Kaksi huippu-urheilijaa perusti perheen ja toisen piti tinkiä urastaan. Kaisa Wallinheimo pitää perhettä pystyssä nytkin, kun Sinuhe vaihtoi kiekkoilun eduskuntaan.

Kuva Karoliina Paatos

Wallinheimojen  perheellä on takanaan kiireisin vuosi. Sen aikana isäntä, Sinuhe, on lopettanut 20-vuotisen jääkiekkouransa, siirtynyt yritysvalmentajaksi ja kampanjoinut tuoreeksi kansanedustajaksi. Samaan aikaan vaimo Kaisa on hoitanut päivätyötään liikunnanopettajana, aloittanut Suomen Urheiluliitossa valmentajana ja treenaa nyt koulunsa nuoria jatkoon Stage-ohjelman musikaalikisassa.

Katseet kohtasivat

Miten tapasitte?

Sinuhe: Katseemme kohtasivat ensi kerran punttisalilla 1997. Kaisa oli vaikuttava näky trikoissaan, vaikka väitänkin, että se oli pilke silmissä, joka kiinnitti huomioni.

Kaisa: Näimme Jyväskylän urheiluareenoilla, silloin elettiin vuoden 1997 kesää. Urheilullisuus ei ollut minulle tärkeä valintakriteeri, mutta kyllä se oli positiivinen piirre Sinuhen olemuksessa.

Mihin ihastuit hänessä?

Kaisa: Juuri sporttisuuteen ja poikamaisuuteen. Sellainen Sinkku on edelleen.

Sinuhe: Kaisa paljastui valovoimaiseksi persoonaksi ja äärimmäisen fiksuksi naiseksi. Olisin ottanut paketin ilman kympin koulukeskiarvoa ja kuuden ällän papereitakin. Hän oli uskomattomassa kunnossa niin ulkoisesti kuin henkisestikin, ja on edelleen.

Miksi urheilija usein löytää puolisokseen urheilijan?

Sinuhe: Eikös me jääkiekkoilijat yleensä löydetä missejä? Huippu-urheilijan työ on itsekästä, mutta Kaisa tunsi sen raadollisuuden. Urheilijamiehelle hän on ihannevaimon prototyyppi, jonka sinnikkyydelle voi vain nostaa hattua. Ehkä kiekkoilijoiden kannattaisi unohtaa missit ja etsiä entisiä huippu-urheilijoita.

Kaisa: Meitä yhdistivät samanlainen ajatusmaailma ja elämänarvot. Minä ymmärsin Sinkun uran henkistä vaativuutta paremmin kuin moni muu.

Oman kilpaurani lopetin 1998, kun tulin raskaaksi. Pari vuotta teki tiukkaa. Vaikka sain elää urheilua Sinkun kautta, kaipasin omakohtaisia flow-tiloja, joita olin kokenut vain urheillessa. Äitiys ei herättänyt samaa oloa. Ihmettelin, miksi muut naiset ylistivät äitiyttä. Löysin ne tunteet vasta myöhemmin. Minun piti aloittaa elämä uudesta näkökulmasta. Silti en koskaan tunne uhrautuneeni. Päätökseni ovat olleet valintoja, eivät koskaan uhrauksia.

Muutosvaihe

Millaista arkenne on?

Kaisa: Koska työrintamalla tapahtuu nyt paljon, elämme muutosvaihetta, mutta arkemme on onnellista. Jos toinen väsähtää, silloin toinen nostaa ja tukee. Joka päivä kuulen Sinkulta sanat ’rakastan sua’.

Sinuhe: Kiekkoilijaelämä oli sitä, että minun piti saada nukkua päiväunet, syödä oikeaan aikaan eikä keskittymistäni saanut häiritä. Nyt tunnen, että suhde perheeseen on lähentynyt, varsinkin henkisesti olen enemmän läsnä. Olen mielettömän onnellinen tässä liitossa. Toivottavasti Kaisa tuntee samoin.

Miten vietätte vapaa-aikaa?

Kaisa: Pidämme kiinni perinteestä olla välillä kahden kesken. Suhdetta pitää hoitaa eikä ajatella, että se menee omalla painollaan seuraavatkin 14 vuotta.

Sinuhe: Hoidamme suhdetta käymällä leffassa tai syömässä kahdestaan. Joskus reissaamme yöksi toiseen kaupunkiin.

Kumpi päättää kaapin paikan?

Sinuhe: Kaisa päättää käytännön asioista, isommista keskustelemme yhdessä. Kaisan mielestä voisin määräillä enemmänkin, mutta ei minua kiinnosta.

Kaisa: Miehen pitäisi olla perheen pää, mutta olen joutunut ottamaan sitä roolia, kun Sinuhe on paljon poissa. Aika harvoin olemme rajusti eri mieltä.

Mikä toisessa on parasta?

Sinuhe: Se, että Kaisa on jaksanut minua näin pitkään. En ole ollut helppo ihminen enkä helpoin kumppani. Kaisa on loistava äiti, vaikka hän joskus poteekin riittämättömyyttä. Silloin muistutan, ettei parempaa äitiä voi lapsille olla.

Kaisa: Se, että Sinkku todella välittää perheestä ja on valmis tekemään vaikeitakin valintoja meidän parhaaksemme. Uskon, että hän olisi jättänyt pyrkimättä eduskuntaan, jos perhe olisi vaatinut niin.

Sinuhe Wallinheimo

  • 9.3.1972 Jyväskylässä syntynyt kokoomuksen kansanedustaja. Aktiiviura jääkiekkomaalivahtina 1991–2010. Pelasi myös Ruotsissa, Saksassa, USA:ssa ja Venäjällä. Lempinimi Sinkku.
  • Suorittanut kolme korkeakoulututkintoa.
  • Juhli MM-kultaa pelaajayhdistyksen puheenjohtajana. ”Protokolla ehkä muutamilta unohtui, mutta eihän kultaakaan voiteta joka vuosi.”

Kaisa Wallinheimo

  • 21.1.1969 Evijärvellä syntynyt huippukorkeushyppääjä (ent. Gustafsson).
  • Liikunnan ja terveystiedon opettaja sekä Suomen Urheiluliiton valmentaja.
  • Korkeushypyn Suomen mestari 1995–98, kolmiloikan SM 1995.
  • Perheeseen kuuluu kolme lasta Julius, Joanna ja Lukas.
  • Treenasi Cygnaeus-lukion musikaaliryhmää Stage-ohjelmassa.

Parisuhteellista-sarjassa pariskunta vastaa samoihin kysymyksiin kuulematta toistensa vastauksia.

Riikka Pulkkinen varoittaa lukijaa vetämästä liikaa yhtäläisyysmerkkejä kirjan hahmon ja kirjailijan oman elämän välille. ”Olisi mahdotonta, että olisin itse ehtinyt elää kaikki elämät ja tapahtumat, joita kirjan henkilöille on tapahtunut.” Kuva: Jonna Öhrnberg
Riikka Pulkkinen varoittaa lukijaa vetämästä liikaa yhtäläisyysmerkkejä kirjan hahmon ja kirjailijan oman elämän välille. ”Olisi mahdotonta, että olisin itse ehtinyt elää kaikki elämät ja tapahtumat, joita kirjan henkilöille on tapahtunut.” Kuva: Jonna Öhrnberg

Riikka Pulkkinen erosi reilu vuosi sitten. – Meillä on eksän kanssa hyvät välit, ja teemme paljon asioita lapsen kanssa yhä yhdessä, Riikka Pulkkinen sanoo.

Kirjailija Riikka Pulkkinen, 38,  julkaisee viidennen romaaninsa syyskuussa. Suositun kirjailija Lasten planeetta -niminen teos käsittelee rakkautta, hulluutta, maailmanloppua sekä eroamista.

Riikka ja konsulttina toimiva Erkki Perälä erosivat reilu vuosi sitten. Heillä on viisivuotias tytär, jonka huoltajuuden he jakavat.

– Itselle erokokemus on ennen kaikkea eroamista perheestä, ei pelkästään liitosta. Toisaalta tämä erovuosi osoitti myös sen, että jollain tavalla olemme yhä perhe.

– Meillä on eksän kanssa hyvät välit, ja teemme paljon asioita lapsen kanssa yhä yhdessä. Se on jopa luontevaa. Vaikka muskarin kevätjuhlan jälkeen menimme yhdessä syömään ja kohotimme maljat. Sellaisista asioita haluaa pitää kiinni.

 Kirjailijan on vielä vaikea tiivistää eroa yhteen tunteeseen.

– Ero vaikuttaa ihan kaikkeen. Maailmankuvaan, rakkauskäsitykseen, menettämistä se ainakin on. Samalla ero on aktiivinen päätös, jossa täytyy tunnistaa itsensä vastuusta. Siksi kirjailijana tykkään käsitellä isoja teemoja, ettei isoja asioita tarvitse typistää pieneksi.

Yökahvit vaihtuivat junatreffeihin

Riikka Pulkkinen nousi yhdeksi maan nimekkäimmistä kirjailijoista 26-vuotiaana, kun Raja-teon julkaistiin. Hän aloitti kirjan kirjoittamisen 20-vuotiaana. Työskentelytavat ovat muuttuneet tuon jälkeen, kun kirjoittamisesta tuli ammatti.

– Nykyään olen aamupäiväkirjoittaja. Esikoisteosta kirjottaessa saatoin keittää yökahvit ja kirjoitin illalla, mitä en nykyisin tee.

Myös lapsen myötä työaika on selkeytynyt. Välillä luova työ vaatii kuitenkin irtiottoja.

– Luovan kirjoittamisen oppaassa sanotaan, että kannattaa sopia välillä treffit itsensä kanssa, jos kirjoitus ei kulje. Tällöin saatan hypätä junaan ja kirjautua hotelliin. Se auttaa minua. Myös pitkät urheiluleirityyppiset kirjoitusputket toimivat.

Riikka kokee ravintolavaunun toimivaksi kirjoituspaikaksi.

– Mutta se ei saa olla liian täynnä. Miika Nousiaisen kanssa keskustelin aiheesta ja hän saattaa tehdä jopa niin, että matkustaa vain Turkuun ja takaisin junalla kirjoittaakseen. Itse olen vielä tähän asti keksinyt kohteessa jotain tekemistä.

Iltaisin ajatus saattaa harhailla vielä kirjan henkilöissä.

– Kirjoitusprosessin aikana saatan tosin olla joskus hajamielinen äiti.

Isoja kysymyksiä

Onko mahdollista kertoa kaikesta kaikki? Sitä Pulkkinen miettii teoksessaan ja myös työssään.

– Kirjailijana olen päässyt ajatuksesta, että minun pitäisi kertoa yhdessä teoksessa kaikki mitä tiedän elämästä.

– Kirjassa pohdin, että onko ajatus sellaisesta rakkaudesta, jossa kerrotaan kaikki kaiken aikaa toiselle. Samalla kun jaetaan todellisuus ja otetaan aikaa vastaan yhdessä, niin onko se ollut vain illuusio, kun se päättyy.

Vaikka yksi kirjan päähenkilöistä tekee eroa, niin Riikka varoittaa lukijaa vetämästä liikaa yhtäläisyysmerkkejä kirjan hahmon ja kirjailijan oman elämän välille.

– Olen kirjoittanut kuusi kirjaa, joista tämä on viides romaani. Olisi mahdotonta, että olisin itse ehtinyt elää kaikki elämät ja tapahtumat, joita kirjan henkilöille on tapahtunut, Riikka totesi Otavan kirjasyksyn avajaisissa.

Uutuuskirjan mukaan Kimi Räikkönen väsyi valehteluun edellisessä suhteessaan.

Kari Hotakaisen syksyn kirjauutuudessa Tuntematon Kimi Räikkönen (Siltala) käydään läpi formulakuljettajan elämäntarina.

Yksi keskeinen osa Kimi Räikkösen vaiheita on ollut tapaaminen nykyisen vaimon Minttu Räikkösen (os. Virtanen) kanssa. Vuonna 2016 avioitunut pari tutustui Kimin kesämökillä järjestetyissä juhannusbileissä vuonna 2013.

Uutuuskirja kertoo, että Kimi ja Minttu olivat tavanneet jo pari vuotta aikaisemmin samanlaisissa juhlissa. Tuolloin Kimi oli vielä naimisissa Jenni Dahlmanin kanssa, ja Minttu seurusteli tahollaan. Vuonna 2013 tilanne oli kuitenkin toinen, kun Kimi eli käytännössä asumuserossa ja Minttu oli sinkku.

”Ja onhan siinä se, että silmä tykkää.”

Kirjassa Hotakainen kuvailee Mintun tuntemuksia suhteen alkuvaiheessa näin:

Minttu ei voi kuvitellakaan rakastuvansa mieheen, jolla on holtiton maine. Varsinkaan nyt, kun hän asuu omassa asunnossaan varmana siitä, ettei halua vähään aikaan vakituista suhdetta ylipäätään. Mutta Minttu huomaa, että Kimin kanssa hänellä on poikkeuksellisen hauskaa, tuollainen ihminen olisi mukava saada ystäväksi. Ei missään tapauksessa rakastetuksi kuitenkaan, sillä Minttu on vakuuttunut, että rakastumalla tuollaiseen holtittomaan mieheen saa vain siipeensä.

Mintun mukaan Kimi osaa ottaa vaimonsa huomioon. Kuva: Jonna Öhrnberg
Mintun mukaan Kimi osaa ottaa vaimonsa huomioon. Kuva: Jonna Öhrnberg

Kuukausi juhannuksen jälkeen Kimi kutsui Mintun uudelleen mökilleen – tällä kertaa ihan kahdestaan. Epäröinnin jälkeen Minttu suostui.

– Me on aina tykätty ja tultu juttuun. Ja onhan siinä se, että silmä tykkää. Silloin ensimmäisiä kertoja kun mä näin Mintun, sillä oli sellaiset tiukat farkkushortsit. Olin sanonut, että ”voi perse”, Kimi kertoo kirjassa.

Mintun tapaamisesta alkoi myös uusi sivu Kimin ajattelussa. Aikaisempaa liittoa Jenni Dahlmanin kanssa oli kirjan mukaan varjostanut Kimin valehtelu ja pettäminen. 

– Edelisessä suhteessa oli aina pelko, että jääköhän tästä ja tästä kiinni. Että koska tulee Seiska, mitä väsyiiellä Seiskassa nyt on. Valehtelet ja yrität viikon päästä muistaa, mitenhän tämä juttu piti tällä kertaa selittää. Sanoin Mintulle, että jos tässä ruvetaan olemaan, niin en enää kuseta enkä petä. Mä en halua koskaan uudelleen sitä helvettiä enkä niitä pelkotiloja, joita valehtelusta tulee.

Lisää yhteistä aikaa

Kimin ja Mintun suhde jatkui yhteisellä hengailulla ja eteni nopeasti. Kesän jälkeen Minttu muutti Kimin Helsingissä sijaitsevaan 500-neliöiseen asuntoon. Poikaystävä kiersi maailmaa formulakisoissa Sveitsistä käsin.

– Alkuaikoina hermoilin olla yksin suuressa talossa. Kun tulin töistä kotiin, kävelin­ jokaiseen huoneeseen ja napsautin valot päälle varmistaakseni, ettei siellä ollut­ ketään, Minttu kertoi Me Naisille vuonna 2014.

”Jos tämä homma ei toimikaan, en voi soittaa töihin ja sanoa, että joo, mä tulisinkin nyt takaisin.”

Minttu työskenteli samaan aikaan lentoemäntänä FlyBe-yhtiöllä, mutta Kimi halusi Mintun lopettavan työt, jotta yhteistä aikaa olisi enemmän.

– Alkuun sanoin, etten missään nimessä lopeta, mä olen kuitenkin aina tehnyt töitä ja elättänyt itseni. Sanoin, että jos tämä homma ei toimikaan, en voi soittaa töihin ja sanoa, että joo, mä tulisinkin nyt takaisin, Minttu sanoo kirjassa.

Lopulta työt saivat kuitenkin jäädä ja Minttu muutti Kimin luokse Sveitsiin.

– Me tehdään kaikki yhdessä. Ei ole tullut sellaista oloa, että menepä hetkeksi pois. Kimi näyttää aina, että on ihanaa kun sä olet siinä. – – Jos mä vertaan Kimiä kaikkiin aiempiin suhteisiin, tämä asia erottaa sen jokaisesta mun tuntemastani miehestä, Minttu kertoo kirjassa.