Softengine esiintyy tänään semifinaalissa numerolla kahdeksan. Laulaja Topi Latukka kuvassa keskellä. Kuva: Sony Music
Softengine esiintyy tänään semifinaalissa numerolla kahdeksan. Laulaja Topi Latukka kuvassa keskellä. Kuva: Sony Music

Softenginen pojat vaihtoivat työn ja armeijan keikkailuun ja starailuun. Faniposti on saanut laulaja Topi Latukan kyyneliin.

Nyt peukut pystyyn! Softenginen pojat esiintyvät tänään Euroviisujen toisessa semifinaalissa Kööpenhaminassa Something Better -kappaleellaan.

Suomelle povataan kansainvälisillä vedonlyöntisivustoilla takuuvarmaa finaalipaikkaa, mutta viisuvoittajana Softengine ei silti keiku. Euroviisujen voittajasuosikeiksi ovat tänä vuonna kohonneet Armenia, Unkari, Azerbaidzan ja Ruotsi, jotka ovat jo lunastaneet finaalipaikkansa tunteikkailla balladeillaan.

Seinäjokelaista Softengineä ovat ylistäneet ainakin saksalaiset viisufanit ja norjalainen esikatseluraati. Norjassa biisiä kehuttiin jopa ”kertakaikkisen fantastiseksi.”

Ehkä rokki yllättää ja erottuu edukseen balladien keskeltä!

Vedätte Something Better -biisinne kohta 100 miljoonan katsojan edessä – tutiseeko puntti, laulaja Topi Latukka?

Katsojamäärä ei ole iskeytynyt tajuntaani millään, mutta ehkä se on vain hyvä. Olemme olleet Kööpenhaminassa muutenkin aika rauhallisin mielin. Päivät ovat olleet täynnä hulinaa, joten emme ole ehtineet hirveästi jännittää. Olemme antaneet haastatteluja ja leikkineet vähän staroja. Englannin puhuminen vain oli aika jäätävää aluksi. Vapaapäivinä olemme kierrelleet Köpiksessä, syöneet hyvin ja lenkkeilleet.

Brittiläinen Mirror-lehti vertasi teitä ”nuhaiseen Coldplay-bändiin”. Onko se kehu vai loukkaus?

Minulle se on ainakin kova kehu. Coldplay on iso vaikuttaja meille, joten on hienoa tulla verratuksi siihen.

Miten elämänne on muuttunut, kun voititte Uuden musiikin kilpailun?

Se muuttui aivan täysin. Minun piti lopettaa työni postissa, ja jouduimme kosketinsoittajamme Henkan kanssa lykkäämään armeijaan menoa. Voiton jälkeen elämämme on keskittynyt pelkästään bänditouhuun ja keikkailuun.

Kuinka sekaisin kotikaupunkinne Seinäjoki on ollut teistä?

Meillä on Seinäjoella aivan huikeat fanijoukot. He ovat tukeneet meitä ja olleet voitostamme ihan pähkinöinä. Kuitenkin vain muutama tyyppi on tullut kasvotusten juttelemaan – hekin baari-iltoina.

Millaisia yhteydenottoja olette saaneet faneiltanne?

Fanit ovat lähettäneet meille törkeän siistejä fanikortteja. Syntymäpäivänäni sain kortin, johon oli leikattu kannustavia lauseita sanomalehdistä. Melkein itku tuli, kun luin sitä. Saamme myös Facebook-viestejä ulkomaalaisilta faneilta, etenkin espanjalaisilta.

Kuinka moni teistä pojista on varattu?

Hetkonen, lasken… Kolme viidestä on varattu!

Eurovision Song Contest 2014: Semifinaali 2 TV2:lla klo 22.00.

Lue myös:

Yllättävä syy katsoa Euroviisuja - häntä et odottanut näkeväsi

Juhli Euroviisuja kuin Conchita Wurst – nainen, meikkaa itsellesi feikkiparta

Seinäjokelainen Softengine edustaa Suomea Euroviisuissa

Daniel Craig ja Rachel Weisz kertovat odottavansa ensimmäistä yhteistä lastaan.

Viimein on selvinnyt, mitä Daniel Craig, 50, alkaa tehdä James Bond -uransa jälkeen. Näyttelijä on kertonut, että seuraava 007-leffa jää todennäköisesti hänen viimeisekseen salaisena agenttina.

Sen jälkeen pyssyhommat jäävät vähemmälle, ja mies katoaa vauvakuplaan!

No vitsi vitsi, eiköhän Craigia yhä nähdä myös valkokankaalla. Hänen näyttelijävaimonsa Rachel Weisz, 48, on kuitenkin kertonut The New York Timesille, että pari odottaa ensimmäistä yhteistä lastaan. Weiszin paljastus antaa ymmärtää, että molemmat ovat uutisesta varsin haltioissaan.

– Vatsani alkaa näkyä pian. Daniel ja minä olemme niin onnellisia. Meille tulee pieni ihminen. Emme malta odottaa, että tapaamme hänet. Kaikki on niin mystistä, Weisz hehkutti onneaan haastattelussa.

Rachel Weiszilla on 11-vuotias poika Henry edellisestä liitostaan ohjaaja Darren Aronofskyn kanssa. Daniel Craigin Ella-tytär suhteesta näyttelijä Fiona Loudonin kanssa on jo 25-vuotias. Weisz ja Craig ovat olleet naimisissa seitsemän vuotta.

Maaret Kallio on nelilapsisesta perheestä. Kuva: Satu Kemppainen
Maaret Kallio on nelilapsisesta perheestä. Kuva: Satu Kemppainen

”Olihan se karmeaa tulla pikkusiskona perässä keskinkertaisin paperein, kun toinen oli kirjoittanut jotain 15 ällää”, Maaret Kallio muistelee kouluaikojaan Kodin Kuvalehdessä.

Psykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio kertoo Kodin Kuvalehdessä, ettei ollut koululaisena mikään kympin oppilas. Toisin oli hänen isoveljensä Jarno Limnéllin laita. Jarno on kyberturvallisuuden professori Aalto-yliopistossa, sotatieteiden tohtori, valtiotieteiden maisteri ja upseeri. 

Maaretin ja Jarnon lapsuudenperheessä oli neljä sisarusta, joista Jarno on vanhin ja Maaret toiseksi vanhin. He kertovat jutussa, että Jarno nosti keskiarvonsa kymppiin lukion alussa. Maaret keskittyi koulun sijaan kavereihin ja teatteriharrastukseen.

– Toisaalta tunsin myös huonommuutta ja kateutta. Olihan se karmeaa tulla pikkusiskona perässä keskinkertaisin paperein, kun toinen oli kirjoittanut jotain 15 ällää. Kun sain kutosia matematiikan kokeista, vanhempani lohduttivat, että heilläkin on huono matikkapää, Maaret toteaa jutussa.

Sisarukset kertovat jutussa olevansa erilaisia, mutta läheisiä. Lempeydestään tunnettu Maaret kertoo, että Jarno on aina ollut suorittaja.

– Jarno oli itseään kohtaan armoton jo lapsena. Muistan yhdet hiihtokisat, joissa hän hiihti niin kovaa, että oksensi maalissa. 

”Minulla on sellainen periaate, että yritän unohtaa ikävät ajatukset.”

Jarno puolestaan kertoo Kodin Kuvalehdessä, että Maaretista on ollut hänelle tukea ja apua esimerkiksi avioeron jälkeen. Psykoterapeutilla ja kyberturvallisuuden professorilla on kylläkin hyvin erilaiset käsitykset siitä, miten tunteita käsitellään.

– Minulla on sellainen periaate, että yritän unohtaa ikävät ajatukset. En käsittele niitä vaan laitan aivoissani niiden päälle rastin ja jätän ne sinne, Jarno toteaa. 

Maaretin mukaan vaikeat asiat pitää avata, jakaa ja selittää. Kuten kaikki psykoterapeutit, hänkin on käsitellyt lapsuuttaan terapiassa. Maaret on aiemmin kertonut, että lapsuudenperhe oli puuhakas ja tavallinen.