Kaksi huippu-urheilijaa perusti perheen ja toisen piti tinkiä urastaan. Kaisa Wallinheimo pitää perhettä pystyssä nytkin, kun Sinuhe vaihtoi kiekkoilun eduskuntaan.

Kuva Karoliina Paatos

Wallinheimojen  perheellä on takanaan kiireisin vuosi. Sen aikana isäntä, Sinuhe, on lopettanut 20-vuotisen jääkiekkouransa, siirtynyt yritysvalmentajaksi ja kampanjoinut tuoreeksi kansanedustajaksi. Samaan aikaan vaimo Kaisa on hoitanut päivätyötään liikunnanopettajana, aloittanut Suomen Urheiluliitossa valmentajana ja treenaa nyt koulunsa nuoria jatkoon Stage-ohjelman musikaalikisassa.

Katseet kohtasivat

Miten tapasitte?

Sinuhe: Katseemme kohtasivat ensi kerran punttisalilla 1997. Kaisa oli vaikuttava näky trikoissaan, vaikka väitänkin, että se oli pilke silmissä, joka kiinnitti huomioni.

Kaisa: Näimme Jyväskylän urheiluareenoilla, silloin elettiin vuoden 1997 kesää. Urheilullisuus ei ollut minulle tärkeä valintakriteeri, mutta kyllä se oli positiivinen piirre Sinuhen olemuksessa.

Mihin ihastuit hänessä?

Kaisa: Juuri sporttisuuteen ja poikamaisuuteen. Sellainen Sinkku on edelleen.

Sinuhe: Kaisa paljastui valovoimaiseksi persoonaksi ja äärimmäisen fiksuksi naiseksi. Olisin ottanut paketin ilman kympin koulukeskiarvoa ja kuuden ällän papereitakin. Hän oli uskomattomassa kunnossa niin ulkoisesti kuin henkisestikin, ja on edelleen.

Miksi urheilija usein löytää puolisokseen urheilijan?

Sinuhe: Eikös me jääkiekkoilijat yleensä löydetä missejä? Huippu-urheilijan työ on itsekästä, mutta Kaisa tunsi sen raadollisuuden. Urheilijamiehelle hän on ihannevaimon prototyyppi, jonka sinnikkyydelle voi vain nostaa hattua. Ehkä kiekkoilijoiden kannattaisi unohtaa missit ja etsiä entisiä huippu-urheilijoita.

Kaisa: Meitä yhdistivät samanlainen ajatusmaailma ja elämänarvot. Minä ymmärsin Sinkun uran henkistä vaativuutta paremmin kuin moni muu.

Oman kilpaurani lopetin 1998, kun tulin raskaaksi. Pari vuotta teki tiukkaa. Vaikka sain elää urheilua Sinkun kautta, kaipasin omakohtaisia flow-tiloja, joita olin kokenut vain urheillessa. Äitiys ei herättänyt samaa oloa. Ihmettelin, miksi muut naiset ylistivät äitiyttä. Löysin ne tunteet vasta myöhemmin. Minun piti aloittaa elämä uudesta näkökulmasta. Silti en koskaan tunne uhrautuneeni. Päätökseni ovat olleet valintoja, eivät koskaan uhrauksia.

Muutosvaihe

Millaista arkenne on?

Kaisa: Koska työrintamalla tapahtuu nyt paljon, elämme muutosvaihetta, mutta arkemme on onnellista. Jos toinen väsähtää, silloin toinen nostaa ja tukee. Joka päivä kuulen Sinkulta sanat ’rakastan sua’.

Sinuhe: Kiekkoilijaelämä oli sitä, että minun piti saada nukkua päiväunet, syödä oikeaan aikaan eikä keskittymistäni saanut häiritä. Nyt tunnen, että suhde perheeseen on lähentynyt, varsinkin henkisesti olen enemmän läsnä. Olen mielettömän onnellinen tässä liitossa. Toivottavasti Kaisa tuntee samoin.

Miten vietätte vapaa-aikaa?

Kaisa: Pidämme kiinni perinteestä olla välillä kahden kesken. Suhdetta pitää hoitaa eikä ajatella, että se menee omalla painollaan seuraavatkin 14 vuotta.

Sinuhe: Hoidamme suhdetta käymällä leffassa tai syömässä kahdestaan. Joskus reissaamme yöksi toiseen kaupunkiin.

Kumpi päättää kaapin paikan?

Sinuhe: Kaisa päättää käytännön asioista, isommista keskustelemme yhdessä. Kaisan mielestä voisin määräillä enemmänkin, mutta ei minua kiinnosta.

Kaisa: Miehen pitäisi olla perheen pää, mutta olen joutunut ottamaan sitä roolia, kun Sinuhe on paljon poissa. Aika harvoin olemme rajusti eri mieltä.

Mikä toisessa on parasta?

Sinuhe: Se, että Kaisa on jaksanut minua näin pitkään. En ole ollut helppo ihminen enkä helpoin kumppani. Kaisa on loistava äiti, vaikka hän joskus poteekin riittämättömyyttä. Silloin muistutan, ettei parempaa äitiä voi lapsille olla.

Kaisa: Se, että Sinkku todella välittää perheestä ja on valmis tekemään vaikeitakin valintoja meidän parhaaksemme. Uskon, että hän olisi jättänyt pyrkimättä eduskuntaan, jos perhe olisi vaatinut niin.

Sinuhe Wallinheimo

  • 9.3.1972 Jyväskylässä syntynyt kokoomuksen kansanedustaja. Aktiiviura jääkiekkomaalivahtina 1991–2010. Pelasi myös Ruotsissa, Saksassa, USA:ssa ja Venäjällä. Lempinimi Sinkku.
  • Suorittanut kolme korkeakoulututkintoa.
  • Juhli MM-kultaa pelaajayhdistyksen puheenjohtajana. ”Protokolla ehkä muutamilta unohtui, mutta eihän kultaakaan voiteta joka vuosi.”

Kaisa Wallinheimo

  • 21.1.1969 Evijärvellä syntynyt huippukorkeushyppääjä (ent. Gustafsson).
  • Liikunnan ja terveystiedon opettaja sekä Suomen Urheiluliiton valmentaja.
  • Korkeushypyn Suomen mestari 1995–98, kolmiloikan SM 1995.
  • Perheeseen kuuluu kolme lasta Julius, Joanna ja Lukas.
  • Treenasi Cygnaeus-lukion musikaaliryhmää Stage-ohjelmassa.

Parisuhteellista-sarjassa pariskunta vastaa samoihin kysymyksiin kuulematta toistensa vastauksia.

Ida Paul ja Kalle Lindroth ovat Emma Gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi. 

Duona esiintyvän Ida Paulin ja Kalle Lindrothin työtilanne ei ole tavanomaisin, sillä Ida Paul opiskelee toista vuotta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa.

”Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita.”

– Lensin yöllä juuri takaisin Suomeen. Teemme töitä periodeissa. Suomessa teemme keikkoja ja musajuttuja. Kun olen Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita, Ida Paul kertoi tänään Emma-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Ida Paulin äiti on suomalainen ja isä yhdysvaltalainen. Lapsena hän on asunut Amerikassa lyhyen aikaa, jolloin haave amerikkalaisessa yliopistossa opiskelusta lujittui. 

Hakuprosessi Harvardiin kesti puoli vuotta, jonka aikana Ida Paul keräsi suosituksia opettajilta ja kollegoilta, kirjoitti esseitä ja teki SAT-pääsykokeen. Ida Paul teki jo tuolloin, 19-vuotiaana, kappaleita Warnerin artisteille.

– Toki arvosanat pitää olla kouluun riittävän hyvät, mutta pitää olla lisäksi joku asia, jossa on ihan huippu. Minulla se oli tämä musajuttu, joka on yhä minulle numero yksi.

”Kaikki eivät ole tiedehörhöjä”

Harvardissa Ida Paul ei ole vielä päättänyt pääainettaan, mutta on opiskellut yhteiskuntatieteitä, naistutkimusta sekä sivuaineina tanssia ja teatteria. Hän asuu kampuksella asuntolassa.

”Koulu on ihan oma ekosysteeminsä.”

– On kivaa, kun parhaat kaverit asuvat ihan naapurissa. Koulu on ihan oma ekosysteeminsä, kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. 

– Vaikka koulussa on lahjakkaita ihmisiä, ei kaikki todellakaan ole mitään tiedehörhöjä, jotka ovat hautautuneet laboratorioon. Sinne haetaan joka vuosi entistä monipuolisempi vuosiluokka opiskelijoita.

Harvardiin pääsy ei jää rahasta kiinni

Lukuvuosimaksu Harvardissa on yli 50 000 dollaria eli yli 42 000 euroa. Ida Paul painottaa, että Harvard kuuluu need blind -haun piiriin, jossa maksut räätälöidään opiskelijalle maksukyvyn mukaan. Loput maksusta kuitataan lahjoituksilla, joita yliopisto on saanut.

– Tiedän opiskelijoita, jotka eivät maksa opiskelusta mitään. Jotkut käyvät opintojen ohella töissä. Kenelläkään ei jää pääsy rahoituksesta kiinni.

”Musa on ainut pysyvä asia mun elämässä.”

Ida Paulilla on tällä hetkellä koti Suomessa ja Amerikassa, mutta hän uskoo panostavansa tulevaisuudessa eniten musiikkiin. Ida Paulin ja Kalle Lindrothin ensimmäinen albumi julkaistaan helmikuussa.

– Musa on ainut muuttumaton, pysyvä asia mun elämässä. Vaikka elämä ja vaatimuksen Harvadissa ovat joskus stressaavia, se varmasti kannattaa. Mitä enemmän koen, sitä enemmän minulla on myös lauluihin kirjoitettavaa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla