Sofi Oksanen. Kuva: Jonna Öhrnberg
Sofi Oksanen. Kuva: Jonna Öhrnberg

Kirjailija Sofi Oksanen oli mukana suunnittelemassa itselleen nimikkosaapikkaita, jotka sopivat myös leveäjalkaiselle suomalaisnaiselle.

Muutama vuosi kirjailija Sofi Oksanen oli hämeenlinnalaisessa kirjakaupassa promoamassa kirjaansa. Silloin kenkäsuunnittelija Angeline Jae marssi hänen puheilleen ja kysyi, voisiko hän tehdä Sofille kengät.

– Sofi oli heti mukana. Hän sanoi, että tarvitsikin itse asiassa juuri uudet kengät, Angelina kertoi Sofi Boots -saappaiden julkistamistilaisuudessa.

Sofi kiinnostui yhteistyöstä, koska hän näki Angelinessa intohimoisen, taitavan kenkäsuunnittelijan, joka ymmärsi, millainen lesti suomalaiselle lättäjalalle sopii.

– Ja olenhan minä ihan kenkähullu, Sofi sanoi.

Kirjailija mukana suunnittelussa

Kenkäsuunnittelija ja kirjailija löivät päänsä yhteen ja aloittivat suunnittelutyön. Lopulta syntyi pari solakoita, korkeakorkoisia nahkasaappaita, musta-punaisina ja vaaleanpuna-tummansinisinä.

– Sofilla on tosi rajattu värimieltymys. Olin yllättynyt siitä, että hän pitää punaisesta. Olin liittänyt häneen sinisen ja violetin sävyt, Angeline pohti.

Tiettyjen värien lisäksi Sofi toivoi, että saappaiden varsi olisi siro.

–  Kun on pienikokoinen nainen, jolla on 40-numeroinen jalka, on joskus vaikeaa löytää varresta istuvia kenkiä. Ei tunnuta ymmärtävän, että vaikka kengännumero on 40, ei välttämättä ole kaksi metriä pitkä ja paina 200 kiloa, Sofi sanoi.

Saappaiden takasaumassa on värillinen nahkakaitale. Kenkäsuunnittelija sai siihen inspiraation Sofin tuotannosta.

– Se symboloi maiden rajoja, Angeline kertoi.

Vaatteet avaavat keskustelua

Ulkonäkö on Sofille muutenkin keinoa viestiä tuotannostaan. Esimerkiksi kirjojen promokiertueilla hän valitsee vaatteensa niin, että ne johdattavat kirjan maailmaan.

Uusimman Norma-teoksen kiertueella hän esimerkiksi pukeutuu Intia- ja Kiina-vaikutteisiin asuihin, koska Norma käsittelee hiusbisnestä, joiden keskiössä Intia ja Kiina ovat. Kun kyyhkyset katosivat -teosta hän promosi teeman mukaisesti 1940-luvun jakkupuvussa.

– Vaatteista tulee usein kysymyksiä, jotka voivat toimia aasin siltoina kirjojen teemojen maailmaan, Sofi sanoi.

Hän kertoi, että esimerkiksi tv-ohjelmiin ei usein suostuta ottamaan kirjailijan teosta näkyville.

– Sitä voitaisiin esimerkiksi pitää tuotesijoitteluna.

Siksi Sofilla saattaa olla keskusteluohjelmassa mukana vaikka käsilaukku, jossa kirjan kansi näkyy. Käsilaukkua kun ei viedä naiselta pois.

– Ja kirjailija on kuitenkin julkisuudessa puhumassa ennen kaikkea työstään.

Pitääkö kirjailija brändätä?

Sofin nimissä on suunniteltu ennenkin. Vuonna 2013 hän teki yhteistyössä huonekaluvalmistaja Boknäsin kanssa Kyykykaruselli-nimisen kirjahyllyn, jonka nimi viittaa teokseen Kun kyyhkyset katosivat.

Sofi kieltää jyrkästi ajatuksen siitä, että tuotteiden suunnittelussa olisi kyse kirjailijan brändin vahvistamisesta tai tavoitteesta myydä lisää kirjoja vahvistamalla kirjailijabrändiä. Sofin mielestään brändäämisellä ja kirjailijoilla ei ylipäänsä ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

– En ymmärrä tuota ajatusta millään tavalla. Brändäys ja taide ovat kaksi eri asiaa, ja olemme kuitenkin taiteen tekijöitä.

Tunnesyöminen ja oman vartalon häpeily estivät radiotoimittaja Hanna Kinnusta olemasta se urheilullinen ja sisukas tyyppi, joka hän todellisuudessa on.

Kaksi vuotta sitten seisoin alasti peilin edessä ja mietin, kuka on vienyt minun kehoni. Raskausarvet ja kilot eivät olleet minun kroppaani, Radio Aallon Dynastiasta tuttu aamujuontaja Hanna Kinnunen muistelee.

Hanna oli juuri aloittanut kehosuhdekurssin, josta etsi apua tunnesyömiseen ja epämukavaan oloon. Kurssilla tehtiin harjoituksia, jotka opettivat kuuntelemaan kehon viestejä.

– Huomasin, etten pystynyt seisomaan peilin edessä minuuttia kauempaa. Tein harjoituksen vielä muutaman kerran, ja pystyin viimein hengittämään. Sitten aloin kiittää vatsaani ja rintojani, jotka ovat jaksaneet kantaa ja imettää kaksi lasta. Aloin keskittyä myönteisiin tunteisiin ja löytää viimein iloisen itseni.

Liian iso liikkumaan?

Hanna on aina ollut liikunnallinen. Hän aloitti tanssin kolmevuotiaana ja jatkoi kilpatanssia 14-vuotiaaksi SM-tasolle asti. Sitten nivelsiteet katkesivat ja tanssi jäi harrastukseksi. Pitkästä liikuntataustastaan huolimatta Hanna ei ole koskaan pitänyt itseään urheilullisena.

– Laihdutin ensimmäisen kerran 11-vuotiaana. Koulussa jotkut kiusasivat pyöreydestä. Ajattelin, että hoidan asian ja lenkkeilin salaa koko kesän. Laihdutus loppui, kun äitini havahtui muutokseen kesän lopussa. Olin hetken aikaa aivan liian taitava salaamaan ensin surun kiusatuksi tulemisesta ja sen jälkeen laihduttamiseni, Hanna kertoo.

Teini-iässä tanssivalmentaja haastoi Hannan kanssaan painonpudotuskisaan.

Toisen kerran Hanna kohtasi paineita laihduttaa, kun teini-iässä tanssivalmentaja haastoi hänet kanssaan painonpudotuskisaan.

– Hänen mukaansa parin kilon pudotus olisi auttanut lajissa pärjäämisessä. Tanssissa kilpailu oli kovaa, ja tunsin tanssijoita, joilla oli anoreksia tai bulimia. Lajista puuttui lapsen näkökulmasta tervettä suhtautumista urheiluun. En ryhtynyt laihdutuskisaan.

Tanssi pysyi säännöllisenä osana Hannan elämää aina kolmekymppiseksi asti. Hän tanssi kuubalaista salsaa, streetiä ja discoa ja myös opetti tanssimista.

– Rakastan tanssia ja olen ollut lahjakas oppimaan koreografioita. Silti mielessäni on kytenyt ajatus siitä, että en voi harrastaa lajia, jos olen tietyn kokoinen.

Suklaasieposta salikissaksi

Ruuhkavuosien myötä tanssiharrastus jäi lähes kokonaan, ja Hannan urheilut koostuivat satunnaisista kuntosalipyrähdyksistä.

– Vuosina 2006–2009 näyttelin Salatut Elämät -sarjassa ja olin reilusti ylipainoinen. Taustalla oli vaikea ero, jota hoidin tunnesyömällä. Myös raskauteni vaikuttivat suhteeseeni liikuntaan ja ruokaan, Hanna pohtii.

– Ensimmäinen lapseni syntyi vuonna 2010. Synnytys oli raju ja päättyi sektioon. Kun pääsin kotiin, kävelin 3,5 tuntia päivässä, koska halusin palavasti olla hyvinvoiva tuore äiti.

Vuonna 2012 syntyi toinen lapsi, ja jälleen Hanna hoiti väsymystä tunnesyömällä. Vasta muutaman vuoden kuluttua kehosuhdekurssille lähdettyään hän oivalsi, millaista liikuntaa ja ruokaa hänen vartalonsa kaipaa.

– Olin ollut monta vuotta surullinen, en oma iloinen itseni. Tajusin, että liikunnan tärkein tehtävä on tuottaa hyvää oloa ja energiaa ja ettei minun tarvitse mennä suklaakaapille, jos on paha tai väsynyt olo.

”Haluan, että lapsillenikin välittyy se, että minulla on terve suhde vartalooni.”

Tänä syksynä Hanna on treenannut salilla personal trainer Mikko Silvennoisen ohjauksessa. Liikuntarutiinin löytymiseen vaikutti se, että Hannan kilpirauhasesta löydettiin loppukesästä kasvain.

– Se oli hyvänlaatuinen, mutta se säikäytti, ja koin tarvetta laittaa asiat uuteen tärkeysjärjestykseen. Olen 37-vuotias ja jemmannut paljon suklaata ja karkkia itseeni. Nyt on aika pitää itsestä huolta, Hanna sanoo.

– Jotkut sanovat, että on luksusta maksaa pt:stä, mutta ei se ole. Tarvitsin jonkun, joka ymmärtää jahkailujani ja ruuhkavuosiani. Mikon laatima treeniohjelma ja ruokavalio tuntuvat luonnollisilta.

Hannalle tärkeintä treenaamisessa eivät ole pudotetut kilot. Siksi hän ei ole asettanut itselleen painotavoitteita. Tärkeintä on tehdä liikunnasta pysyvä elämäntapa.

Nykyään Hanna ei mieti, tarvitsisiko olla tietyn muotoinen voidakseen urheilla. Hän käy tanssimassa streetiä aina kun ehtii.

– Suhtaudun peilikuvaani rehellisesti, se on tällä hetkellä sellainen kuin on. Uskon ennen kaikkea hyvinvoivaan kehoon ja haluan, että lapsillenikin välittyy se, että minulla on terve suhde vartalooni. Nyt ajattelen, etteivät kilot määrittele kuntoani.

Hanna Kinnunen

Oulusta kotoisin oleva 37-vuotias Radio Aallon Dynastia-ohjelman aamujuontaja asuu Klaukkalassa miehensä ja 5- ja 7-vuotiaiden lastensa kanssa.

Työskennellyt näyttelijänä esimerkiksi Salatut Elämät -sarjassa ja Levottomat 3 -elokuvassa sekä toimittajana Yleisradiossa.

Kirjoittanut kehopositiivisuuteen kannustavan kirjan Valtavan ihana yhdessä Aino-Kuutamo Uusitorpan kanssa.

29-vuotiaan Alina Tomnikovin näyttelijänura on nyt hurjassa nosteessa. Kuva: Sanoma-arkisto / Jonna Öhrnberg
29-vuotiaan Alina Tomnikovin näyttelijänura on nyt hurjassa nosteessa. Kuva: Sanoma-arkisto / Jonna Öhrnberg

Näyttelijä Alina Tomnikovia kutsuttiin jo lapsena Suomen Juulia Roopertiksi. Ujo lapsi rakasti esiintymistä kotona isänsä vhs-kameralle.

”Milloin nää sinne Puttoukseen?” sukulaiset Oulussa ovat kyselleet näyttelijä Alina Tomnikovilta, 29, jo pitkään. Nyt se vihdoin tapahtuu, ja Alina on pestistä tohkeissaan itsekin.

– Olen katsellut Putousta sen alkukausista lähtien, ensin ihan muina faneina, sitten näyttelijän vinkkelistä. Olen ihastellut, miten monipuolisesti näyttelijät saavat siinä revitellä. Tunnen, että nyt oli minulle oikea aika lähteä mukaan.

Katso videolta, millainen kujeilija Alina oli jo lapsena! Videopotpuri on kooste Alinan Dimka-isän kuvaamista vhs-nauhoista.


Alina tuntuu rytinällä lyöneen läpi urallaan parin viime vuoden aikana. On tv-sarjoja Syke, Pää edellä, Downshiftaajat ja Donna sekä elokuvia Rendel, Tuntematon sotilas, pari Rölliä sekä pian ensi-iltansa saava Veljeni vartija.  Niiden lisäksi Alina on näytellyt muun muassa Ryhmäteatterissa sekä Kansallisteatterissa.

– Olen saanut tehdä draamaa, sketsiviihdettä ja kaikenlaista. Putous-komedia on yksi asia lisää taiteilijuuteni sisällä.

Sukulaistäti kutsui Alinaa Suomen Juulia Roopertiksi jo silloin, kun tyttö oli polvenkorkuinen.

– Lapsena haaveilin, että minusta kasvaisi Pretty Womanin ihana kiharatukka tai Fifth Elementin Leeloo, jota Milla Jovovich näytteli. Nykyään mieluusti näyttelisin sellaisia rooleja, mutta enää en haluaisi olla he, Alina nauraa.

Muiden mokailu puhdistaa

Alina kiittelee Putous-porukan keskinäistä yhteishenkeä. Sen kokeneet tekijät rauhoittelevat ensikertalaisia ja muistuttavat nauttimaan kaiken tohinan keskellä.

– Pirullista onkin, että paineet tulevat itseltäni. Tiedostan hyvin ohjelman suosion, Alina sanoo.

Alinaa viehättää, että suosikkiohjelma on koko perheen viihdettä.

– Se yhdistää ikään katsomatta, hän miettii.

– Ja onhan siinä sekin, että katsomalla sekoiluamme ja mokailuamme ihmiset voivat kotisohvillaan puhdistua omista nolouksista. Siinä kunkin häpeät himmenevät, kun seuraa muiden painavan menemään ilman mitään häpyä.

Putous MTV3 pe 20.1. alkaen.