Sabina Särkkä vietti kesällä kuukauden Yhdysvalloissa. Kuva: Sanoma-arkisto / Jonna Öhrnberg
Sabina Särkkä vietti kesällä kuukauden Yhdysvalloissa. Kuva: Sanoma-arkisto / Jonna Öhrnberg

Sabina Särkän kuva herätti paljon keskustelua. Nyt Sabina vastaa kohuun. 

Vuoden 2012 Miss Suomi -kisassa kilpaillut Sabina Särkkä julkaisi alkuviikosta Instagramissaan kuvan, jossa hän poseeraa kihlattunsa Ossi Kivimäen kanssa. Hempeä otos herätti runsaasti keskustelua.

Sekä Sabina että Ossi julkaisivat saman kuvan some-tileillään. Niitä oli kuitenkin muokattu eri tavoin. 

Osa pariskunnan seuraajista bongasi kuvista eroja. Sabinan julkaisemassa otoksessa hänen jalastaan on esimerkiksi hävinnyt mustelma. Mustelma näkyi Kivimäen tilillä julkaistussa kuvassa.

Voit käydä katsomassa Sabinan julkaiseman kuvan täältä ja Ossin julkaiseman täältä.

Nyt Sabina kommentoi kuvasta aiheutunutta keskustelua. Hän julkaisi Instagramissaan kuvasta version, jota kukaan ei ollut vielä käsitellyt.

 

Tässä on alkuperäinen kuva, josta tehdyt päivitykset herättivät tänään keskustelua. Sain ensin hyvän ja sitten pahan mielen samasta päivityksestä. Tällä kertaa se tapahtui kuvasta, joka on kesän oma lempparini. Oli aivan uskomattoman upea purjehdusreissu takana Suomen saaristossa ja viimeinen kokonainen päivä merellä kohti Hankoa. Ossi lauloi ja säesti kitaralla biisejä, mikä saa joka kerta mulle perhosia vatsaan. Aurinko paistoi kuumasti ja nautittiin lempeistä tuulista purjeveneen kannella. Fiilis oli mahtava, ja pyysinkin Maryamia ikuistamaan tämän hetken meille. Ossi ei hirveän useasti päivitä kuvia omaan Instagramiin, mutta kun hän sen tekee niin se on kyllä aina ollut joku special hetki ❤️ Hän muokkaa kuvat omalla tyylillään ja tykkää käyttää muokkauksissa rakennetta ja terävöittää kuviaan (voitte vaikka itse testata tähän kuvaan sitä). Ei ehkä paras muokkaus veneessä tulleelle mustelmalle tai selluliitille. Itseäni se ei haittaa, mutta näköjään monia muita. Halusin myös itse laittaa saman kuvan myöhemmin ja ihan tietoisesti otin mustelman pois vaikka se näkyy toisessa kuvassa. Tämä varmasti silotti myös kinkkuani kaupan päälliseksi 🍑 Toivon mukaan tämä selkeytti asiaa. Kuvaajille ja bloggareille on arkipäivää moisten mustelmien poisto. Aurinkoista kesää kaikille ☀️

A post shared by Sabina Särkkä (@sabinasarkka) on

– Tässä on alkuperäinen kuva, josta tehdyt päivitykset herättivät tänään keskustelua. Sain ensin hyvän ja sitten pahan mielen samasta päivityksestä. Tällä kertaa se tapahtui kuvasta, joka on kesän oma lempparini, Sabina kirjoittaa.

Sabina kertoo, että hänellä ja Ossilla on hyvin erilaiset kuvanmuokkaustyylit.

– Hän [Ossi] muokkaa kuvat omalla tyylillään ja tykkää käyttää muokkauksissa rakennetta ja terävöittää kuviaan. Ei ehkä paras muokkaus veneessä tulleelle mustelmalle tai selluliitille. Itseäni se ei haittaa, mutta näköjään monia muita. Halusin myös itse laittaa saman kuvan myöhemmin ja ihan tietoisesti otin mustelman pois vaikka se näkyy toisessa kuvassa. Tämä varmasti silotti myös kinkkuani kaupanpäälliseksi.

Sabinan myös huomauttaa, että bloggaajana on ihan tavallista muokata kuvia.

– Kuvaajille ja bloggareille on arkipäivää moisten mustelmien poisto.

Koulujärjestelmä sortaa poikia, koska hoivaleikkejä leikkineet naisopettajat yrittävät heidän pään sisään, kirjoitti kasvatustieteen tohtori. Kysyimme, mistä ihmeestä on kyse.

Kasvatustieteen tohtori Jukka Kujala otti tänään kärkkäästi kantaa suomalaiseen koulujärjestelmään mielipidekirjoituksessaan, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa.  Kujala kirjoitti näin: ”Peruskoulun arkista oppimista ja opetussisältöjä koordinoivat menestyjäopettajat, joista suurin osa on naisia. Poikien oppimisen maailmaa rakentavat akateemiset ihmiset, joilta puuttuvat seisaaltaan pissaamisen kokemukset sekä Valtteri Bottaksen tai Partik Laineen sankariuran seuraamisen tunteet oman isän kanssa.”

Ja jatkoi:

”Poikien pään sisään yrittävät opettajat, joiden oma lapsuus on keskittynyt tyttöjen hoivaleikkeihin ja kasvavan tytön kokemusmaailmaan. On mahdoton yhdistelmä onnistua kohtaamaan lukemisesta kiinnostumaton poika Neiti Etsivä -positiosta.”

Kirjoituksen alla Kujalan kannanottoa sekä kiiteltiin että kritisoitiin. Osan mukaan Jukan kirjoitus kiteytti hyvin suomalaisen peruskoulutuksen ongelman. Toisten mielestä Kujala menee kirjoituksessaan kuitenkin ihan liian pitkälle.

Kritisoijien mukaan Kujalan näkemys on voimakas yleistys, joka ei pidä paikkaansa. Kommentoijat toteavat, että kirjoitus myös syyllistää naisopettajia ja sysää vastuun poikien heikommasta peruskoulumenestyksestä naisopettajien harteille.

Onko Kujala oikeasti sitä mieltä, että naisopettajista ei ole opettamaan poikia? Ovatko poikien haasteet koulumaailmassa hänen mielestään naisopettajien vika? Mitä tekemistä seisaallaan pissaamisella on minkään kanssa?

Soitimme Jukalle ja kysyimme.

Jukka Kujala, mitä yritit kirjoituksellasi sanoa?

”Halusin kirjoituksellani kiinnittää huomion siihen, että tällä hetkellä koulumaailmassa poikien kohtaaminen on vaikeaa. Yksi syy siihen on se, että opettajakunta on voimakkaasti tietynlaista.

Tällä hetkellä valtaosa opettajista on naispuolisia huippumenestyjiä. Heiltä puuttuu epäonnistumisen kokemukset ja ymmärrys siitä, millaista on olla kasvava poika. Heillä ei ole kosketuspintaa siihen, millaista on olla esimerkiksi heikosti menestynyt tai vaikean sosiaalisen taustan reunoilla oleva kaveri. Se heijastuu myös heidän asenteisiinsa ja ylipäätään siihen, miten opetus järjestetään.

”Kirjoituksessani on läsnä aito huoli siitä, että peruskoulu ei pysty kohtaamaan reppanapoikia.”

Kirjoitukseni oli piikikäs ja kärjistävä. Samalla siinä on kuitenkin läsnä aito huoli siitä, että peruskoulu ei pysty kohtaamaan reppanapoikia – eikä tyttöjäkään – koska heitä opettavat ihmiset ovat kaikki niin samanlaisia ja katsovat maailmaa samanlaisten lasien läpi.”

Kirjoituksessasi toteat, että tällä hetkellä ”poikien oppimisen maailmaa rakentavat akateemiset ihmiset, joilta puuttuvat seisaaltaan pissaamisen kokemukset”. Miten seisaallaan pissaamisella on mitään tekemistä opettajan pätevyyden kanssa?

”Seisaaltaan pissaaminen on kirjoituksessani ronski kielikuva. Sen tarkoituksena ei ole kritisoida naisopettajia, vaan kiinnittää huomio siihen, että kouluihin tarvitaan monipuolisemmin ihmisiä, jotka tarkastelevat maailmaa erilaisista näkökulmista. Kirjoituksessani en ota kantaa naisten pedagogisiin taitoihin ja kykyyn opettaa vaan siihen, että asioita pitäisi osata katsoa useammasta maailmasta.

Kirjoituksesi voi tulkita syyllistävän naisopettajia. Oliko se tarkoituksesi?

”Ei. Sukupuolella ei ole mitään väliä siinä, kuinka hyvä opettaja on. Siihen olisi kuitenkin kaikkien syytä keskittyä, että poikalapset otetaan paremmin huomioon. On erilaista olla pieni poika kuin pieni tyttö.

”Erilaisuuden hyväksymistä ja sukupuolisensitiivisyyttä tulisi tuoda opettajakoulutukseen.”

Myös opettajakoulutuksen pitäisi herätä tähän kysymykseen. Erilaisuuden hyväksymistä ja sukupuolisensitiivisyyttä tulisi tuoda koulutukseen. Se tarkoittaa sitä, että otetaan huomioon kaikkien haasteet tasapuolisesti – myös niiden, jotka ovat jotain muuta sukupuolta kuin tyttöjä ja poikia.”

Miten tämän koulumaailmaan liittyvän ongelman voisi mielestäsi korjata?

”Tällä hetkellä Suomessa on yksi peruskoulujärjestelmä eikä juurikaan yksityisiä kouluja. Haluaisin nähdä niitä enemmän. Niissä kouluissa jokaiselle voitaisiin tarjota yksilöllistä opetusta ja vaihtoehtoisia polkuja, jottei kukaan putoa kelkasta sen takia, että koulujärjestelmä ei tue oikealla tavalla.” 

Tn-ope

Mitä tekemistä seisaallaan pissaamisella on opettajan pätevyyden kanssa? Kysyimme kasvatustieteen tohtorilta, joka on huolissaan poikien opp...

Käsityön uudistus on hyvä esimerkki poikien sortamisesta koulumaailmassa. Nykyään ei saa painottaa omia mielenkiinnonkohteitaan, vaikka käsityön tavoitteet on mahdollista saavuttaa oppilaslähtöisesti oppilaan omia mielenkiinnonkohteita kunnioittaen. Nykyiselle käsityöntutkimukselle on ominaista vääristyneeseen tasa-arvoon perustuva ajattelu, jossa poikien pakottaminen virkkaamaan edistää tasa-arvoa. Käsityön yliopistotason johtopaikoilla on käytännössä vain tekstiilipuolen edustajia, jotka...
Lue kommentti

Muusikko Arttu Wiskari ei todellakaan ole jouluihminen. – Mitä vähemmän joulua ja joulumieltä on ilmassa, sitä rennompi ja parempi jouluni on, hän kuvailee.

Muusikko Arttu Wiskari viettää joulua usein yksin, kun Pauliina-vaimo ja perheen 4- ja 2-vuotiaat lapset lähtevät maalle.

– En ole oikein ikinä viettänyt joulua aikuisiällä. Vanhemmat ovat eronneet ja omissa menoissa jouluna. Sukulaisia tai serkkuja ei ole.

– Yleensä pelaan jouluaattona pleikkaa. Bändin jätkiä tai kavereita saattaa tulla käymään, hengailemme ja käymme saunassa.

Lasten syntymän myötä Arttu on halunnut tarjota heille mahdollisuuden jouluun, vaikka ei itse siitä niin välitäkään.

– Haen pojan kanssa meille kuusen ja lapset saavat koristella sen. Lapsille myös hankimme lahjoja, jotka käyn aattona viemässä maalle anoppilaan, jossa vaimo ja lapset joulua viettävät.

”Tänä vuonna vaimo sanoi, että minun ei tarvitse tulla ollenkaan maalle, mutta haluan käydä moikkaamassa siellä perhettä.”

Vaimo on hyväksynyt aviomiehensä tavan viettää joulua osittain yksin.

– Meillä on koira, jota ei voi viedä yöksi maalle, joten olen koiravahtina. Tänä vuonna vaimo sanoi, että minun ei tarvitse tulla ollenkaan maalle, mutta haluan käydä moikkaamassa siellä perhettä.

Arttu arvelee, että näin joulu on hänelle oikeaa rauhoittumisen aikaa

– Rauhoittuminen on itselle vaikeaa keikkareissujen jälkeen. Yleensä joulu on myös yhtä kiirettä, joka paikka on sitä ennen tukossa ja rahaa menee kaikkeen mahdolliseen. 

”Nautin suunnattoman paljon yksin kotona siitä rauhasta, kun puhelin ei soi koko aikaa.”

– Nautin suunnattoman paljon yksin kotona siitä rauhasta, kun puhelin ei soi koko aikaa. Mitä vähemmän joulua ja joulumieltä on ilmassa, sitä rennompi ja parempi jouluni on.

Yksi jouluperinne laulajallakin on. Hän käy viemässä kynttilän tai kynttilöitä poisnukkuneiden kavereiden haudoille.

– Läheisin heistä on Idols-Vesku, joka on vanha luokkakaverini. Joskus jätän kaikille yhteisen kynttilän muualla nukkuneiden kivelle. Se riittää minulle jouluherkistelyksi, Arttu kertoi Lastenklinikoiden Kummien JouluMielelle -konsertissa, joka näytetään MTV3:lla 17.12. Lähetyksen aikana kerätään varoja pikkupotilaiden hyväksi.