Helena Ahti-Hallbergin mielestä Salatut elämät -sarja on valtava onnenpotku Emilille. "Minulle on todella tärkeää, että Emilillä on jokin paikka, missä hän itsenäistyy ilman minua", Helena sanoo. Kuva Panu Pälviä
Helena Ahti-Hallbergin mielestä Salatut elämät -sarja on valtava onnenpotku Emilille. "Minulle on todella tärkeää, että Emilillä on jokin paikka, missä hän itsenäistyy ilman minua", Helena sanoo. Kuva Panu Pälviä

Helena Ahti-Hallberg, 45, ja Emil Hallberg, 17, asuvat saman katon alla, treenaavat yhdessä ja matkustavat kimpassa tanssireissuille. – Olemme olleet yhdessä huvittavuuteen asti. Ei Emil ole silti koskaan valittanut, Helena sanoo.

Neljäs. Se oli Emil Hallbergin, 7, sijoitus hänen ensimmäisissä tanssikisoissaan. Emilin vanhemmat Helena Ahti-Hallberg ja Eric Hallberg olivat haljeta ylpeydestä. Emil ja hänen parinsa olivat harrastaneet kilpatanssia vasta pari kuukautta. Silti koko kotimatkan poika vain nyyhkytti auton takapenkillä: Ei minusta tule koskaan maailmanmestaria, kun en voittanut täällä Suomessakaan!

– Se oli hämmentävää. Miten pieni lapsi voi asettaa itselleen tuollaisia tavoitteita ensimmäisissä kisoissaan? Ajattelin, että pikkuisen on tuolla pojalla kunnianhimoa, Helena sanoo.

Kunnianhimo ei ole sittemmin yhtään laantunut. Suuri yleisö tuntee Emilin kenties parhaiten Salatut elämät -tv-sarjan Onni Taalasmaana eli Talena. Näyttelemisen lisäksi 17-vuotias Emil myös tanssii  ja kouluttautuu tanssinopettajaksi. Valmentajanaan hänellä on oma äitinsä, yksi Suomen tunnetuimmista tanssivalmentajista.

– Tanssin takia meillä on tietysti aivan erityinen side, Helena sanoo.

Äiti ja poika ovat nykyisin aika vähän erossa toisistaan. He asuvat saman katon alla, treenaavat yhdessä ja matkustavat kimpassa harjoitus- ja kisareissuille. Silloinkin, kun Emil kävi tanssirippileirin, Helena oli mukana valmentajana.

– Toisinaan minun käy Emil sääliksi. Olemme olleet välillä yhdessä jopa huvittavuuteen asti. Ei Emil ole silti koskaan valittanut, että näkee minua liikaa, Helena sanoo.

Laiskottelu kielletty

Tiiviistä yhdessäolosta huolimatta Helena ja Emil eivät juuri nahistele. Helena muistaa vain yhden kerran, jolloin hän joutui huomauttamaan Emilille, että nyt äänessä on murrosikäinen, eikä hän jaksa kuunnella sen vänkäystä. Illalla, kun hän palasi töistä kotiin, makuuhuoneen oveen oli liimattu lappu: ”Anteeksi mamma. Se oli murkku, joka puhui.”

– Jos vertaan joihinkin kavereihini, minulla on ollut löysät rajat, Emil sanoo.

Helenan mukaan hän saa hepulit vain silloin, jos Emilille iskee laiskuusvaihde päälle. Helenasta on itsestään selvää, että hommat hoidetaan, eikä kyse ole vain tekemättömistä kotitöistä. Jokin aika sitten Emil sairastui pusutautiin, ja venyttely oli ainoa sallittu harjoitus.

– Jos sitä ei tehty vähintään tuntia päivässä, niin sehän oli mielestäni aika huonosti hoidettu homma, Helena sanoo.

Laiska on kuitenkin väärä sana kuvaamaan Emiliä. Silloin, kun Emil kävi vielä peruskoulua, hän lähti arkisin kotoa ennen aamukahdeksaa ja palasi vasta iltayhdeltätoista. Siinä välissä hän kävi koulussa, Salkkari-kuvauksissa ja tanssitreeneissä. Rankan viikon jälkeen Emil halusi toisinaan vain lekotella.

– Äiti ei kestä sitä, että joku vain on ja hölläilee. Hänen pitää nähdä kaikkien toimivan ja touhuavan koko ajan. Mielestäni on kuitenkin ihan tervettä, jos viikossa pitää yhden rentoutumispäivän, Emil sanoo.

– Kyllä minä sen tiedän. Se on vain välillä vaikea pitää mielessä, sillä olen itse huono hölläilemään, Helena vastaa.

Koulut saavat odottaa

Vaikka Helena ei ymmärrä löysäilyä, Emilin kouluhommia hän ei ole vahtinut. Peruskoulun lisäksi Emil ei ole käynyt muita kouluja. Ehtiihän sitä myöhemminkin, Helena ajattelee. 

– Olemme vanhempina ehkä syyllistyneet siihen, ettei Emil ole pitänyt kovin tärkeänä kouluun panostamista. Tanssitreenit ovat olleet merkityksellisempi juttu. Olen äiti, joka sanoo, että ai, sinulla on vähän flunssaa. Jää kotiin nukkumaan, jotta jaksat illalla treeneihin, Helena myöntää.

Yhdessä asiassa Helena tunnustaa kuitenkin olevansa tiukkis, ja se on rahankäyttö. Hän on halunnut opettaa poikansa maksamaan ostoksensa käteisellä, sillä silloin rahan kulumisen näkee selvemmin. Syksyllä 18 vuotta täyttävällä Emilillä ei ole toistaiseksi omaa maksukorttia. Jos hän tarvitsee jotain, hän pyytää rahaa vanhemmiltaan ja perustelee, mihin sen käyttää. Sitten rahat nostetaan Emilin tililtä.

– Toisinaan se tuottaa tietysti aikamoisia hankaluuksia. Olen kuitenkin halunnut, että vaikka Emil on Salkkareissa töissä, hänellä ei ole enemmän rahaa käytettävissään kuin muillakaan samanikäisillä, Helena sanoo.

Voisi kuvitella, että ainainen pankissa asiointi olisi nykymaailmassa hankalaa, mutta Emil ei valita. Hänestä järjestely toimii ihan hyvin.

– En edes haluaisi olla koko ajan törsäämässä rahaa johonkin, Emil sanoo.

Kampaa ja meikkaa poikansa

Helena tietää, että Emil osaa jo huolehtia itsestään. Äidistä on kuitenkin ihanaa, että hän saa yhä laittaa kisamatkoilla poikansa meikin ja hiukset kuntoon. Ei Emil apua tarvitsisi, mutta hän tietää, että äidille on tärkeää tuntea itsensä tarpeelliseksi.

Toisinaan Helenalle tulee huolehtivaisuuspuuskia. Joulun jälkeen hän havahtui siihen, että Emil oli alkanut näyttää kävelevältä luurangolta. Helena käski pojan alkaa tarkkailla energiankulutustaan. Selvisi, että tämä söi päivittäin tuhat kaloria vähemmän kuin tarvitsi.

– Silloin minulla iski kanaemovaihde päälle. Emilin oli saatava lisää massaa. Teimme siitä yhteisen projektin.

Helena alkoi pakata Emilille hirveät määrät eväitä mukaan. Äiti ja poika tekivät myös tarkan suunnitelman, milloin Emil ehtisi syödä. Kuudessa kuukaudessa Emilin paino on noussut kahdeksan kiloa, eikä Helena ole koskaan elämässään laittanut yhtä paljon ruokaa.

Miksi Emilillä ei ole kiire itseänäistyä ja muuttaa pois kotoa? Lue koko haastattelu Me Naisten numerosta 30/2012.

Lue myös:

Helena Ahti-Hallbergin ruokapäiväkirja

Helena Ahti-Hallberg
■ Syntynyt 31.1.1968 Helsingissä.
■ Kilpatanssiopettaja, valmentaa muun muassa poikaansa Emiliä.
■ Tuli tutuksi Tanssii tähtien kanssa -tanssikilpailusta, jossa toimi kahdella ensimmäisellä kaudella tanssinopettajana ja sen jälkeen tuomarina.
■ Toimi Sipoon kaupunginvaltuutettuna Kokoomuksen riveissä vuodesta 2008 vuoteen 2011. Oli myös Sipoon kunnanhallituksen jäsen.

 

Emil Hallberg
■ Syntynyt 19.9.1995 Vantaalla.
■ Tanssii kilpaa ja kouluttautuu tanssinopettajaksi.  Voitti kilpatanssin junioreiden SM-hopeaa 2010.
■ On näytellyt vuodesta 2011 saakka Onni ”Tale” Taalasmaata Salatut Elämät -sarjassa. Esittää Talena pääosan myös parhaillaan nähtävässä parikymmenosaisessa nettisarjassa Young Man, Cash Man.
■ Soittaa kitaraa ja bassoa ja harrastaa muun perheen kanssa sukeltamista.

Suomalaiset miehet kunniaan!

Räppäri Jare Tiihonen ja Star Wars -elokuvien Chewbaccaa esittävä näyttelijä Joonas Suotamo ovat saaneet viime päivinä ylistävää huomiota kansainvälisissä medioissa.

Viikonloppuna huippusuosittu Bright Side -verkkosivusto listasi jutussaan maita, joissa miehiä on enemmän kuin naisia. Jutun tilastoja väritettiin kuvilla kunkin maan ”unelmamiehistä”. Suomen kohdassa havainnollistavaksi esimerkiksi oli nostettu kuka muu muka kuin Cheek!

Joonas Suotamo saa hehkutusta sen sijaan Hello Giggles -sivustolta, jonka mukaan ”meidän on aika puhua siitä faktasta, että Chewbaccaa näyttelee hyvin viehättävä mies.” Eli siis ihana Joonas!

Me suomalaiset naiset olemme tietenkin jo pitkään tienneet, että kyllä Suomessa riittää upeita miehiä – jotka ovat kaiken lisäksi paljon muutakin kuin pelkkää silmänruokaa. Kysyimme naisilta, ketkä suomalaiset julkisuudesta tutut miehet pitäisi seuraavaksi noteerata ulkomaisissa medioissa.

Kokosimme vastaukset listaksi perusteluiden kera:

1. Näyttelijä Pekka Strang

”Hän on uskomattoman karismaattinen.”

2. Poliitikko Erkki Tuomioja

”Hänellä on hyvin viehättävä olemus. Jotenkin sympaattinen – ja tietenkin älykäs.”

3. Näyttelijä Eero Ritala

”Hyväntuulinen, rauhallinen ja aina mainio Eero on juuri sellainen tyyppi, jonka kanssa haluaisi herätä samasta sängystä. Ihan vaikka vain kavereina.”

4. Koripalloilija Lauri Markkanen

”Hän on niin pitkä ja arvostaa äidin lihapullia.”

5. Poliitikko Jani Toivola

”Hän näkee maailman niin avarakatseisesti ja jaksaa perustella asioita pitkäjänteisesti. Lisäksi hän puhuu omista haastaistaan avoimesti niin, että se kannustaa muitakin avautumaan. Ja onhan hän aina pirun tyylikäs.”

6. Näyttelijä Martti Suosalo

”Ihana! Haluaisin, että Martti ja Virpi Suutari adoptoisivat minut.”

7. Kirjailija Tuomas Kyrö

”Niin rehellinen ja hauska tyyppi, että huh huh.”

8. Tennistähti Jarkko Nieminen

”Älykkään ja sympaattisen oloinen tyyppi, joka vaikuttaa siltä, että hän jaksaa aina kuunnella ja keskustella.”

9. Liikemies Jari Sarasvuo

”No onhan hän nyt kovin ihana, kun hän haluaa aina keskustella kaikesta.”

10. Näyttelijä Lauri Tilkanen

”Perinteisellä tavalla viehättävä. Sellainen sympaattinen nappisilmä.”

11. Laulaja Pete Parkkonen

”Perusteluksi riittänee: Kohta sataa.”

12. Kirjailija ja psykiatri Claes Andersson

”Hän on niin viisas, että oksat pois.”

13. Näyttelijä Tommi Korpela

”The one and only! Tommilla on lempeä, kiva ja rauhallinen rytmi olla ja puhua. Hän ei nöyristele, mutta ei kuitenkaan ole myöskään koppava.”

14. Koomikko Antti Holma

”Absoluuttisesti maailman hauskin mies.”

15. Jääkiekkoilija Patrik Laine

”Niin suoraselkäinen, peritamperelainen mies, että häntä ei voi kuin rakastaa.”

Ida Paul ja Kalle Lindroth ovat Emma Gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi. 

Duona esiintyvän Ida Paulin ja Kalle Lindrothin työtilanne ei ole tavanomaisin, sillä Ida Paul opiskelee toista vuotta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa.

”Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita.”

– Lensin yöllä juuri takaisin Suomeen. Teemme töitä periodeissa. Suomessa teemme keikkoja ja musajuttuja. Kun olen Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita, Ida Paul kertoi tänään Emma-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Ida Paulin äiti on suomalainen ja isä yhdysvaltalainen. Lapsena hän on asunut Amerikassa lyhyen aikaa, jolloin haave amerikkalaisessa yliopistossa opiskelusta lujittui. 

Hakuprosessi Harvardiin kesti puoli vuotta, jonka aikana Ida Paul keräsi suosituksia opettajilta ja kollegoilta, kirjoitti esseitä ja teki SAT-pääsykokeen. Ida Paul teki jo tuolloin, 19-vuotiaana, kappaleita Warnerin artisteille.

– Toki arvosanat pitää olla kouluun riittävän hyvät, mutta pitää olla lisäksi joku asia, jossa on ihan huippu. Minulla se oli tämä musajuttu, joka on yhä minulle numero yksi.

”Kaikki eivät ole tiedehörhöjä”

Harvardissa Ida Paul ei ole vielä päättänyt pääainettaan, mutta on opiskellut yhteiskuntatieteitä, naistutkimusta sekä sivuaineina tanssia ja teatteria. Hän asuu kampuksella asuntolassa.

”Koulu on ihan oma ekosysteeminsä.”

– On kivaa, kun parhaat kaverit asuvat ihan naapurissa. Koulu on ihan oma ekosysteeminsä, kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. 

– Vaikka koulussa on lahjakkaita ihmisiä, ei kaikki todellakaan ole mitään tiedehörhöjä, jotka ovat hautautuneet laboratorioon. Sinne haetaan joka vuosi entistä monipuolisempi vuosiluokka opiskelijoita.

Harvardiin pääsy ei jää rahasta kiinni

Lukuvuosimaksu Harvardissa on yli 50 000 dollaria eli yli 42 000 euroa. Ida Paul painottaa, että Harvard kuuluu need blind -haun piiriin, jossa maksut räätälöidään opiskelijalle maksukyvyn mukaan. Loput maksusta kuitataan lahjoituksilla, joita yliopisto on saanut.

– Tiedän opiskelijoita, jotka eivät maksa opiskelusta mitään. Jotkut käyvät opintojen ohella töissä. Kenelläkään ei jää pääsy rahoituksesta kiinni.

”Musa on ainut pysyvä asia mun elämässä.”

Ida Paulilla on tällä hetkellä koti Suomessa ja Amerikassa, mutta hän uskoo panostavansa tulevaisuudessa eniten musiikkiin. Ida Paulin ja Kalle Lindrothin ensimmäinen albumi julkaistaan helmikuussa.

– Musa on ainut muuttumaton, pysyvä asia mun elämässä. Vaikka elämä ja vaatimuksen Harvadissa ovat joskus stressaavia, se varmasti kannattaa. Mitä enemmän koen, sitä enemmän minulla on myös lauluihin kirjoitettavaa.