Miehen sairaus opetti Mirkkaa elämään hetkessä. Kuva: Milka Alanen
Miehen sairaus opetti Mirkkaa elämään hetkessä. Kuva: Milka Alanen

Aviomiehen kuolema oli Mirkka Torikalle sokki, mutta samalla elämästä hävisi mielen sairauden aiheuttama epävarmuus. Nykyisessä suhteessa vallitsee tasapaino, josta Mirkka ei aiemmin osannut edes haaveilla.

Mirkka Torikka, 38, pyörii miesystävänsä, juontaja Sami Kurosen keittiössä ja etsii vesilasia.

– Ootas nyt, missä ne olikaan?

Mirkka on käynyt täällä usein, mutta ei tämä hänen kotinsa ole. Jos Mirkka ja Sami joskus perustavat yhteisen kodin, se tehdään uuteen osoitteeseen.

Uusperheen yhteinen koti, jossa olisi tilaa pariskunnan kaikille kolmelle lapselle, on Mirkan ainoa ”sitten kun” -haave. Aiemmassa elämässään Mirkka ehti jo elää todeksi kaikki klassiset unelmansa ydinperheestä ja omakotitalosta koirineen, farmariautoineen ja kesämökkeineen.

– Nyt ajattelen saaneeni jo niin paljon, että mistä tässä enää kehtaa haaveillakaan, Mirkka miettii uudessa arjessaan.

– Edellinen elämä opetti myös, ettei tulevaisuutta kannata suunnitella liikaa – se kun ei ole meidän käsissämme.

Yritäpä ryhdistäytyä

24-vuotiaana Mirkka oli ystäväpiirinsä ensimmäinen, joka totutteli vauva-­arkeen, hiekkalaatikkoelämään ja kaikkeen siihen, minkä kuvitteli pysyväksi uudessa perheenäidin roolissaan. Touhukas nainen oli valmistunut yhteisöpedagogiksi, muuttanut miehensä perässä Jyväskylään ja turhautunut raskausaikansa rajoituksiin niin, että opiskeli aikansa kuluksi maskeeraajan ammatin.

Puoliso työskenteli ovimiehenä ja nautti arvostusta vapaaottelupiirien pioneerina. Mies teki yötöitä, ja esikoispoika valvotti vaikean koliikkinsa takia.

– Meillä ei nukuttu kokonaista yötä kolmeen vuoteen. Arki oli yhtä aikaa upeaa ja hämmentävää.

Mirkka ajatteli, että vauvaperheen arki selitti muutokset, joita hän oli alkanut nähdä miehensä käytöksessä. Menijäluonteesta oli tullut omiin oloihinsa unohtuva mies, joka tarvitsi jatkuvasti enemmän unta. Vain treenaaminen tuntui olevan puolisolle henkireikä. Kotosalla hän enimmäkseen oli väsynyt tai nukkui.

– Aloin miettiä, että jokin tässä yhtälössä ei mätsää. Käytös ei ollut enää tyypillistä miehelle, jonka olin tuntenut, mutta ajattelin, että yötyö ja arki koliikkivauvan kanssa oli raskas yhdistelmä. Että me nyt opettelemme tätä uutta elämää.

”Oli turhauttavaa selittää, että puolisoni ahdistus oli totta ja että tarvitsimme apua.”

Merkit olivat kuitenkin ensimmäisiä ulospäin näyttäytyneitä oireita mielen sairaudesta, joka myöhemmin diagnosoitiin kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi. Lopullisen diagnoosin löytymiseen meni kuusi vuotta. Sinä aikana epäiltiin masennusta, tehtiin magneettikuvauksia, etsittiin sopivaa lääkitystä ja kyseenalaistettiin, oliko ongelmaa olemassakaan.

Sinä aikana syntyi myös tytär.

– Ulkopuoliselle elämämme näyttäytyi normaalilta: miehellähän oli rakastava perhe, työ, harrastus ja asiat kunnossa. Oli turhauttavaa selittää, että puolisoni ahdistus oli totta ja että tarvitsimme apua, Mirkka kuvailee.

– Sairaalassa häntä patistettiin sanomalla ”yritäpä ryhdistäytyä, sinulla on upea perhe”. Ihan kuin hän olisi ollut tahallaan sairas.

Kenen elämää minä elän?

Pikkuhiljaa omituisista tapaturmista alkoi tulla jokapäiväisiä. Mirkka alkoi tunnistaa miehessään itsetuhoisia piirteitä. Kun mies ajoi uuden auton tieltä, Mirkka mietti, oliko onnettomuus todella vesiliirron seurausta. Uuden, vahvan lääkekokeilun aikana puoliso täräytti auton kotipihassa kiviaidan läpi. Mirkka ryntäsi talon edustalle kauhuissaan, kun taas mies nousi autosta ja totesi: ”Kappas, vähän osui.”

– Hetken päästä repesimme kumpikin hervottomaan nauruun. Joissain tilanteissa musta huumori oli ainoa voimavaramme.

Sitten olivat ne tilanteet, joissa nauru väistyi pelon tieltä. Kauppareissuillaan Mirkka tapasi soittaa kotiin tarkistaakseen, että siellä oltiin kunnossa. Lapset tottuivat siihen, että kotiin tullessa äiti kävi ensin viemässä kauppakassit sisälle.

– Kävin siis tarkistamassa, ettei mitään pahaa ollut tapahtunut.

”Joinain öinä asetuin nukkumaan eteisen lattialle, jotta varmasti heräisin, kun hän palaisi kotiin.”

Myöhemmin tulivat katoilut: mies saattoi hävitä kolmeksi päiväksi ja palata kotiin ahdistuneena ja epätietoisena, missä oli ollut. Mirkka tottui nukkumaan koiranunta ja säpsähtämään hereille tarkistaakseen, missä kunnossa mies tuli kotiin tai mitä tämä puuhasteli öisin varastossaan. Maanisina kausinaan mies saattoi iltayhdeltätoista kiivetä katolle vaihtamaan tiiliä. Masennuskausina pelkkä oleminen oli sietämätöntä tuskaa.

– Joinain öinä asetuin nukkumaan eteisen lattialle, jotta varmasti heräisin, kun hän palaisi kotiin. Niissä hetkissä saatoin havahtua ajatukseen, että kenen elämää minä oikein elän.

Kerran mies kertoi puita pilkkoessaan osuneensa vahingossa kirveellä päähänsä ja odotti kotona verivanat kasvoillaan.

– Myöhemmin hän kertoi tehneensä sen tahallaan. Fyysinen kipu helpotti sietämään henkistä tuskaa. Hänelle veren näkeminen konkretisoi kipua ja teki sen helpommaksi käsitellä.

Sillä kerralla Mirkka suuttui. Lapsille oli kerrottu isin olevan vakavasti sairas, mutta onnettomuudet oli aina onnistuttu pitämään poissa heidän silmistään. Tällä kertaa oli vähällä, etteivät he nähneet isää verissä päin.

– Raivostuin, kuinka hän oli voinut olla niin ajattelematon. Äitinä punnitsin jatkuvasti lasten etua ja taisteluani ydinperheunelman puolesta: kuinka pitkään sinnikkyyteni olisi lasten parhaaksi?

 


”Joskus kadehdin pariskuntia, jotka riitelivät tiskivuoroista”, Mirkka muistelee.
”Joskus kadehdin pariskuntia, jotka riitelivät tiskivuoroista”, Mirkka muistelee.

 

Osa ystävistä kehotti Mirkkaa lähtemään, itse hän ihmetteli miksi. Ei hän kokenut olevansa uhattuna tai pitänyt taisteluaan uhrautumisena.

– Jos miehelläni olisi ollut parantumaton syöpä, olisiko minua silloinkin yllytetty jättämään hänet?

Ja kun niitä hyviä hetkiä oli kuitenkin enemmän kuin huonoja. Terveinä kausinaan mies oli läsnä ja hyvä isä.

– Meillä ei koskaan tingitty lasten syntymäpäiväjuhlista. Synttäreiden aattona mies leipoi dinokeksejä täydessä touhussa.

– Sairaus näyttäytyi lapsille lähinnä siten, että isi nukkui paljon. Olen tyytyväinen, että valitsimme avoimuuden, vaikka monesti olisi ollut helpompaa keksiä tekosyitä. Lapset kestävät urheasti vaikeitakin asioita, kun tietävät olevansa turvassa ja tuntevat, että heille vastataan rehellisesti ikätasonsa mukaan.

Irti haavekuvista

Myös lähipiirilleen Torikat olivat avoimia. Sairauden kanssa oli helpompi elää, kun sitä ei salaillut muilta. Kun naapuri huikkasi pensasaidan takaa, miten menee, Mirkka saattoi töksäyttää: ”Päin helvettiä!” Kovimpia paikkoja oli ilmoittaa päiväkotiin, ettei mies enää saisi hakea lapsia kyytiinsä ilman Mirkan lupaa.

– Päätin, etten alkaisi pitää kulisseja. Mielen sairauksissa ei ole mitään hävettävää, eikä mieheni ollut elänyt typerästi saadakseen sairautensa. Kenellä ylipäätään on oikeus odottaa ongelmatonta elämää?

Yhtenä yönä eteisen lattialla maatessaan Mirkka sai oivalluksen: hyvä elämä ei ole vain terveiden oikeus.

– Meidän kohtalomme olisi elää sairauden ehdoilla, mutta se ei estäisi meitä olemasta onnellisia. Päätin, etten suostu uhriksi omalle elämälleni. Minulla olisi vastuu omasta onnestani, nyt vain vähän erilaisissa olosuhteissa.

”Mielen sairauksissa ei ole mitään hävettävää, eikä mieheni ollut elänyt typerästi saadakseen sairautensa.”

Ajatus on säästänyt Mirkkaa katkeroitumasta sekä syyllistämästä.

– En koskaan sanonut miehelleni, miksi teet tämän minulle tai ajatellut, miksi minulle kävi näin. Eihän sairaus ollut hänen valintansa.

Mirkka alkoi myös hyväksyä, ettei sairautta voisikaan voittaa. Elämä piti nyt rakentaa siitä vinkkelistä.

– Tiesin, ettei mies halunnut jättää meitä, mutta mielen pimeä puoli voittaisi lopulta. Oli pakko hyväksyä, että jos yrittäisin parantaa hänet, joutuisin pettymään.

Ystävät kehuivat Mirkkaa vahvaksi, mutta itse hän tunsi toisin.

– Kun nostin kädet pystyyn ja myönsin, etten voi parantaa miestäni, tunsin olevani luovuttaja. Minusta se oli taipumista.

Noihin aikoihin Mirkka ei enää jaksanut ystäviensä tsemppitoivotuksia, sääliä tai parannusehdotuksia.

– Sanoin, että älkää yrittäkö enää korjata. Että itketään ja kirotaan vain.

Pahin tapahtui

Puolison viimeisiin kuukausiin ehti vielä uusi sokkiuutinen: koti paljastui hometaloksi, julistettiin asuinkelvottomaksi ja purettiin betoniin asti. Valokuvia lukuun ottamatta perheen koko irtaimisto hävitettiin. Vakuutus ei korvannut senttiäkään.

Silloin väsymys otti voiton.

– Ensimmäisen kerran sanoin ääneen, että minulla oli keinot loppu. Olin lakannut uskomasta, että meidän sinnittelymme yhdessä olisi enää lasten etu. Olen varma, että mieheni tunnisti ja ymmärsi väsymykseni ihan niin kuin minä olin ymmärtänyt hänen tuskansa.

Muutama päivä myöhemmin mies teki lopullisen ratkaisunsa.

– Olin joskus toivonut, että hän löytäisi paikan, missä on hyvä olla ja että minä saisin levätä. Niin tapahtui. Vaikka ymmärsin hänen valintansa, en hyväksynyt sitä, Mirkka sanoo kyynelten noustessa silmiin.

”Kun kerroin lapsille isin kuolleen, jo toisessa lauseessa vakuutin heille, että selviäisimme kyllä.”

Puolison kuolemaa seurasivat ristiriitaiset tuntemukset. Kuolema oli sokki, pahin oli nyt tapahtunut. Samalla arjesta hävisivät pelko ja jatkuva epävarmuus. Mirkka alkoi nukkua kokonaisia öitä. Hän voi surusta huolimatta fyysisesti paremmin kuin vuosiin.

Työpaikalla ehdotettiin sairauslomaa, mutta Mirkka kieltäytyi. Hän pelkäsi jäävänsä tarpeettomaksi, ja työ tarjosi rutiinit kaaoksen keskelle.

– Mieheni kuolemaa seurasi käsittämätön elämänhallinnan tunne. Kun kerroin lapsille isin kuolleen, jo toisessa lauseessa vakuutin heille, että selviäisimme kyllä. Samalla sieluani revittiin palasiksi: en koskaan voisi korvata lapsilleni isää.

– Tiedän, että miehenikin oli luottanut selviämiseemme. Hän varmasti uskoi tekevänsä meille palveluksen. Koin luottamuksen osoituksena häneltä jättää lapset minun kasvatettavakseni.

Mirkka on kohdannut toisenlaisiakin reaktioita. Sellaisia, joissa ollaan vihaisia perheensä jättäneelle tai niitä, jotka pitävät ratkaisua raukkamaisena.

– Mieheni kävi jatkuvaa taistelua. Minusta päätös ei ollut itsekäs eikä raukkamainen. On vaatinut rohkeutta luopua näkemästä omien lastensa kasvavan. Kenelle sellainen voisi olla helppo teko?

– Minut on kasvatettu kunnioittamaan elämää, mutta onko kellään oikeutta pakottaa toista elämään väkisin. Ajattelen, että jumalani on niin viisas, että hän ymmärsi mieheni ratkaisun.

Mirkka kokee, että rakkaasta irtaimistosta luopuminen auttoi päästämään irti entisestä. Kotitalosta hän ei kuitenkaan halunnut luopua: sen kunnostamisesta tuli Mirkalle ylpeysprojekti.

– Ajattelin, että lapseni olivat jo menettäneet niin paljon. Tutun kodin minä rakentaisin heille takaisin.

Mitä tarkoittaa ikuinen side?

Mirkka piti vihkisormuksen nimettömässään vuoden ajan puolisonsa kuoleman jälkeen. Se oli sormessa silloinkin, kun hän törmäsi Sami Kuroseen Suomipop-festareilla keväällä 2013, vain muutama kuukausi leskeksi jäätyään. Kumpikin oli festareilla töissä.

”Ajattelin, että jos tässä on jotain oikeaa, elämä ehkä tuo meidät vielä yhteen.”

– Ystäväni olivat yrittäneet viritellä sokkotreffejä, mutta en osannut kuvitellakaan enää tapaavani ketään. Silti Samin seurassa tuntui oudon helpolta olla. Jokin siinä tilanteessa kolahti, Mirkka sanoo.

– Ajoitus oli silloin täysin väärä, mutta ajattelin, että jos tässä on jotain oikeaa, elämä ehkä tuo meidät vielä yhteen.

Mirkka riisui vihkisormuksensa helmikuussa 2014, kun vuosi leskenä oli täynnä.

Kristillisen kasvatuksen saanut Mirkka piti avioliittoa pyhänä asiana ja uskoo edelleen sen olevan ainutkertainen kokemus.

– Poistin aikoinaan vihkikaavastamme kohdan ”kunnes kuolema meidät erottaa”. Uudessa elämäntilanteessa on pitänyt miettiä, mitä ikuinen side oikein tarkoittaa.

Tutustuessaan Samiin Mirkka mietti hetken, miten kertoa elämästään, mutta päätti pitää suorapuheisen linjansa.

– Minähän en arpiani häpeile, pikemminkin olen ylpeä niistä. Muistan olleeni imarreltu siitä, miten Sami osasikin arvostaa kokemustani eikä pelästyä sitä.

 


Mirkka on ollut Samin mukana tämän työkeikoilla. Kun Sami juonsi Miss Suomi -finaalin, pari yöpyi yhdessä Vanajanlinnassa.

 

Hiton hyvä elämä

Vähän yli kaksi vuotta kestäneen seurustelun aikana Mirkka on totutellut elämään etäsuhteessa: hän Jyväskylässä ja Sami pääkaupunkiseudulla. Hän on myös opetellut erilaiseen arkeen silloin, kun ollaan yhdessä. Sellaiseen, jossa ei kuulu huolehtia ja pelätä toisen puolesta ja jossa voi suunnitella.

Kun Sami halusi varata lomamatkalle ravintolan etukäteen, Mirkasta oli lähes absurdia tietää kuukausien päähän, mitä silloin söisi. Nyt alkanut kesä on jo buukattu täyteen ohjelmaa.

– Tottuminen helppoon elämään on ollut kipuiluakin. Kun Sami kertoi varanneensa meille matkan Italiaan, menin romanttisesta eleestä ihan paniikkiin. Saatan vieläkin pillahtaa itkuun, kun hän nypertää minikokoiset fine dining -annokset lapsille, Mirkka naurahtaa.

– Nykyinen suhde on kuitenkin tuonut elämääni tasapainon, josta en osannut haaveilla. Mielen sairauden kanssa eläville rauhalliset koti-illat eivät ole itsestäänselvyys.

”Uusi kumppani voi kokea olevansa kakkosvaihtoehto. Samilta on tarvittu mielettömän hyvää itsetuntoa.”

Mirkalle uuden suhteen ei ole tarkoitus korvata vanhaa eikä uuden kumppanin pidä syrjäyttää edeltäjäänsä.

– Jossain vitsailtiin, että kannattaa ottaa leski kumppaniksi, ne ei valita turhasta, Mirkka murjaisee Samin keittiössä.

– Mutta kyllä lesken rinnalle voi olla vaikea tulla. Enhän minä ole valinnut erota. Uusi kumppani voi kokea olevansa kakkosvaihtoehto. Samilta on tarvittu mielettömän hyvää itsetuntoa. Olen vain valtavan kiitollinen, että elämäämme on tullut uusi ihminen.

Mirkka on ylpeä, ettei uudessa suhteessa ole hötkyilty. Ennen muuttoa yhteen hän haluaa nähdä, miten yhdessä jaettu arki toimii. Ihastumisen huumassa olisi ollut helppoa toimia nopeasti, mutta Mirkka on halunnut vaalia pysyvyyttä lastensa elämässä.

– Lapseni eivät tarvitse uutta isää. Heillä on isä, joka asuu taivaassa. Käymme isin haudalla ja puhumme hänestä paljon. Myös minulla on lupa surra ja tuntea ikävää, mutta en tee sitä Samin olkapäätä vasten. Uudessa suhteessa on tarvittu paljon ymmärrystä ja hienotunteisuutta molemmin puolin.

Ydinperhe on Mirkalle edelleen tärkeä, vaikka hän joutui luopumaan omastaan.

– Kyllä minä edelleen kannustan kavereitani taistelemaan pikkuryppyjen yli liitoissaan, hän sanoo.

– Olen opetellut hyväksymään monia asioita uudesta vinkkelistä. Nyt saan kokea modernin, erilaisen suhteen. Meille tulee erilainen elämä, mutta sekin voi olla hiton hyvä elämä.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, voit tilata sen kautta lehden maksuttoman näytenumeron kotiisi.

Presidentti Tarja Halonen, laulaja Cheek ja näyttelijä Seela Sella ovat vuodenvaihteen lapsia eli kauriita. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on puolestaan neitsyt. Katso listasta, keillä julkkiksilla on kanssasi sama tähtimerkki!

Vesimies 21.1–19.2.

Sami Kuronen (juontaja) 21.1.1974

Jaana Pelkonen (poliitikko, juontaja) 27.1.1977 

Aino-Kaisa Saarinen (hiihtäjä) 1.2.1979

Jari Tervo (kirjailija ja runoilija) 2.2.1959

Anna Puu (laulaja) 3.2.1982

Juha Tapio (laulaja) 5.2.1974

Jörn Donner (kirjailija, ohjaaja ja poliitikko) 5.2.1933

Anna Abreu (laulaja) 7.2.1990

Kirsi Salo (televisiopersoona, hyvinvointivalmentaja) 7.2.1967

Pete Parkkonen (laulaja) 8.2.1990

Miitta Sorvali (näyttelijä) 10.2.1956

Pelle Miljoona (muusikko) 10.2.1955

Hannu-Pekka Björkman (näyttelijä) 11.2.1969

Anneli Jäätteenmäki (poliitikko ja pääministeri) 11.2.1955

Mauri Kunnas (kuvataiteilija ja sarjakuvapiirtäjä) 11.2.1950

Kirsti Paakkanen (toimitusjohtaja ja yrittäjäneuvos) 12.2.1929

Jouni Hynynen (muusikko) 15.2.1970

Eeva Kilpi (kirjailija) 18.2.1928

Lue lisää: Luova uudistaja, tyly määräilijä – tällainen vesimies (21.1.–19.2.) on luonteeltaan

Kalat 20.2.–20.3.

Jari Litmanen (jalkapalloilija) 20.2.1971

Antti Litja (näyttelijä) 21.2.1938

Outi Mäenpää (näyttelijä) 24.2.1962

Maria Veitola (radio- ja televisiotoimittaja) 26.2.1973

Jaakko Hämeen-Anttila (islamin tutkimuksen professori) 26.2.1963

Paperi T (räppäri) 26.2.1986

Antti Tuisku (laulaja) 27.2.1984

Aira Samulin (yrittäjä) 27.2.1927

Jannika B (laulaja) 28.2.1985

Ville Haapasalo (televisiojuontaja) 28.2.1972

Mikko Kuustonen (laulaja ja lauluntekijä) 4.3.1960

Mari Perankoski (näyttelijä) 10.3.1970

Leena Lehtolainen (kirjailija) 11.3.1964

Peter Vesterbacka (mobiilipelien kehittäjä) 12.3.1968

Sandhja Kuivalainen (laulaja) 16.3.1991

Olli Lindholm (laulaja) 19.3.1964

Jenni Vartiainen (laulaja) 20.3.1983

Lue lisää: Pehmeä herkkis, kateellinen manipuloija – tällainen kalat (20.2.–20.3.) on luonteeltaan

Oinas 21.3.–19.4.

Pekka Haavisto (poliitikko) 23.3.1958

Tommi Uschanov (kirjailija) 27.3.1975

Laura Huhtasaari (poliitikko) 30.3.1979

Klaus Härö (elokuvaohjaaja) 31.3.1971

Samu Haber (laulaja) 2.4.1976

Pirjo Heikkilä (koomikko) 3.4.1980

Toni Wirtanen (muusikko) 4.4.1975

Aki Kaurismäki (elokuvaohjaaja) 4.4.1957

Elisabeth Rehn (poliitikko) 6.4.1935

Jenni Haukio (runoilija, presidentin puoliso) 7.4.1977

Johanna Kurkela (laulaja) 10.4.1985

Katja Kettu (kirjailija ja animaatio-ohjaaja) 10.4.1978

Anna-Leena Härkönen (näyttelijä ja kirjailija) 10.4.1965

Pirkko Saisio (kirjailija, näyttelijä ja ohjaaja) 16.4.1949

Patrik Laine (jääkiekkoilija) 19.4.1998

Lue lisää: Ikuinen innostuja, itsekeskeinen möläyttelijä – tällainen oinas (21.3.–19.4.) on luonteeltaan

Härkä 20.4–20.5.

Arja Koriseva (laulaja) 21.4.1965

Paavo Lipponen (poliitikko, pääministeri ja eduskunnan puhemies) 23.4.1941

Juha Sipilä (poliitikko ja pääministeri) 25.4.1961

Nikke Ankara (räppäri) 26.4.1991

Antti J. Jokinen (elokuvantekijä) 26.4.1968

Jenny Lehtinen (mediapersoona) 28.4.1978

Saara Aalto (laulaja-lauluntekijä) 2.5.1987

Kalle Palander (alppihiihtäjä) 2.5.1977

Jesse Puljujärvi (jääkiekkoilija) 7.5.1998

Hanna Sumari (toimittaja, juontaja) 9.5.1958

Harri Kirvesniemi (hiihtäjä) 10.5.1958

Enni Rukajärvi (lumilautailija) 13.5.1990

Li Andersson (poliitikko) 13.5.1987

Vappu Pimiä (radio- ja tv-juontaja) 16.5.1978

Laura Voutilainen (laulaja) 17.5.1975

Assi Koivisto (ekonomi ja toimitusjohtaja) 20.5.1957

Pekka Pouta (meteorologi) 20.5.1968

Lue lisää: Kärsivällinen nautiskelija, joustamaton jäärä – tällainen härkä (20.4.–20.5.) on luonteeltaan

Kaksonen 21.5.–21.6.

Lauri Markkanen (koripalloilija) 22.5.1997

Anja Snellman (kirjailija) 23.5.1954

Ristomatti Ratia (muotoilija) 23.5.1941

Heli Sutela (näyttelijä ja koomikko) 24.5.1968

Anni Vuohijoki (painonnostaja) 24.5.1988

Reino Nordin (laulaja) 25.5.1983

Eveliina ”Evelina” Tammenlaakso (laulaja ja lauluntekijä) 27.5.1995

Krista Kosonen (näyttelijä) 29.5.1983

Timo Soini (poliitikko, europarlamentaarikko ja ministeri) 30.5.1962

Pirkka-Pekka Petelius (näyttelijä, ohjaaja ja tuottaja) 31.5.1953

Marco Bjurström (tanssija, juontaja) 31.5.1966

Sara Sieppi (vuoden 2011 Miss Suomi) 3.6.1991

Tuomas Kyrö (kirjailija) 4.6.1974

Elina Knihtilä (näyttelijä, professori) 6.6.1971

Laila Hirvisaari (kirjailija) 7.6.1938

Helena Ranta (oikeushammaslääkäri) 11.6.1946

Kerttu Niskanen (hiihtäjä) 13.6.1988

Riitta Uosukainen (eduskunnan ensimmäinen naispuhemies) 18.6.1942

Paula Koivuniemi (laulaja) 19.6.1947

Esko Valtaoja (avaruustähtitieteen professori) 20.6.1951

Lue lisää: Iloinen suupaltti, tunteeton kakara – tällainen kaksonen (21.5.–21.6.) on luonteeltaan

Rapu 22.6.–22.7.

Martti Ahtisaari (presidentti) 23.6.1937

Jorma Uotinen (tanssija ja koreografi) 28.6.1950

Erin Anttila (laulaja) 2.7.1977

Teemu Selänne (jääkiekkoilija) 3.7.1970

Merja Larivaara (näyttelijä) 4.7.1964

Miki Liukkonen (kirjailija, runoilija ja muusikko) 8.7.1989

Martina Aitolehti (malli ja televisioesiintyjä) 16.7.1982

Matti Nykänen (mäkihyppääjä) 17.7.1963

Samuli Edelmann (näyttelijä ja laulaja) 21.7.1968

Hannele Lauri (näyttelijä) 21.7.1952

Lilli Paasikivi (oopperalaulaja ja Kansallisoopperan taiteellinen johtaja) 22.7.1965

Pekka Strang (näyttelijä ja teatterinjohtaja) 23.7.1977

Jarkko Nieminen (tennispelaaja) 23.7.1981

Lue lisää: Ymmärtäväinen huolehtija, oikukas murehtija – tällainen rapu (22.6.–22.7.) on luonteeltaan

Leijona 23.7.–22.8.

Minttu Mustakallio (suomalainen näyttelijä) 23.7.1973

Olavi Uusivirta (muusikko) 28.7.1983

Kaari Utrio (kirjailija) 28.7.1942

Anssi Kela (suomalainen muusikko) 29.7.1972

Johanna Tukiainen (malli, tanssija, juontaja) 29.7.1978

Ville Niinistö (poliitikko) 30.7.1976

Satu Silvo (näyttelijä) 2.8.1962

Jukka Hildén (Duudsoni) 3.8.1980

Jutta Urpilainen (poliitikko) 4.8.1975

Diandra Flores (laulaja) 12.8.1994

Maria Nordin (yrittäjä, arkkitehti) 13.7.1983

Peter Franzén (näyttelijä) 14.8.1971

Jasper Pääkkönen (näyttelijä) 15.7.1989

Jari Sillanpää (laulaja) 16.8.1965

Terhi Kokkonen (laulaja) 16.7.1974

Tarja Turunen (laulaja) 17.8.1977

Kati Outinen (näyttelijä) 17.8.1961

Katri Helena (laulaja) 17.8.1945

Armi Kuusela (vuoden 1952 Miss Universum) 20.8.1934

Lue lisää: Arvokas johtaja, pöyhkeä kaikkitietäjä – tällainen leijona (23.7.–22.8.) on luonteeltaan

Neitsyt 23.8–22.9.

Jarkko Ruutu (jääkiekkoilija) 23.8.1975

Sauli Niinistö (tasavallan presidentti) 24.8.1948

Robin (laulaja) 24.8.1998

Panu Rajala (kirjailija ja tutkija) 27.8.1945

Anne Brunila (ekonomisti) 31.8.1957

Pekka Hyysalo (freestylehiihtäjä) 2.9.1990

Kirsi Alm-Siira (uutistoimittaja) 2.9.1974

Paavo Väyrynen (poliitikko) 2.9.1946

Tiina Lymi (näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja) 3.9.1971

Simo Frangén (koomikko, käsikirjoittaja, juontaja) 6.9.1963

Jutta Gustafsberg (hyvinvointiyrittäjä) 6.9.1973

Kaija Koo (laulaja) 10.9.1962

Marja-Liisa Kirvesniemi (hiihtäjä) 10.9.1955

Nasima Razmyar (poliitikko) 13.9.1984

Janni Hussi (fitnessmalli, yrittäjä) 14.9.1991

Arttu Wiskari (muusikko) 16.9.1984

Rakel Liekki (taiteilija, toimittaja) 20.9.1979

Tuomas Enbuske (juontaja, toimittaja, kolumnisti) 22.9.1977

Lue lisää: Tarkkanäköinen älykkö, pikkumainen saivartelija – tällainen neitsyt (23.8–22.9.) on luonteeltaan

Vaaka 23.9.–22.10.

Matleena Kuusniemi (näyttelijä) 24.9.1973

Kiira Korpi (taitoluistelija) 26.9.1988

Peter Nyman (toimittaja, uutisankkuri) 27.9.1966

Pihla Viitala (näyttelijä) 30.9.1982

Anne Kukkohovi (malli, juontaja) 3.10.1970

Kiti Kokkonen (näyttelijä) 4.10.1974

Sami Hyypiä (jalkapalloilija) 7.10.1973

Björn Wahlroos (konsernijohtaja) 10.10.1952

Miia Nuutila (näyttelijä, juontaja) 12.10.1972

Reijo Mäki (dekkarikirjailija) 12.10.1958

Pamela Tola (näyttelijä) 15.10.1981

Virpi Hämeen-Anttila (kirjailija ja tutkija) 15.10.1958

Kimi Räikkönen (Formula 1 -kuljettaja) 17.9.1979

Sanna Stellan (näyttelijä) 19.10.1974

Lue lisää: Ymmärtäväinen sovittelija, oikukas vitkuttelija – tällainen vaaka (23.9.–22.10.) on luonteeltaan

Skorpioni 23.10.–22.11.

Pauli Hanhiniemi (muusikko) 24.10.1964

Laura Malmivaara (näyttelijä) 26.10.1973

Tiina Jylhä (kauneusalan yrittäjä) 26.10.1962

Katariina Souri (kirjailija, kolumnisti) 27.10.1968

Timo Koivusalo (elokuvaohjaaja, lauluntekijä) 31.10.1963

Riku Nieminen (näyttelijä) 1.11.1986

Meeri Koutaniemi (valokuvaaja) 1.11.1987

Hjallis Harkimo (liikemies, poliitikko) 2.11.1953

Antti Rinne (poliitikko) 3.11.1962

Matti Vanhanen (poliitikko) 4.11.1955

Nooralotta Neziri (aitajuoksija) 9.11.1992

Lauri Tähkä (laulaja) 9.11.1973

Maija Vilkkumaa (laulaja) 9.11.1973

Virve Rosti (laulaja) 10.11.1958

Heidi Hautala (poliitikko) 14.11.1955

Aki Palsanmäki (huutokauppayrittäjä) 15.11.1969

Jenni Pääskysaari (toimittaja, juontaja) 18.11.1975

Ulla Tapaninen (näyttelijä) 19.11.1955

Juha Mieto (hiihtäjä) 20.11.1949

Ville Valo (laulaja) 22.11.1976

Lue lisää: Syvällinen älykkö, kostonhimoinen piikittelijä – tällainen skorpioni (23.10.–22.11.) on luonteeltaan

Jousimies 23.11–21.12.

Niina Lahtinen (näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja) 23.11.1979

Krista Siegfrids (laulaja) 4.12.1985

Antti Holma (näyttelijä) 6.12.1982

Pentti Linkola (filosofi) 7.12.1932

Heikki Turunen (kirjailija) 9.12.1945

Paula Vesala (muusikko) 10.12.1981

Roope Salminen (näyttelijä) 11.12.1989

Krista Pärmäkoski (maastohiihtäjä) 12.12.1990

Paavo Arhinmäki (poliitikko) 13.12.1976

Siiri Rantanen (hiihtäjä) 14.12.1924

Kirsi Kunnas (lastenkirjailija, runoilija) 14.12.1924

Irja Askola (pappi) 18.12.1952

Tero Pitkämäki (keihäänheittäjä) 19.12.1982

Janna Hurmerinta (laulaja) 20.12.1981

Arvi Lind (uutisankkuri) 21.12.1940

Lue lisää: Suuri optimisti, röyhkeä jäärä – tällainen jousimies (23.11.–21.12.) on luonteeltaan

Kauris 22.12.–20.1.

Jare Tiihonen eli Cheek (räppäri) 22.12.1981

Tarja Halonen (presidentti) 24.12.1943

Isac Elliot (laulaja) 26.12.2000

Dome Karukoski (elokuvaohjaaja) 29.12.1976

Seela Sella (näyttelijä) 30.12.1936

Rosa Meriläinen (kirjailija, poliitikko) 31.12.1975

Lenita Airisto (toimitusjohtaja) 1.1.1937

Tellervo Koivisto (poliitikko ja ekonomisti) 2.1.1929

Christel ”Chisu” Sundberg (muusikko) 3.1.1982

Jari ”Bull” Mentula (ammattilaiskehonrakentaja) 4.1.1976

Vesa-Matti Loiri (näyttelijä, koomikko, laulaja) 4.1.1945

Sofi Oksanen (kirjailija) 7.1.1977

Kari Hotakainen (kirjailija) 9.1.1957

Iivo Niskanen (maastohiihtäjä) 12.1.1992

Anne Berner (yritysjohtaja, poliitikko) 16.1.1964

Alma Miettinen (laulaja) 17.1.1996

Laura Närhi (laulaja) 19.1.1978

Lue lisää: Sinnikäs vastuunkantaja, itsekäs niuhottaja – tällainen kauris (22.12.–20.1.) on luonteeltaan

Temptation Island -sarjasta tuttu pariskunta Daniel Lehtonen ja Eveliina Uosukainen saivat pelastettua suhteensa ja selviytyivät kihloihin.

Bile-Danina tutuksi tullut Daniel Lehtonen on mennyt kihloihin rakkaansa Eveliina Uosukaisen kanssa. Pariskunta tunnetaan suomalaisista reality-sarjoista, mutta viimeisimpänä Temptation Island Suomesta, jossa he olivat testaamassa parisuhdettaan ja luottamusta toisiinsa.

Instagramin kuvapäivityksestä päätellen pariskunnan suhde on äärimmäisen hyvällä tolalla. Suloisessa kuvassa pariskunta suutelee ja esittelee vasemman nimettömän sormuksia.

– Minusta tuli maailman onnellisin tyttö viime iltana. Rakastan sinua niin paljon, enkä voi uskoa, että saan viettää loppuelämäni kanssasi, Eveliina kirjoitti päivityksensä yhteyteen englanniksi.

”Hottikset -kauden jälkeen Bile-Dani poistui julkisuudesta kesytettynä miehenä.”

Pariskunta tutustui toisiinsa alunperin Temptation Island -sarjan kuvauksissa muutama vuosi sitten, kun he molemmat olivat ohjelmassa mukana sinkkuina. Sittemmin Daniel on etsinyt rakkautta muun muassa Hottikset-sarjasta, mutta rakkaus Eveliinaan syttyi jo sarjan kuvausten aikana.

Vuosien aikana Daniel on kokenut aikamoisen muodonmuutoksen, sillä hän on tullut tutuksi öykkäriyteen asti itsevarmana naistenkaatajana, jolla oli kuulemma ollut satoja seksikumppaneita, mutta jonka tahdissa kukaan nainen ei pysynyt. Hottikset-kauden jälkeen Bile-Dani poistui julkisuudesta kesytettynä miehenä ennen Temptation Islandille palaamista, jossa hänestä kuoriutui naistaan arvostava unelmavävy.