”Nykyään vaatimaton unelmani on, että joku joskus keittäisi minulle teetä. Että olisin tärkeä muillekin kuin sukulaisille ja omille lapsilleni”, Laura Honkasalo sanoo. Kuva: Panu Pälviä
”Nykyään vaatimaton unelmani on, että joku joskus keittäisi minulle teetä. Että olisin tärkeä muillekin kuin sukulaisille ja omille lapsilleni”, Laura Honkasalo sanoo. Kuva: Panu Pälviä

Kirjailija Laura Honkasalon maailma mullistui neljä vuotta sitten, kun hänen aviomiehensä yllättäen jätti hänet. – Välillä suru vaikutti humalan tavoin ja tuntui, kuin viimeinenkin järjen hiven olisi kadonnut jonnekin, hän kirjoittaa erosta toipumisestaan.

”Kun aviomieheni jätti minut täysin yllättäen, toivoin joka ikinen päivä, että hän olisi mieluummin kuollut. Jos hänen päähänsä olisi pudonnut kattotiili ja hän olisi menehtynyt, kaikki olisi ollut selkeämpää.

Ystävät eivät olisi joutuneet kiusalliseen tilanteeseen. Olisin saanut surra rauhassa vaikka kuinka kauan. En olisi joutunut kohtaamaan sitä, että puolisoni oli jo henkisesti muualla, kun hyväuskoisena kuvittelin, että kaikki oli mainiosti.

Olimme lähdössä alkukesästä sukumatkalle, ensimmäiselle kunnolliselle ulkomaanmatkalle lasten kanssa. Lentoliput oli ostettu. Aurinkoisena kevätiltana istuimme sohvalla ja suunnittelimme, mitä matkalla tehtäisiin. Seuraavana aamuna mies käveli ulos ovesta eikä palannut koskaan. Jouduin lähtemään lasten kanssa lomalle ilman häntä.

Syytä eroon en saanut ikinä selville. Kun kirjoitin romaaniani Eropaperit, mielessä ei käynyt kertaakaan, että ero voisi sattua omalle kohdalle.

Ne, jotka eivät ole äkkieroa kokeneet tapaavat sanoa, että ero ei voi tulla yllättäen. Pakkohan puolison on tajuta, että kaikki ei ole kunnossa. Mutta rakastunut ihminen on sokea. Jälkikäteen kaiken tajuaa kuten dekkaria lukiessa: kun loppuratkaisu selviää, tarinaan ripotellut vihjeet ovat itsestään selviä.

Masennus vei sairauslomalle

Vaikka olen kirjailija, tuntuu mahdottomalta kuvata henkistä tuskaa ja surua, joka seuraa siitä, että menettää kaiken yhdellä ovenavauksella: puolison, rakastamansa ihmisen, parhaan ystävän, sen johon eniten luotti, lastensa isän.

Jokaikinen päivä halusin kuolla. Tunsin olevani niin arvoton ihminen, että läheisilleni, myös lapsille, olisi ollut parempi, jos minua ei olisi ollut. Jäin masennuksen takia sairauslomalle. En pystynyt nukkumaan, tekemään työtä enkä syömään.

Pahimman surun aikaan olin pyörällä päästäni ja jälkeenpäin tuntuu kuin viimeinenkin järjen hiven olisi kadonnut jonnekin. Käyttäydyin päättömästi: kun ystäväni alkoi terassi-illan päätteeksi itkeä kuollutta ystäväänsä, riisuin kengät ja juoksin paljain jaloin tieheni. Mitä ihmettä oikein ajattelin? Toisena iltana yritin terassilla suudella homokaveriani – nolottaa vieläkin!

Moni suositteli joogaa ja meditaatiota, mutta aloin niiden sijaan harrastaa juoksua ja kuntonyrkkeilyä. Viha on fyysinen tunne, ja vauhdikas liikunta on auttanut paljon.

Kuinka Laura lopulta toipui avioerosta ja surusta? Mitä hän ajattelee elämästään nyt? Lue Lauran kirjoitus Me Naisten numerosta 18/2015.

Lue myös:

Kirjailija Laura Honkasalo: ”Mieheni jätti minut Facebookissa”

Yksin etelänlomalla – kirjailija Laura Honkasalo kokeili

Ida Paul ja Kalle Lindroth ovat Emma Gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi. 

Duona esiintyvän Ida Paulin ja Kalle Lindrothin työtilanne ei ole tavanomaisin, sillä Ida Paul opiskelee toista vuotta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa.

”Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita.”

– Lensin yöllä juuri takaisin Suomeen. Teemme töitä periodeissa. Suomessa teemme keikkoja ja musajuttuja. Kun olen Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita, Ida Paul kertoi tänään Emma-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Ida Paulin äiti on suomalainen ja isä yhdysvaltalainen. Lapsena hän on asunut Amerikassa lyhyen aikaa, jolloin haave amerikkalaisessa yliopistossa opiskelusta lujittui. 

Hakuprosessi Harvardiin kesti puoli vuotta, jonka aikana Ida Paul keräsi suosituksia opettajilta ja kollegoilta, kirjoitti esseitä ja teki SAT-pääsykokeen. Ida Paul teki jo tuolloin, 19-vuotiaana, kappaleita Warnerin artisteille.

– Toki arvosanat pitää olla kouluun riittävän hyvät, mutta pitää olla lisäksi joku asia, jossa on ihan huippu. Minulla se oli tämä musajuttu, joka on yhä minulle numero yksi.

”Kaikki eivät ole tiedehörhöjä”

Harvardissa Ida Paul ei ole vielä päättänyt pääainettaan, mutta on opiskellut yhteiskuntatieteitä, naistutkimusta sekä sivuaineina tanssia ja teatteria. Hän asuu kampuksella asuntolassa.

”Koulu on ihan oma ekosysteeminsä.”

– On kivaa, kun parhaat kaverit asuvat ihan naapurissa. Koulu on ihan oma ekosysteeminsä, kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. 

– Vaikka koulussa on lahjakkaita ihmisiä, ei kaikki todellakaan ole mitään tiedehörhöjä, jotka ovat hautautuneet laboratorioon. Sinne haetaan joka vuosi entistä monipuolisempi vuosiluokka opiskelijoita.

Harvardiin pääsy ei jää rahasta kiinni

Lukuvuosimaksu Harvardissa on yli 50 000 dollaria eli yli 42 000 euroa. Ida Paul painottaa, että Harvard kuuluu need blind -haun piiriin, jossa maksut räätälöidään opiskelijalle maksukyvyn mukaan. Loput maksusta kuitataan lahjoituksilla, joita yliopisto on saanut.

– Tiedän opiskelijoita, jotka eivät maksa opiskelusta mitään. Jotkut käyvät opintojen ohella töissä. Kenelläkään ei jää pääsy rahoituksesta kiinni.

”Musa on ainut pysyvä asia mun elämässä.”

Ida Paulilla on tällä hetkellä koti Suomessa ja Amerikassa, mutta hän uskoo panostavansa tulevaisuudessa eniten musiikkiin. Ida Paulin ja Kalle Lindrothin ensimmäinen albumi julkaistaan helmikuussa.

– Musa on ainut muuttumaton, pysyvä asia mun elämässä. Vaikka elämä ja vaatimuksen Harvadissa ovat joskus stressaavia, se varmasti kannattaa. Mitä enemmän koen, sitä enemmän minulla on myös lauluihin kirjoitettavaa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla