Vuosi kotona Peppi-vauvan kanssa on saanut Satu Ruotsalaisen rauhoittumaan niin, ettei hän hingu takaisin oravanpyörään. Pitkän sairastelukierteen ja lukuisten vaihtoehtohoitojen jälkeen terveydestä on tullut Sadulle antoisa työ, jota voi tehdä kotonakin.
Haastattelu on julkaistu Me Naiset -lehdessä vuonna 2002.
( Linkki tiedostoon )

Haastattelu on julkaistu Me Naiset -lehdessä vuonna 2002.

Entisenä seitsenottelijana ja televisiokasvona tunnetun Satu Ruotsalaisen ja taiteilija Jussi Parviaisen silmäterä Peppi Emilia Parviainen tepastelee ympäriinsä, eikä näytä kaipaavan päiväuniaan. Vaippatakamus ja yksivuotiaan pömppömasu pitävät pikkukiitäjän tasapainossa tai ainakin takaavat pehmeän pyllähdyksen, kun makkarajalat sekoavat askelissa. Kuperkeikankin jälkeen naama leviää iloiseen virneeseen ja Peppi tarjoaa tuttiaan lähellä olevien maisteltavaksi.

– Sain pehmeän laskun äitiyteen, Peppi on ollut niin terve ja hyväntuulinen lapsi. Monet varoittivat, että äitiys olisi alussakovaa ja raskasta, mutta eihän tämä ole mitään ammattiurheiluun verrattuna.

Satu, 36, on nauttinut äitiydestään nyt täsmälleen vuoden, Pepin syntymäpäivää vietettiin viime viikolla. Tuore äiti on upeassa kunnossa, vaikka raskausajasta muistuttavat vielä pari ylimääräistä kiloa. Tosin ne ovat pikkumuisto verrattuna odotusaikojen.28 lisäkiloon. Satu oli loppuaikoina kuin sumopainija ja kuvailee lihomista avartavaksi kokemukseksi grammantiukkojen urheiluvuosien jälkeen.

– Kieltäydyin laskemasta kaloreja aivan imetysajan loppuun saakka. En suostunut diettaamaan niin kauan kuin lapseni tarvitsi ruokansa minun kauttani ja imetyksen lopetin vasta muutamia viikkoja sitten. Sitä paitsi oli kivaa olla välillä pullea!

Ainutkertaista ykseyttä

Satu kilpaili viimeisen kerran vuonna 1994, siivosi palkintonsa jätesäkkeihin ja hävitti kotoaan kaiken urheilukaudesta muistuttavan. Ei unohtaakseen, vaan aloittaakseen uuden elämänjakson puhtaalta pöydältä. Lopettamistaan hän ei ole katunut.

– Huippu-urheilussa ei ollut mitään sellaista glamouria, jota olisin jäänyt ikävöimään. En kaipaa niitä vesisateessa mutakentillä könyämisiä, hän virnistää. Lopetin juuri sopivaan aikaan, riittävän ajoissa. Bryggaren Arto taisi myöhemmin murahtaa, että olisi pitänyt vielä jatkaa, mutta tiesin itse paremmin. Lakkasin kilpailemasta, kun sain siitä tarpeekseni. Kassielämää olen omalta osaltani nähnyt riittämiin.

Urheilu-uran jälkeen Satu siirtyi pian televisioon ja juontajaksi. Uutta tehtävää oli tarjolla niin, ettei vanhojen perään ehtinyt haikailla. Arjen tempo oli kiireinen, vilinää ja melskettä piisasi.

Nykyään Satu on virallisesti kotiäiti. Hän ei tunne pienintäkään kaipuuta takaisin kahdeksasta-neljään -oravanpyörään tai ammattiurheilijoiden kärkikastiin. Kiireisten uravuosien jälkeen verkkainen elämänrytmi sopii energiapakkauksellekin mainiosti.

– Olen nauttinut suunnattomasti kuluneen vuoden hiljaisuudesta. En malttaisi vaihtaa nykyistä oloani toimistohulinaan paiskimaan ylitöitä tukka ruvella.

Satu uskoo, ettei äitiys varsinaisesti ole muuttanut häntä, syvällä sielussa odottaneet äitiyden tuntemukset ovat vain viimein päässeet pintaan.

– Lapsensaaminen on ollut järisyttävä kokemus, aivan kuin minussa olisi auennut uusia kanavia. Lapseni kanssa tunnen sellaista suunnatonta ykseyttä, jota tuskin voi kokea kenenkään muun kanssa. Vauvan kanssa omiakin alkuaikojen kokemuksia on tullut elettyä uudelleen. Pienet asiat kuten esimerkiksi helistimen ääni on nostanut hassuja muistikuvia jostain mielen sopukoista, Satu maalailee.

Lääkekierre ajoi sairaalaan

Satu on onnekas löydettyään työn, jota voi tehdä kotona Pepin luona. Keväällä hän tutustui uuteen ternimaitovalmisteeseen ja toukokuussa huhki pystyyn oman jälleenmyyntiverkostonsa. Organisaation perustaminen alkoi sadalla puhelinsoitolla ja tiukalla opiskelulla.

Ternimaito oli Sadulle tuttu jo urheiluvuosilta, silloin juomaa kanniskeltiin kylmälaukuissa kisamatkoillakin. Huonon säilyvyytensä vuoksi se oli kuitenkin hankala sekä kallis ravintolisä. Kun Satu kuuli uudesta valmisteesta, hän otti asiasta selvää ja tarkistutti kapselien kelpoisuuden aina antidoping-toimikuntaa myöten. Hän myös ryhtyi testikäyttäjäksi.

– Olen aina ollut kiinnostunut ravintotieteistä ja terveydenhoidosta, alan opiskelut avoimessa yliopistossa ovat parhaillaankin kesken. Nuoruudessani sairastelin paljon ja olin varsinainen antibioottikauden lapsi.

– Kärsin usein migreenistä, jota yritettiin hillitä kipulääkkeellä. Jatkuva lääkerumba aiheutti lopulta vatsahaavan ja tiputuksessa maatessani päätin, että vaivoihin oli löydyttävä apua muualtakin kuin synteettisistä lääkkeistä. Ravinnolla ja muulla hyvinvoinnilla on päästävä kivun alkulähteille, hän sanoo määrätietoisesti.

Satu on käyttänyt vaihtoehtoisina hoitoina muun muassa homeopatiaa, vyöhyketerapiaa ja shiatsua. Ternimaitokapseleita hän alkoi testata toukokuussa, piti kuukauden tauon ja jatkoi käyttöä uudelleen. Hänellä ravintolisä esti oireet, joita monet tuoreet äidit potevat; hiustenlähdön, väsymyksen ja ihon huonokuntoisuuden.

– Alussa vaikutus näkyi virkeytenä, sain mielettömän siivousvimman ja pistin huushollin uusiksi, vaikka minun olisi kuulunut olla uupunut imettämisestä. Lisäksi olen saanut paljon paksumman tukan, Satu heilauttaa hiuksiaan.

Hän kiersi lääkäriltä toiselle ja keskusteli professoreiden kanssa ternimaidosta sekä vaihtoehtohoidoista. Satu antaa kyytiä yleiselle terveydenhoidolle, jossa oireet tahdotaan vaientaa antibiootti- tai penisilliinikuurein.

– Lääkäreillä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi tietoa vaihtoehtohoidoista. Raskausaikanani minulle tyrkytettiin migreeniin ja pahoinvointiin lääkettä, jossa tiedettiin olevan sikiölle haitallisia aineosia. Kieltäydyin moisesta hoidosta kokonaan.

Nykyään Satu käy kerran viikossa pienimuotoisissa tilaisuuksissa luennoimassa ternimaitovalmisteen koostumuksesta ja vaikutuksesta, erityisesti Satu on yhteydessä ammattiurheilijoihin. Bisnes on lähtenyt käyntiin hyvin, luonnontuotteella on Suomessa 6 000 myyntiedustajaa ja 50 000 käyttäjää. Seuraavat markkinakohteet ovat Viro, Venäjä sekä EU-maat.

Vaikka Satu lähti mukaan tuottoisaan bisnekseen, hän kiistää olevansa yllytyshullu, jonka saisi vokoteltua mukaan myyntipuuhaan vain suurien voittojen lumoissa. Ennen ternimaitokapselia hän oli kieltäytynyt monien muiden tuotteiden puolesta puhumisesta.

– Jos voin auttaa muita ihmisiä terveysongelmissaan, teen sen mielelläni. Kyse ei ole kauneuden ihannoinnista tai vanhuuden pelosta. Kauhukuvani on, että seitsemänkymppisenä elämäni olisi ohi vain siksi, että olisin niin huonokuntoinen ja väsynyt. Ottaisin heti parikymmentä ikävuotta lisää, jos saisin ne myös elämänkokemuksina ja viisautena, Satu hengähtää.

Pepillä on valinnanvapaus

Sadulle terveys ei ole peräisin pelkästään oikeasta ravinnosta tai pilleripurkista. Myös henkisellä tasapainolla ja mielenrauhalla on ratkaiseva osa hyvinvoinnin löytymisessä.

– Kun sairastelin paljon, jouduin miettimään mistä oireilu todella johtui. Kivut olivat usein johdannaisia jostain kriisistä, mummini kuolemasta, läheisen ystävän itsemurhasta tai avioerostani. Mutta vastoinkäymisiäkään ei pidä pelätä, ne ovat tarpeellisia kasvunpaikkoja. Sellaista asiaa ei olekaan, joka veisi jalat alta. Yritän kaikessa keskittyä asioiden positiiviseen merkitykseen, hän kertoo.

Satu löytää elämänohjeita unistaankin. Hän on pitänyt unipäiväkirjaa kymmenen vuoden ajan ja saa unissaan usein vihjeitä tosielämän tulevista tapahtumista.

– Unien avulla olen osannut valmistautua kriiseihin tai muutoksiin, saanut vihiä millaiseen projektiin elämässäni pitäisi tarttua. Näin unia ensimmäisen liittoni hajoamisesta jo kolme kuukautta häittemme jälkeen, silloin unissani oli halkeilevia sormuksia. Nyt unissani on laiva, joka etenee tyrskyissä ja tyynessä, mutta sormuksia ei ole halkeillut. Unet ovat todella rikas sisäinen maailma, Satu pohtii.

Satu harvoin jättää Peppiä hoitoon ja silloinkin vain läheisilleen. Hän on päättänyt noudattaa vanhaa viisautta, jonka mukaan lapsi voi vuoden aikana yöpyä ilman vanhempiaan yhtä monta yötä kuin ikävuosia on kertynyt. Vanhemmat ovat yhtä mieltä kasvatusperiaatteista.

– Meillä on Jussin kanssa niin samanlaiset elämänkatsomukset, ettei tällaisista asioista tule kiistaa. Jussin kanssa loksahdimme yhteen näin saumattomasti, Satu ristii sormensa. Meillä on ollut erilaiset vaiheemme, kuten kaikissa parisuhteissa, mutta olemme vahvasti yhtä.

– Toki valintaani on kummasteltukin, Satu nauraa. Eräällä juontokeikallani vieras rouva tuli oikein asioikseen kyselemään, miksi minä Parviaisen otin, kun olisin saanut paremmankin. Siitä huulesta on riittänyt hauskaa pitkään!

Huippu-urheilijan taustastaan huolimatta Satu ei toivo, että Pepistä välttämättä tulisi ammattiurheilijaa. Sadun omat vanhemmat kannustivat lapsiaan monipuolisuuteen, mutta eivät pakottaneet mihinkään harrastukseen, politiikkaan tai uskontoon.

Nyt perheessä riittää uusia kannustettavia, kun sisarukset ovat saaneet lapsensa peräkanaa muutaman vuoden sisällä.

– Pepillä on valinnanvapaus, oma tarkoituksensa tässä maailmassa. Toivottavasti hän innostuu tutkimaan kaikkea ja on utelias. Jussilla on kaksisataa metriä kirjoja, joista Peppi toivottavasti löytää vanhaa viisautta. Minulle opiskelu on elämän kestävä harrastus, ihana seikkailu, Satu sanoo.

Pari vuotta eronsa jälkeen laulaja Manna tutustuu itseensä uudelleen terapiassa. – Parin viime vuoden aikana olen alkanut löytää sisäistä vahvuuttani. Itsetuntemus on arvokasta valuuttaa.

Itsenäisyys on aina ollut tuttua laulaja Mannalle, 40, mutta lähiaikoina hän on tarkentanut fokuksen oikein tarkoituksella itseen. Erottuaan pari vuotta sitten avoliitosta muusikkomiehensä kanssa Manna haluaa nyt tutustua itseensä uudelleen.

– Tuntuu hyvältä selvittää, kuka olen sisimmässäni.

Sitä Manna on selvittänyt muun muassa terapiassa. Ensimmäisen kerran hän hakeutui terapiaan odottaessaan esikoistaan ja myöhemmin uudelleen, kun itsen ymmärtäminen alkoi kiinnostaa syvemmin.

– Terapia on järkevin sijoitus itseen, mitä ihminen voi ylipäätään tehdä.

Mannan terapiasuhde alkoi tarpeesta selvittää lapsuudenkokemuksia. Myöhemmin hän on terapiassa avannut elämäänsä useammalta kantilta. Tärkein oivallus on ollut pitää itsestä parempaa huolta.

– Olen henkinen hikari ja haluan tehdä kaiken tip top. Olen ajatellut, että kun vastaan kaikesta itse, en voi syyttää ketään muuta.

 

Miksi Manna kärsi paniikkikohtauksista uransa alussa? Miten pelko vaikutti päätöksiin? Mitä terapia on opettanut itsestä? Lue koko Mannan haastattelu Me Naisten uusimmasta numerosta 25–26/2018! Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

 

Mariam Jäntti

  • Artisti Manna syntyi Pariisissa 1977. Asuu Helsingissä 15-vuotiaan tyttärensä ja 4-vuotiaan poikansa kanssa.
  • Harrastaa yksinmatkustelua ja klassista balettia.
  • Valmistelee viidettä soololevyään, josta tulee uran ensimmäinen suomenkielinen levy. Esikoislevy ilmestyi vuonna 2007.
  • Mannan isoveli Harri Jäntti tunnetaan kitaristi Rane Raitsikkana mm. kokoonpanossa Atomirotta.

Antti Rinne ja Heta Ravolainen-Rinne yrittivät saada yhteistä lasta, mutta edes lapsettomuushoidoista ei ollut apua. – Kun ei onnistunut, tuntuihan se pahalta.

– Suhteemme ei ole koskaan ollut hankala. Hetan kanssa on helppo elää, Antti Rinne, 55, sanoo vaimostaan Heta Ravolainen-Rinteestä, 44. 

Kaksi vaikeaa aikakautta pariskunnalla on kuitenkin ollut. Toinen oli Hetan isän naisystävän kuolema viime vuonna. Se meni Hetalla niin syvälle, ettei Antti tiennyt, miten hän olisi voinut kylliksi auttaa ja tukea puolisoaan.

Antti on naimisissa kolmatta kertaa, ja hänellä on kaksi lasta, Ilona ja Roosa avioliitostaan Merja Rinteen kanssa. Antti pitää myös Merjan aiemmassa liitossa syntyneitä lapsia Emmaa ja Millaa kuin ominaan. 

Hetalla puolestaan ei ole biologisia lapsia, ja juuri tahaton lapsettomuus onkin ollut Hetalle ja Antille suhteen toinen kipeä kohta.

– Parisuhteemme vaikeinta aikaa on ollut se, kun yritimme naimisiin mentyämme lasta, mutta emme onnistuneet, Heta kertoo Me Naisten haastattelussa.

– Kyllähän siinä toivo ja epätoivo vaihtelivat hoitokerrasta toiseen, Antti sanoo.

Lopulta lapsettomuushoidoistakaan ei ollut apua.

– Kaikki mahdollinen tehtiin, ja kun ei onnistunut, tuntuihan se pahalta, Antti sanoo.

Millainen suhde Hetalla on Antin lapsiin? Millaista on paljon töitä tekevän parin laatuaika? Entä mistä he ovat mustasukkaisia? Lue Heta ja Antti Rinteen koko Parisuhteellista-haastattelu tästä tai Me Naisten uusimmasta numerosta 25–26/2018. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.