja puhua. Hän ei nöyristele, mutta ei kuitenkaan ole myöskään koppava.”

14. Koomikko Antti Holma

”Absoluuttisesti maailman hauskin mies.”

15. Jääkiekkoilija Patrik Laine

”Niin suoraselkäinen, peritamperelainen mies, että häntä ei voi kuin rakastaa.”

Ida Paul ja Kalle Lindroth ovat Emma Gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi. 

Duona esiintyvän Ida Paulin ja Kalle Lindrothin työtilanne ei ole tavanomaisin, sillä Ida Paul opiskelee toista vuotta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa.

”Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita.”

– Lensin yöllä juuri takaisin Suomeen. Teemme töitä periodeissa. Suomessa teemme keikkoja ja musajuttuja. Kun olen Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita, Ida Paul kertoi tänään Emma-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Ida Paulin äiti on suomalainen ja isä yhdysvaltalainen. Lapsena hän on asunut Amerikassa lyhyen aikaa, jolloin haave amerikkalaisessa yliopistossa opiskelusta lujittui. 

Hakuprosessi Harvardiin kesti puoli vuotta, jonka aikana Ida Paul keräsi suosituksia opettajilta ja kollegoilta, kirjoitti esseitä ja teki SAT-pääsykokeen. Ida Paul teki jo tuolloin, 19-vuotiaana, kappaleita Warnerin artisteille.

– Toki arvosanat pitää olla kouluun riittävän hyvät, mutta pitää olla lisäksi joku asia, jossa on ihan huippu. Minulla se oli tämä musajuttu, joka on yhä minulle numero yksi.

”Kaikki eivät ole tiedehörhöjä”

Harvardissa Ida Paul ei ole vielä päättänyt pääainettaan, mutta on opiskellut yhteiskuntatieteitä, naistutkimusta sekä sivuaineina tanssia ja teatteria. Hän asuu kampuksella asuntolassa.

”Koulu on ihan oma ekosysteeminsä.”

– On kivaa, kun parhaat kaverit asuvat ihan naapurissa. Koulu on ihan oma ekosysteeminsä, kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. 

– Vaikka koulussa on lahjakkaita ihmisiä, ei kaikki todellakaan ole mitään tiedehörhöjä, jotka ovat hautautuneet laboratorioon. Sinne haetaan joka vuosi entistä monipuolisempi vuosiluokka opiskelijoita.

Harvardiin pääsy ei jää rahasta kiinni

Lukuvuosimaksu Harvardissa on yli 50 000 dollaria eli yli 42 000 euroa. Ida Paul painottaa, että Harvard kuuluu need blind -haun piiriin, jossa maksut räätälöidään opiskelijalle maksukyvyn mukaan. Loput maksusta kuitataan lahjoituksilla, joita yliopisto on saanut.

– Tiedän opiskelijoita, jotka eivät maksa opiskelusta mitään. Jotkut käyvät opintojen ohella töissä. Kenelläkään ei jää pääsy rahoituksesta kiinni.

”Musa on ainut pysyvä asia mun elämässä.”

Ida Paulilla on tällä hetkellä koti Suomessa ja Amerikassa, mutta hän uskoo panostavansa tulevaisuudessa eniten musiikkiin. Ida Paulin ja Kalle Lindrothin ensimmäinen albumi julkaistaan helmikuussa.

– Musa on ainut muuttumaton, pysyvä asia mun elämässä. Vaikka elämä ja vaatimuksen Harvadissa ovat joskus stressaavia, se varmasti kannattaa. Mitä enemmän koen, sitä enemmän minulla on myös lauluihin kirjoitettavaa.