Saimi Hoyer perheineen on asettunut tukevasti Punkaharjulle. ”Jotkut pudistelivat päätään ja ajattelivat, että siellä ne halailevat puita vähän aikaa ja palaavat sitten Helsinkiin. Mutta olemme nyt olleet täällä viisi vuotta, ja tuntuu kuin olisimme aina asuneet täällä”, Saimi sanoo. Kuva: Jouni Harala
Saimi Hoyer perheineen on asettunut tukevasti Punkaharjulle. ”Jotkut pudistelivat päätään ja ajattelivat, että siellä ne halailevat puita vähän aikaa ja palaavat sitten Helsinkiin. Mutta olemme nyt olleet täällä viisi vuotta, ja tuntuu kuin olisimme aina asuneet täällä”, Saimi sanoo. Kuva: Jouni Harala

Muutto Punkaharjulle merkitsi Saimi Hoyerille paluuta lapsuutensa maisemiin. Samalla siitä tuli hänen ja hänen miehensä yhteinen uusi elämäntapa. – Tässä touhussa Thomas on järki ja minä tunne. Se on hyvä kombo, Saimi sanoo.

Tässä on ruokasali ja täälläpäin keisarin sviitti, Hektor Hoyer, 8, esittelee isännän elkein hotellia, jonka huoneet ovat vielä remonttipahvien peitossa.

Iso työmaakypärä päässään poika puikkelehtii maalipurkkien, tasoitesäkkien ja työmaakoneiden keskellä ja johdattaa yläkerran portaisiin.

Hotellin pihanpuoleisista ikkunoista aukeava näkymä on suoraan kansallismaisemasta: männyt kurottelevat kohti kirkasta taivasta, ja metsän läpi alhaalla siintää järven sini.

Voi vain kuvitella, miltä maisema näyttää Hektorin lempipaikasta katsottuna. Nyt ovi vaaleanpunaisen pitsihuvilan torniin on kuitenkin lukossa, eikä kukaan aikuisista ehdi sitä avaamaan, sillä Hektorin vanhempien ostamassa hotellissa pidetään työmaakokousta.

Hektorin isä Thomas Hoyer kiertää rakennusvalvojan ja arkkitehtien kanssa pitkin tiluksia samalla, kun työmaalla paukuttelee toistakymmentä työmiestä.

Uusi aluevaltaus

Kun entinen malli, juontaja ja sienikirjailija Saimi Hoyer, 41, ilmoitti vuoden alussa ostaneensa Punkaharjun Valtionhotellin yhdessä miehensä Thomasin ja matkailualan yrittäjän Janne Leinosen kanssa, moni paikallinen asukas huokaisi helpotuksesta. Huoli kulttuurihistoriallisesti arvokkaan hotellin kohtalosta oli painanut mieliä, kun entiset vuokralaiset luopuivat toiminnasta.

Asia painoi myös Saimia ja Thomasta, jotka olivat muuttaneet Helsingistä Punkaharjulle viitisen vuotta aiemmin.

– Tämä on se paikka, jossa punkaharjulaiset ovat menneet naimisiin, viettäneet tärkeitä juhlia ja kokoontuneet suvun kanssa yhteen. Tänne on myös tultu lomalle. Muistan hyvin, miten tulimme aina kerran kesässä mökiltämme tänne syömään, kun olin lapsi, Saimi kertoo.

Tänne Saimikin maailmalta aina kaipasi. Kun hän mallivuosiensa aikana ajatteli Suomea, näki hän mielessään lapsuutensa kesien maisemat kirkasvetisen järven rannalla. Näyttelijävanhempien kesäloma oli pitkä, ja se vietettiin perheen rakkaalla mökillä viereisessä Vaaran kylässä.

”Vasta suurkaupungissa tajusin, mitä on hiljaisuus.”

– Suhde Punkaharjuun vahvistui entisestään asuessani ulkomailla. Vasta suurkaupungissa tajusin, mitä on hiljaisuus: kun metsän keskellä ei yhtäkkiä kuulekaan mitään, alkaa kuulla muillakin kuin kuuloaistilla. Tai että järven vesi voi olla niin puhdasta, että sitä voi juoda.

Kun mallintöistä oli lomaa, Saimi palasi mökille. Eihän hänellä ollut tuolloin Suomessa edes kotia.

– Punkaharju on ollut minulle paikka, jossa luontosuhteeni kehittyi, jossa keräsin mummini kanssa ekan sienen ja kalastin ensimmäisen kalani. Myös maailmalta minun oli aina pakko päästä tänne sieneen.

Puoliksi italialainen

Hotelli teki kymmenen vuotta naimisissa olleista Saimista ja Thomasista ensi kertaa työkavereita. Saimia saa nyt tituleerata hotellinjohtajaksi. Thomas on yhteisessä yrityksessä osakkaana, ja vakityö kansainvälisen yrityksen toimitusjohtajana vie miehen välillä päiväkausiksi ulkomaille.

”Välillä järki ja tunne lyövät yhteen ja kipinöitä oikein kunnolla.”

Uudet roolit eivät Saimia huoleta.

– Tässä touhussa Thomas on järki ja minä tunne. Näin se menee, ja se on hyvä kombo, Saimi sanoo.

– Välillä järki ja tunne lyövät yhteen ja kipinöitä oikein kunnolla, mutta jos eivät löisi, niin italialaisittain voin sanoa, että sitten olisi tylsää.

Niin, Italia. Siitähän Saimi muistetaan. Ja Pariisista.

Persoonallisen näköisestä Saimista tuli julkkis parikymmentä vuotta sitten, kun hän loi huippumallina uraa ensin Firenzessä, Bolognassa ja Milanossa sekä myöhemmin Pariisissa, Lontoossa ja New Yorkissa.

Ei parikymppinen Saimi maailmalle kuitenkaan malliksi lähtenyt, vaan opiskelijavaihtoon yliopistosta. Italia oli mennyt Saimilla veriin jo lapsena:

– Operettilaulajaisoäitini puhui sujuvaa italiaa ja muutti aina vähäksi aikaa Italiaan. Heti, kun pääsin yliopistoon lukemaan kirjallisuutta, hain Erasmus-vaihtoon Firenzeen.

Italiassa Saimi tunsi heti tulleensa kotiin.

– Minuun vetoaa italialaisten fyysisyys, silmien palo ja elämänhalu. Se että italialaiset nauttivat elämästä ja reagoivat vahvasti. Minullakin on hirveän kova temperamentti, ja tunsin, että tämä on sitä mun porukkaa. Se on toinen puoleni.

Kaksi kosmopoliittia

Maailmalla Saimi viihtyi kymmenen vuotta. Hänellä ei ole pahaa sanottavaa mallimaailmasta, vaikkei sitä työtä Suomessa aina osatakaan arvostaa.

– Se oli mahtavaa aikaa, ja tulen aina olemaan siitä tosi ylpeä. Opin paljon eri kulttuureista, opin kieliä ja nautin esiintymisestä sekä kameran edessä olemisesta, Saimi kertoo.

Saimi uskoo, että hänen jalkansa pysyivät maassa kotikasvatuksen ja luonteen tolkun ansiosta.

– Mallina uran luominen ei ole mikään helppo juttu. Työssä pitää olla itsekuria, jota olen joskus verrannut sirkuskuriin. Pitää elää aika säntillisesti, mutta päästää välillä vapaalle ja olla vähän kreisi, eikä koko ajan suorittaa lavalla tai kameran edessä, vaan nauttia hetkestä.

– En minäkään aina mennyt aikaisin nukkumaan ja olin sitten herkempänä ja avoimempana kameran edessä. Mallinkin silmissä pitää näkyä elämä, pitää olla säröä ja kokemuksia. Täydellisyys ei ole koskaan mielenkiintoista, vaan vasta, kun siihen tulee särö, Saimi paasaa tavalla, jonka tv-katsojat muistavat hyvin. Samalla tiukalla ja räiskyvällä tyylillään hän tuomaroi Huippumalli haussa -ohjelmassa melkein viiden vuoden ajan.

”Mietin jossain vaiheessa, että löydänköhän ikinä miestä.”

Paluu Suomeen maailmalla vietettyjen vuosien jälkeen ei kuitenkaan ollut ainoastaan helppo. Saimin naama oli lehtien kansikuvista kaikille tuttu, ja kun kolmikymppinen nainen notkui Ysibaarin tiskillä, tuntui, että vain kännisimmät ja oudoimmat kaksilahkeiset uskalsivat lähestyä häntä.

– Mietin jossain vaiheessa, että löydänköhän ikinä miestä. Sitten tapasin Thomaksen Lost & Foundissa, ja tiesin jo ensimmäisenä iltana, että se on tässä.

Kaupallisella alalla työskentelevällä Thomaksella ei ollut mitään hajua siitä, kuka Saimi oli, sillä hän oli itse viettänyt kymmenen edellistä vuotta ulkomailla eikä lukenut suomalaisia lehtiä.

– Se oli ihan mahtavaa, Saimi muistelee hymyillen.

– Olimme jopa asuneet samaan aikaan Pariisissa tietämättä toisistamme mitään. Jossain vaiheessa Thomas oli kelannut, että hän on ehkä nähnyt kasvoni jossain, mutta ei muistanut, missä.

Kuka tahansa ei Saimin matkassa olisikaan pysynyt.

– Vaati mieheltä hyvää itsetuntoa tulla sellaiseen kuvioon. Olin aika iso haaste, joten oli tärkeää, että Thomas oli elänyt eri paikoissa ja nähnyt itsekin maailmaa. Mieheni oli oltava sinut itsensä kanssa, jotta hän kesti kaiken sen pyörityksen.

 


Saimille entinen Valtionhotelli, nykyinen hotelli Punkaharju, on tuttu jo lapsuudesta. ”Kerran kesässä tulimme mökiltä tänne syömään”, hän kertoo nykyisestä työpaikastaan.
Saimille entinen Valtionhotelli, nykyinen hotelli Punkaharju, on tuttu jo lapsuudesta. ”Kerran kesässä tulimme mökiltä tänne syömään”, hän kertoo nykyisestä työpaikastaan.

 

Kannon nokkaan

Saimin ja Thomaksen hyvät ystävät eivät ihmetelleet, kun kaksi maailmankansalaista ensin rakensi vapaa-ajan asunnon Saimin vanhempien mökin viereen ja muutaman vuoden päästä päätti muuttaa kokonaan metsän keskelle.

– Jotkut pudistelivat päätään ja ajattelivat, että just joo, siellä halailee puita vähän aikaa ja tulee sitten takaisin. Mutta nyt olemme asuneet viisi vuotta täällä, ja tuntuu siltä kuin olisimme aina asuneet, Saimi sanoo.

– Minussa on selvästi kaksosen kaksi puolta: olen sosiaalinen ja temperamenttinen, mutta olen myös Saimi, joka istuu kannon päässä, vaatii tilaa ympärilleen ja haluaa olla yksin. Nyt ajattelen, että oli ihan hyvä, että annoin tälle Vaaran kylän tytöllekin mahdollisuuden.

Yritysjohtajana toimivaa Thomastakaan ei ollut lopulta vaikea puhua ympäri maallemuuttoon, sillä luonto on hänellekin tärkeä. Thomas oli viettänyt paljon aikaa sukunsa kesäpaikalla rannikolla, mutta Saimaa ja Saimin sienestyspaikat tekivät mieheen nopeasti vaikutuksen.

– Thomas meni järvelle moottoriveneellä ja ajoi pidemmälle ja pidemmälle ja pidemmälle aavalle, eikä yhtäkään ihmistä tullut vastaan. Se havahdutti hänet. Missään ei ollut ketään, ja hän sai olla täysin yksin.

 


Hoyereiden koti sijaitsee keskellä metsää kirkasvetisen Puruveden rannalla. ”Metsä on minulle kodin jatke”, Saimi kertoo.
Hoyereiden koti sijaitsee keskellä metsää kirkasvetisen Puruveden rannalla. ”Metsä on minulle kodin jatke”, Saimi kertoo.

 

Koti metsän keskellä

Hoyereiden talo sijaitsee keskellä metsää kirkkaan Puruveden rannalla. Uudelle työpaikalleen Saimi ajaa kotoa kolmessa vartissa, ja vähän pidempään Saimin pojat Hektor ja Kaspar, 10, istuvat päivittäin koulubussissa, joka noukkii kaikki seudun lapset matkan varrelta Punkaharjun alakouluun.

Saimin mukaan heidän kotitalonsa ei ole suuri, sillä alunperin se rakennettiin kesämökiksi.

– Mutta meillä on isot ikkunat lattiasta kattoon, ja niistä avautuva metsä on minulle kodin jatke.

Kotipihalta voi lähteä hiihtämään, ja 20 metrin päässä aukeavalla järvellä luistellaan talvisin ja uidaan koko kesän.

– Puruvedessä on paikoin kahdeksan metrin näkyvyys. Lapset nauravat, kun painan sormillani nenän ja korvat kiinni ja yritän sukeltaa. Pinnan alle päässeet ovat kertoneet, että se on ihmeellinen maailma, Saimi sanoo.

Punkaharjulla pojat voivat harrastaa uintia, yleisurheilua ja pianonsoittoa.

– Paritanssia tai korista pojille täällä ei valitettavasti ole. Ja minä kaipaan teatteria niin, etten enää pysty lukemaan ystäväni Facebook-päivityksiä. Muuten en kaipaa Helsingistä mitään, Saimi sanoo.

Täällä Saimilla on hänen pitkäaikaisimmat ystävänsä sekä sukulaiset, jotka auttavat. Ilman verkostoa Saimi ei pärjäisi, sillä Thomas matkustaa paljon, ja arki on muutenkin nyt sekaisin, koska poikien pariisilainen lastenhoitaja Vera on saanut vauvan. Veran Saimi puhui ympäri muuttamaan ensin Pariisista Helsinkiin ja sitten Punkaharjulle, josta nuori nainen löysi puolisokseen komean lehmätilallisen.

– On kivaa, kun ystäväni Helsingistä käyvät täällä – joillakin tulo on tosin kestänyt viisi vuotta, Saimi piikittelee.

– Täällä yhdessäolo on väkevämpää kuin se, että Helsingissä käydään nappaamassa latet kulmakuppilassa. Täällä on aikaa istua alas saunanlauteilla tai verannalla tai lähteä kalastamaan ja juttelemaan läpi kaikki kuulumiset. Se on tosi arvokasta ja erilaista yhdessäoloa, jossa pääsee ihmisiin sisälle.

”Täällä yhdessäolo on väkevämpää kuin Helsingissä.”

Puhdas luonto on kohentanut myös terveyttä. Vuosikausia vakavasti sairastellut Saimi voi tänään paremmin kuin koskaan, ja perinnöllinen vasta-ainepuutostauti on hallinnassa.

– Olen loppuelämäni harvinaissairas, mutta sittenpä olen. On mahtava saada elää. Kyllä sitä ihan eri tavalla arvostaakin.

Yhteinen haave

– Missäs meidän toinen poika on? Thomas kysyy ja astuu huoneeseen eväsleipien kanssa.

Kaspar on leikkimässä Saimin vanhimman ystävän Ollin vaimon luona mansikkatilalla, josta kesällä tuodaan marjat myös Saimin hotellin keittiöön.

Tuoreiden hotellinpyörittäjien arki on välillä säätämistä eikä kahdenkeskistä aikaa jää, mutta se ei Saimia nyt harmita.

– Meillä on tämä yhteinen iso unelma. Joskus ehdimme ystävien kanssa Savonlinnaan ja olemme siellä yötä. Se riittää ajatusten purkamiseen.

Saimin lempipaikka hotellissa on sama kuin Hektorin. Vaaleanpunaisen pitsi­huvilan torneihin hänellä on romanttinen suunnitelma.

– Sinne viedään vain kaksi tuolia ja pöytä. Kesäyönä rakastavaiset voivat kavuta sinne ja ihailla mielettömiä näköaloja.

Ehkä omistajaparikin ehtii sinne jossain välissä kavuta.

Saimi Hoyer

  • Hotellinjohtaja, kirjoittaja ja juontaja syntyi Helsingissä 18.6.1974.
  • Suomen menestyneimpiä malleja 1995–2005.
  • Julkaissut kirjan Sieniä & ihmisiä Petri Salmelan kanssa.
  • Metsähallituksen luontopalveluiden kansallispuistokummi.
  • Asuu Punkaharjulla aviomiehensä Thomas Hoyerin ja kahden pojan kanssa.

Muusikko ja tutkija Linda Urbanskin isä lähti, kun Linda ja hänen kehitysvammainen sisarensa Sandra olivat pieniä. Siitä saakka Linda on miettinyt, missä menevät rakkauden ja anteeksiannon rajat.

Tutkija ja muusikko Linda Urbanski, 32, viettää tänäkin vuonna joulun kuten aina – äitinsä, tätinsä, isäpuolensa ja pikkusiskonsa Sandran kanssa.

Sandralla on Downin syndrooma. Siskosten välit ovat läheiset.

– Olisin sydämestäni toivonut, että Sandra olisi saanut olla terve. Toisaalta olen kiitollinen siitä, että hän on elämässäni juuri sellaisena kuin on. Hän on opettanut minulle suvaitsevaisuutta, armollisuutta ja hetkistä nauttimista, Linda kertoo.

Sandran Downin syndrooma todettiin heti synnytyslaitoksella. Vuosi Sandran syntymän jälkeen Lindan isä jätti perheensä. Tuli avioero, isä aloitti tahollaan uuden elämän.

– Isäni ei kestänyt erityislapsen syntymää. Isä oli minulle tosi rakas. Yhtäkkiä häntä ei enää näkynyt. Kaipasin isää hirveästi koko lapsuuteni ajan, Linda sanoo.

”On asioita, jotka jollakin tasolla voi ymmärtää, vaikkei niitä hyväksykään.”

Vuosia myöhemmin, kun Lindan isä oli vakavasti sairas, hän pahoitteli esikoistyttärelleen tapahtunutta.

– Perheen hylkääminen on äärimmäisen julma teko, mutta annoin sen isälle anteeksi. Halusin antaa hänelle rauhan. Mikä oli tapahtunut, oli tapahtunut, Linda Urbanski sanoo.

– Maailma ei ole mustavalkoinen. On asioita, jotka jollakin tasolla voi ymmärtää, vaikkei niitä hyväksykään. Anteeksianto on valtavan tärkeää.

Linda Urbanski kertoo, millainen hänen suhteensa pikkusiskoonsa on, millaista oli yhdistää tutkijan ammatti muusikon työhön ja miten Sandra auttaa häntä rentoutumaan Me Naisten uudessa numerossa 50–51. Tuoreen digilehden voit lukea täältä.

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.