”Tykkään juhlia pitkän kaavan mukaan aamuun asti, kun siihen on aikaa ja mahdollisuus”, kiireinen kirjailija Sofi Oksanen kertoo. Kuva: Karoliina Paatos
”Tykkään juhlia pitkän kaavan mukaan aamuun asti, kun siihen on aikaa ja mahdollisuus”, kiireinen kirjailija Sofi Oksanen kertoo. Kuva: Karoliina Paatos

Sofi Oksanen juo mieluiten vain tiukkaa viinaa eikä osaa matkustaa bussilla. – Haluan, että siellä on mukanani joku toinen, kirjailija sanoo.

Kirjailija Sofi Oksanen, 38, on tänäkin vuonna reissannut maailmalla melkein neljä kuukautta. Kotoaan Kalliosta hän suhaa lentokentälle aina taksilla, sillä matka pirssin kyydissä vie vain 20 minuuttia.

– Matkustaminen on helvetin rasittavaa muutenkin, jos sitä tekee paljon. En ymmärrä, että ihmisten pitäisi säästää taksikuluissa.

Muulloin kotikaupungissaan liikkuessaan Sofi tykkää käyttää raitiovaunua ja metroa. Bussin kyytiin hän ei sen sijaan suostu nousemaan ilman tietäväistä seuralaista.

– Bussilla matkustaminen on ihan liian monimutkaista ja hankalaa. En suoraan sanottuna ole ihan varma osaanko käyttää bussia, vaikka olen sentään kasvanut bussikaupungissa. Siinä on vain liikaa kaikkea, kun pitää tietää aikataulut ja painella niitä nappeja, ja tietää, missä bussi pysähtyy ja mistä se ottaa kyytiin ja vielä heiluttaa kättä, Sofi sanoo.

Tiukkaa viinaa tai drinkkejä

Matkat ovat vieneet Sofia ympäri maailmaa kirjamessuille sekä julkistamaan kirjojensa uusia käännöksiä. Hänen teoksiaan on käännetty 50 eri kielialueelle.

– Nykyään kirjani ei ilmesty vain yhden kerran Suomessa, vaan lukijakuntana on koko maailma. Kirja tulee jatkuvalla syötöllä ulos jossakin. Ja koska kritiikkejä ilmestyy koko ajan, ei niistä oikeastaan jaksa enää kiinnostua.

Sofin mukaan Suomessa ei vielä tajuta, että käännöskirjailijuus vaatii jatkuvaa työtä.

– Haastavinta ei ole se, että yksi kirja saadaan myytyä ulkomaille, haastavinta on pitää kansainvälinen yleisö. Iso breikkaus on vasta alku, ei mikään pysyvä tila.

Silloin kun kiireinen kirjailija ehtii baariin, hän tietää, mitä tilaa.

– Juon mieluiten ja oikeastaan vain tiukkaa viinaa tai drinkkejä, koska minulle ei tule niistä krapulaa.

Miksi Sofi on vapaaehtoisesti lapseton? Miten usein hän käy kampaajalla hoitamassa rastojaan? Mitä koriste-esineitä hän kerää? Lue lisää Sofin elämän tärkeistä numeroista Me Naisten numerosta 42/2025.

Lue lisää:

Sofi Oksanen: ”Yö on minulle parasta aikaa”

Ikuisesti sopeutumaton Sofi Oksanen

Sofi Oksanen

Kirjailija on syntynyt 7.1.1977 Jyväskylässä. Asuu Helsingissä aviomiehensä kanssa.

Opiskellut kirjallisuutta ja kirjoittamista yliopistossa sekä dramaturgiaa Teatterikorkeakoulussa.

Julkaissut viisi romaania ja kaksi näytelmää. Puhdistus voitti monia palkintoja, muun muassa Finlandian vuonna 2008.

Kirjoja käännetty 50 kielialueelle ja myyty pelkästään Suomessa puoli miljoonaa.

Tuorein romaani Norma on juuri ilmestynyt.

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Mt-hoitaja

Katariina Souri järkyttyi psykiatrin diagnoosista – kertoo IL:lle kieltäytyneensä lääkityksestä

Terapiaan pääsee, vaikka kieltäytyisi lääkkeistä. MUTTA, Kelan korvausta ei saa silloin. Terapiatunti maksaa noin 70-120,-/h. Joten jos varaa on ja apua ajattelee saavansa, niin kannattaa miettiä kokonaan itse maksettavan terapian vaihtoehtoa. Paniikkihäiriö ei ole osa kaksisuuntaista. Tiukan tulkinnan mukaan paniikkihäiriö ei edes ole mielenterveysongelma/-häiriö/-sairaus, vaan tilapäinen ahdistuskohtaus.
Lue kommentti

Timon ja hänen puolisonsa Maikin ensimmäinen yhteinen lapsi on poika. 

Timo Lavikaisen, 43, perheessä eletään jännittäviä aikoja.

Timo valmistautuu parhaillaan Putoukseen ja kuvaa sketsejä tammikuussa alkavaa ohjelmaa varten. Samaan aikaan on puhelimen oltava lähettyvillä, sillä Timon puolison Maikin laskettu aika on näillä hetkillä.

– Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen, Timo totesi, kun hän saapui 95-elokuvan kutsuvierasensi-iltaan Espoon kulttuurikeskukseen.

Timolla on niin sanotun ”tavallisen kansalaisen rooli” kaikkien aikojen suurimmassa suomalaisessa jääkiekkoelokuvassa. Elokuvaan liittyy jo nyt muitakin tärkeitä muistoja, Timo kertoo.

”Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen.”

– Kun minulla oli tässä viimeinen kuvauspäivä, vaimo teki positiivisen raskaustestin. Jouluvauvaa meille odotetaan.

Timolla on parikymppinen tytär, ja Maikilla on 10-vuotias tytär. Pian syntyvä lapsi on parin ensimmäinen yhteinen. Näyttelijä kertoo, että hartaasti odotettu vauva on poika.

– Meillä ehti olla useampi, kolme keskenmenoa ja sitten lopulta tärppäsi näin. Ne olivat kovia paikkoja.

Timo luottaa, että vauvan hoito palailee mieleen vanhasta muistista.

– Suhtaudun luottavaisesti. Uskon, että kasvattajana olen rennompi, kun kaikki ei ole ihan uutta.