”Antti on tyytyväinen, kun hän voi parkkeerata automme perhepaikalle. Luulen, että juttu ei ole se, että pääsemme lähelle kaupan ovea. Kyse on miehen tavasta näyttää onnea: me olemme nyt perhe!”, Satu sanoo. Kuva: Jouni Harala
”Antti on tyytyväinen, kun hän voi parkkeerata automme perhepaikalle. Luulen, että juttu ei ole se, että pääsemme lähelle kaupan ovea. Kyse on miehen tavasta näyttää onnea: me olemme nyt perhe!”, Satu sanoo. Kuva: Jouni Harala

Ennen kuin kansanedustaja Antti Kaikkosesta ja Satu Taiveahosta tuli pienen sijoituslapsen vanhempia, he kävivät läpi kivisen lapsettomuuden tien.

Jo lukioikäisenä minulla oli mielessäni nimet, jotka antaisin lapsilleni: tytöstä tulisi Julia Annamaria ja pojasta Kai Kristian.

Ajattelin aina, että haluan perustaa perheen tosi nuorena. Minulla oli ehkä lapsellisenkin tyhmä tavoite, että saisin kaveripiirissäni ensimmäisenä lapsen, koska olin aina ollut hoivaajatyyppi ja minulla oli vahva biologinen vietti äitiyteen.

Lapset kiinnostivat minua myös ammatillisesti. Haaveilin nuorena lastentarhanopettajan työstä. Työurani aloitin leikkikenttäohjaajana ja sitten olen tehnyt töitä niin päiväkodissa, päivähoidon ohjaajana kuin sosiaalityöntekijänä lastensuojelussa. Myöhemmin tein lähihoitajan opintoja ja opiskelin kasvatustiedettä yliopistolla. Tein keikkaa MLL:n lastenhoitajana ja toimin pakolaislasten tukihenkilönä. Kun kuljin liuta kosovolaislapsia mukanani, heitä luultiin minun omiksi lapsikseni.

Äitiys oli minulle se juttu. Mutta eihän tarina mennyt ihan niin.

Toivo heräsi joka kuukausi

Kun ystävyytemme Antin kanssa muuttui rakkaudeksi eduskunnassa vuonna 2006, lapsettomuus oli meille molemmille tuttu teema jo aikaisemmasta elämästä. Olin halunnut lasta siitä lähtien, kun täytin 18.

Aluksi toivoimme raskautta ihan luonnollisesti, mutta jouduimme käymään läpi monenlaisia vaiheita ja koko hedelmöityshoitojen repertuaarin.

Hoidot olivat rankkoja. Koska kehoni on hirveän herkkä, se reagoi voimakkaasti lääkeaineisiin. Lisäksi minulle tuli myös kaikennäköisiä vastoinkäymisiä: kerran minua neuvottiin pistämään lääkettä hevosen annos, mistä seurasi hypersimulaatio. Hoidossa kasvatetaan tietoisesti paljon munasoluja, jotta niitä saadaan poimittua pakastimeen. Liika-annostuksen takia minulla oli niitä oli älytön määrä, ja sain kouristuskohtauksen. Välillä kohdustani löydettiin kasvain, joka täytyi leikata pois.

Muistan, miten hankalaa välillä oli, kun en töissä halunnut selittää poissaolojeni syitä. Koska lääkkeet pitää ottaa kellontarkasti, olen pistellyt piikkejä milloin missäkin ja raahannut kylmälaukkuja mukanani viileässä säilytettäviä aineita varten.

Joka kuukausi toivo heräsi. Pettymys oli valtava, vaikka yritinkin suojella itseäni ja ajatella, tuskinpa raskaus onnistuu, kun ei ole aikaisemminkaan onnistunut.

Tuntui, että toive lapsesta määritti koko elämää. Katse kapeutui. Näin joka puolella vain onnellisia perheitä, ja jostain syystä näin aina onnellisia isiä lapsineen.

Välillä tunsin katkeruutta. Mietin, miksi juuri me. Olin kiukkuinen ja vihainen, koska oli vaikea hyväksyä, ettei elämää voi suunnitella. Eniten suututtivat kaikki puheet lasten tekemisestä. Tiesin niin hyvin, ettei niitä noin vain tehdä. Satutti, kun kyseltiin ’milloin teille tulee vauvoja ja koska se maha alkaa kasvaa’. Loukkaavinta oli kuitenkin se, kun vihjattiin minun olevan niin uraihminen, ettei perheen perustamiselle jää aikaa.

”Hain syytä itsestäni”

Lapsettomuuteemme ei koskaan löytynyt selkeä syytä. En voinut olla hakematta syytä itsestäni ja miettimättä, mitä olin tehnyt väärin.

Olin nuorena kunnianhimoinen suorittaja. Harrastin tosi paljon liikuntaa: ratsastin, hoidin hevosia, kävin kuntosalilla ja tein joka päivä kymmenen kilometrin juoksulenkin. Samaan aikaan söin tosi vähän, kello kuuden jälkeen en laittanut suuhuni mitään. Kohdallani ei voinut ihan puhua anoreksiasta, mutta jostain sentyyppisestä.

Kun olin laihduttanut niin paljon, että kuukautiseni jäivät pois, kukaan ei puuttunut laihduttamisen syihin. Minulle vain annettiin lääkettä, joka käynnisti kierron uudestaan.

Jälkeenpäin mietin tietenkin, onko rankka laihduttaminen voinut olla yksi syy lapsettomuuteen. Toivoisin, että nuoret muistaisivat sen, vaikka perheen perustaminen voi tuntua kaukaiselta asialta.

Uskon myös, että kasvavan lapsettomuuden taustalla on synnytysiän nousun lisäksi laajempia syitä, kuten ympäristömyrkyt ja yhteiskunnan kemikalisoituminen.

Huone ja poni adoptiolapselle

Vuoden 2011 syksyllä olimme ensimmäisinä adoptiojonossa ja keskellä byrokraattista ruljanssia: keräsimme viranomaisille ystävien suosituskirjeitä, HIV-todistuksia ja valtavan kasan vaikka mitä vaadittavia papereita. Tiesimme, että saisimme pian lapsen Etelä-Afrikasta. Olin hankkinut lasta varten ponin, sisustanut hänelle huonetta ja nostanut jo kuohuviinitkin lähipiirin kanssa vihdoin tulevan lapsen kunniaksi. Silloin saimme kutsun sosiaalivirastoon.

Antin vaalirahakeissi oli ollut jo pitkään päällä. Arvasin, että uutiset olisivat ikäviä. Suomen sosiaaliviranomaiset kokivat, että yhteistyö muiden maiden kanssa edellyttää, että he kertovat kaikki tämäntyyppisetkin jutut yhteistyökumppaneilleen, vaikka Antti oli vasta syyteharkinnassa. Mutta eihän Etelä-Afrikassa voitu ymmärtää, mistä Suomen vaalirahakohussa ja säätiölain tulkintaepäselvyydessä oli kyse.

Katkaisimme lopulta itse adoptioprosessin. Olisimme joutuneet viiden vuoden karenssiin, mikä tuntui liian raskaalta. Pahimmassa tapauksessa myös ikärajat olisivat tulleet vastaan – emme olisi enää saaneet ainakaan pientä lasta.

Olin tosi surullinen adoption kariutumisesta. Olin surullinen myös Antin puolesta, koska mielestäni tapahtunut oli epäoikeudenmukaista häntä kohtaan. Adoption kariutuminen tuntui väärältä myös siksi, ettei minulla ollut asiassa osaa eikä arpaa, eikä vaalirahakeissi vaikuta mitenkään siihen, millaisia vanhempia olemme.

Siinä tilanteessa jouduin hetken kelaamaan, että Antti vai lapsi. Kipuilin, että voiko tämä ihan oikeasti mennä näin. Olisiko minulla lapsi, jos olisinkin ollut hakijana yksin? Voisinko olla hakijana yksin? Pettymys oli niin suuri, että elin hällä väliä -meininkiä.

Antti ymmärsi pettymyksen tunteeni tosi hyvin ja oli suruissaan ja pahoillaan. Se auttoi. Tiesimme molemmat myös, ettei hän ollut ainakaan tahallaan tehnyt mitään väärää. Uskonkin, että vaikeudet ovat enemmän yhdistäneet kuin erottaneet meitä, sillä lapsi on koko ajan ollut yhteinen tavoite ja haave. Olimme samalla puolella yhdessä.

Läheisten ja ihan vieraidenkin ihmisten tuki lämmitti. Mutta meitä myös kehotettiin eroamaan. Useampi mies on ehdottanut, että voisi hoitaa hommat: täällä olisi tällaiset geenit tarjolla. Joku postitti minulle ihan kuvan vehkeestäänkin.

Koskettavimpia yhteydenottoja olivat ne, joita saimme vanhemmilta tai isovanhemmilta, jotka halusivat antaa oman lapsensa meille kasvatettavaksi. Myös sijaissynnyttäjiksi tarjouduttiin. Ihmiset elivät vahvasti tilanteessamme mukana.

Rakkaus syttyi heti

Viime lokakuussa meistä tuli viimein perhe, kun meille muutti vuoden ikäinen sijoituslapsi. Uuteen elämäntilanteeseen liittyvää ilon ja riemun määrää ei voi kuvailla. Usein varoitellaan, etteivät sijaisvanhemman tunteet synny hetkessä, mutta kyllä se meillä oli rakkautta ensi silmäyksellä.

Muistan tarkasti yhden hetken, jolloin olimme hoitamassa häntä, ennen kuin hän muutti luoksemme. Poitsu napitti minua tosi tarkasti. Minusta tuntui, että sillä hetkellä hän päätti, että tuohon tyyppiin voi luottaa. Välillämme on todella vahva tunne, melkein symbioosi: tuntuu haikealta heti, jos olen hänestä erossa.

Tie äidiksi on ollut niin pitkä ja matkan varrella on ollut niin paljon turhia lupauksia, että tätä oli vaikea uskoa todeksi. Kun ajoimme ensimmäistä kertaa kotiin lapsen kanssa, oli vaikea tajuta, että tämä pieni tulee ihan oikeasti meille ja elää tästä eteenpäin arkea meidän kanssamme. Siinä tulivat kyyneleet sekä Antilta että minulta. Mietimme, miten ensimmäinen yö menee, miten hän meille sopeutuu ja maistuuko hänelle ruoka.

Mutta kaikki on sujunut hienosti. Joka aamu hän nousee hymynaamana ja on täynnä iloa ja energiaa. Joka päivä hän myös oppii uusia asioita. Sitä on ihana seurata.

Nautin täysillä tästä elämäntilanteesta. Arki menee paljon pojan perustarpeiden ympärillä. Se on nukkumista, syömistä, leikkimistä ja sitten taas samaa uudestaan.

Lapsiperheiden maailma on nyt avautunut meille. Olen yllättynyt siitä, miten paljon lapsiperheille on päiväsaikaan toimintaa: Mekin käymme kerhossa, perheuinnissa, perhejumpassa ja perhemuskarissa. Liikaa touhua emme tietenkään halua, mutta on ihanaa päästä elämään tätä vaihetta.

Monta kertaa mieleeni on tullut laulu, jota lapsena lauloin: ’Pii piii pikkuinen lintu, kuka se pikkuista hoitaa, ei oo isää ei oo äitii, kuka sitä pikkuista hoitaa, Satu hoitaa’.

Antti on tyytyväinen, kun hän voi parkkeerata automme perhepaikalle. Luulen, että juttu siinä ei ole se, että pääsemme lähelle kaupan ovea. Kyse on miehen tavasta näyttää onnea ja ylpeyttä: me olemme nyt perhe!”

Lue myös:

Satu Taiveaho: ”Jouduin pohtimaan, haluanko miehen vai lapsen”

Katso video: Satu Taiveaho ja Antti Kaikkonen: "Vesseli määrää nyt kaapin paikan"

Antti Kaikkonen ja Satu Taiveaho poikavauvan sijaisvanhemmiksi: "Voiko tämä olla tottakaan?"

Satu Taiveaho

-Syntyi 29.9.1976 Riihimäellä.

-Toimi vuosina 2003-2011 SDP:n kansanedustajana.

-Hoitovapaalla Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Superin järjestöpäällikön tehtävistä.

-Naimisissa keskustapuolueen kansanedustaja Antti Kaikkosen kanssa. Perheeseen kuuluu vuodenikäinen sijaislapsi.

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.

Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield
Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin poliittisen satiirin taitajana Yle Leaksissa. Huumori sopii hänen mielestään myös kirkkoon. – Tilannetaju on siinä oleellista.

Yhdellä joululaululla on piispa Teemu Laajasalolle, 43, erityinen merkitys. Ei itkeä saa, ei meluta saa avasi show’n joka kerta, kun nuori Teemu kävi isänsä kanssa viihdyttämässä vanhainkodin asukkaita Itä-Helsingissä. Isä esitti joulupukkia, Teemu oli viulua soittava tonttu.

– Kun isäukko ikääntyi, minut upgradattiin joulupukiksi. Esiinnyimme samassa vanhainkodissa ainakin kymmenenä peräkkäisenä jouluna, Teemu kertoo Matkalla minuksi -haastattelussa.

Tänä jouluna estradi on toinen. Laajasalo pitää ensimmäisen joulusaarnansa Helsingin hiippakunnan piispana Helsingin Tuomiokirkossa. Aattohartauden jälkeen piispa viettää joulua perheensä kanssa: hän on kolmen pienen lapsen isä.

– En ole yrittänyt siirtää lapsuudenkotini dynamiikkaa meille, joitain samoja perusarvoja kyllä. Rakkauden, turvallisuuden ja rohkaisun henki ovat esillä omassakin kodissani, hän sanoo.

– Minua kannustettiin ja kehuttiin varmaan vähän liikaakin.

Laajasalo arvioi, että tausta on joskus näyttäytynyt liiallisena itsevarmuutena.

– Olen pitänyt itseäni kaikkien alojen asiantuntijana, joka kertoo vastauksen silloinkin, kun kukaan ei sitä kysy.

Huumoria kirkkoon

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin Kallion kirkkoherrana sekä poliittisen satiirin taitajana television Yle Leaksissa.

– Komedian tekeminen oli minulle rakas harrastus, jota muistelen hyvällä. Enää en voi heilua telkkarissa vitsihahmona. Piispan virkaan se ei sovi.

Hän ajattelee kuitenkin, että myös huumori sopii kirkkoon.

– Kirkkoon ei tulla kuuntelemaan vitsejä, mutta kyllä hauskat jutut sopivat saarnaan. Tilannetaju on siinä oleellista. Ilosanoman asiallahan tässä ollaan.

Miksi Teemu Laajasalo kuvailee itseään hihhuliksi uskonharjoittajaksi? Miksi hän vertaa kirkkoa makkarapakettiin? Tiesitkö, että sama risti on kulkenut Helsingin piispoilla vuodesta 1959? Lue koko haastattelu Me Naisten joulutuplasta 50–51/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

  • Helsingin hiippakunnan piispa asuu Helsingissä vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.
  • Teologian maisteri, kasvatustieteen tohtori. Edisti Aleppon kellot -kampanjaa Kallion kirkkoherrana. Tuttu ohjelmista Yle Leaks sekä Hyvät ja huonot uutiset.
  • Harrastaa kitaransoittoa. Toiveharrastuksena liikunta: ”Toivon harrastavani liikuntaa, mutta teen sitä liian harvoin.”
  • Saarnaa Helsingin Tuomiokirkon aattohartaudessa 24.12. klo 15.30.