Anni Hautala lomaili kesällä avomiehensä stand up -koomikko Niko Kivelän ja molempien poikien kanssa Kreikassa ja mökillä. Kuva: Jonna Öhrnberg
Anni Hautala lomaili kesällä avomiehensä stand up -koomikko Niko Kivelän ja molempien poikien kanssa Kreikassa ja mökillä. Kuva: Jonna Öhrnberg

Radiojuontaja Anni Hautala aloittaa joka maanantai terveellisen elämän, mutta päätös pitää korkeintaan keskiviikkoon asti.

Juontaja Anni Hautala, 35, julkaisee marraskuussa keittokirjan. Projekti alkoi, kun kustantaja otti suosikkijuontajaan yhteyttä.

– Minulla on helppo suhde ruokaan. Rakastan sitä, että en itsekään tiedä, mitä ruokaa laitan ja kaivelen kaapeista kaikkia tekotarpeita, Anni kertoi torstaina Otavan syyskauden avajaisissa.

Kesällä Anni vieraili kirjaa varten Champagnesen ja Cognacin kylissä, jossa tutustui juomien valmistusprosesseihin. Kirjassa on muutama drinkkiohje. Ruuan suhteen Anni kuvailee olevansa nautiskelija.

”Ehkä minulla on jokin hyvä geeni, että en liho niin paljon.”

– En ole koskaan ollut millään dieetillä. Minulla on siihen liian huono itsekuri. Ehkä minulla on jokin hyvä geeni, että en liho niin paljon.

Keho ei totu aikaisiin aamuherätyksiin

Radio Suomipopin Aamulypsyä juontava Anni herää joka aamu ennen viittä. Aikaisin herääminen ja väsymys lisäävät makeannälkää.

– Keho ei oikein totu siihen heräämiseen. Aloitan joka maanantai terveellisemmän elämän ja suunnittelen karkkilakkoa, mutta se loppuu viimeistään keskiviikkona. Toimituksessa on usein karkkeja ja herkkuja, joihin sorrun.

”Loppukevät oli ihan hullua juoksua.”

Aamulypsyn lisäksi Anni jatkoi tällä viikolla kesän jälkeen Idolsin kuvauksia. Kuuden viikon kesäloma tuli tarpeeseen.

– Olin todella tiukka lomasta. Loppukevät oli ihan hullua juoksua ja odotin jo lomaa. Huomaan, että käyn silloin kärsimättömäksi; en jaksaisi yhtään mitään korjauksia tai muutoksia, vaan olin, että kuvataan nyt vaan.

1980-luvun kulutusjuhlissa mällättiin ökyautoja ja isoja rannekelloja. Tällä nousukaudella maksetaan vapaa-ajasta, hyvästä olosta ja kotimaisuudesta.

Muistatko vielä 1980-luvun kulutusjuhlat? Talous nousi kohisten, rahaa sai suoraan seinästä, kotona nukuttiin vesisängyssä ja varallisuudesta viestittiin tasaisella solarium-rusketuksella. Pankit kauppasivat luottoja sivun kokoisilla lehti-ilmoituksilla, eikä velkaantumisen riskeistä ei juuri puhuttu.

Nousua seurasi krapula, kun Suomi vajosi lamaan. Menestystarinat katosivat lehdistä. Tilalle tulivat surulliset uutiset siitä, miten lama tuhosi tavallisen ihmisen elämän.

Nyt nousukausi on täällä taas! Kaikki mittarit Suomen taloudessa sojottavat parempaan suuntaan: työllisyys nousee, työtunnit lisääntyvät ja bruttokansantuote paranee – jopa kolme prosenttia viime vuoteen verrattuna.

– Se on superhyvä luku, Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju sanoo.

Mutta myös varoituksen sana on paikallaan: tällä nousukaudella hummataan velaksi. Suomalaisilla kotitalouksilla on velkaa jo yli 65 prosenttia vuotuisesta BKT:sta, mitä pidetään kansainvälisesti vaarallisena tasona. Kangasharju suhtautuukin nousuun varauksella.

– Palkat eivät ole vielä juurikaan nousseet. Kulutuksen kasvu tarkoittaa, että syödään enemmän kuin tienataan, hän sanoo.

Neljä arjen ammattilaista kertoo, miltä näyttää nousukauden Suomessa 2017.

Mielihyvää ostetaan velaksi

Marianne Vilppola, sisustus suunnittelija ja huonekalumyyjä, Vepsäläinen

Marianne Vilppola näkee tuoreen nousukauden omalla työpaikallaan joka päivä. Ihmiset uskaltavat ottaa velkaa, myös huonekaluihin. Optimismi näkyy Mariannen kaveripiirissäkin.

– Ihmiset ovat hirveän luottavaisia.

Etenkin kolmikymppiset rohkaistuvat heti, kun saavat ensimmäisen vakituisen työpaikkansa. Vakityö tuntuu turvasatamalta, kun on rimpuillut vuosia pätkätöissä.

Mariannen myymistä huonekaluista jo joka neljäs maksetaan liikkeen markkinoiman Nousukausi-rahoituksen avulla, ja luoton kysyntä kasvaa. Asiakas lyhentää sohvaansa tai ruokaryhmäänsä esimerkiksi 100 eurolla kuukaudessa.

– Se ei tunnu monestakaan suurelta lisäkululta. Huonekalut ovat vähän kuin vuokralla.

Ruokapöytiä ja sohvia ostavat velaksi kaikenikäiset, myös iäkkäämmät parit, jotka vaihtavat suuren perheasunnon kerrostalohuoneistoon. Vuosikymmeniä palvellut ruoka- tai sohvaryhmä ei mahdu pieneen kaksioon tai kolmioon.

”Puu, pellava ja villa ovat tämän päivän luksusta.”

– Ihanimpia ovat asiakkaat, jotka tulevat ostamaan pienen klassikkopöydän ja lahjoittavat oman suuren pöytänsä lapsilleen.

1980-luvulla koteihin hankittiin elektroniikkaa, kromia, seinille ripustettavia viuhkoja ja kuntolaitteita. Nyt varallisuutta näytetään hankkimalla luonnonmateriaaleja ja kotimaista designia.

– Puu, pellava ja villa ovat tämän päivän luksusta, Marianne luettelee.

– Statustavaroita tietysti on on aina. Mutta nykyään tuotteiden alkuperästä esitetään tarkkoja kysymyksiä.

Myös huonekaluliikkeen kuljetuspalvelu on erittäin kysytty. Mariannen mukaan nuoret aikuiset käyttävät rahansa mieluummin spa-hetkiin kuin auton huoltoon.

– Muutenkin hetken nautinnot ovat tärkeitä. Jos ennen otettiin luottoa rikkoutuneen kodinkoneen vaihtoon, nyt ostetaan velaksi myös mielihyvää.

Marianne toivoo, etteivät ihmiset olisi kuitenkaan uhkarohkeita. Velka ei katoa sairastumisen tai työttömyyden sattuessa.

Välillä hän joutuu kysymään, jaksaako ostaja huolehtia valkoisesta pellavasohvasta myöhemminkin. Sohva ei osaa pestä itse itseään.

– Olen lamavuosien lapsi ja ajattelen, että olisi hienoa, jos esineistä tulisi aidosti pitkäikäisiä.

Laura Ahmala hieroo koiria ammatikseen. Yhä useampi on nyt valmis maksamaan lemmikin hemmottelusta.
Laura Ahmala hieroo koiria ammatikseen. Yhä useampi on nyt valmis maksamaan lemmikin hemmottelusta.

Kaikki koiran parhaaksi

Laura Ahmala, koirahieroja

Laura Ahmala on ammatiltaan koirahieroja. Sellaisesta työstä ei 1980-luvulla ollut kuultukaan.

Laura on kiertänyt viisi vuotta koiraihmisten kodeissa, mutta viime kesänä hän uskalsi avata oman hoitolan. Siellä koirat saavat apua esimerkiksi nivelrikkojen aiheuttamiin lihaskipuihin. Laura hieroo myös metsästys- ja agilitykoiria, joiden lihakset kaipaavat huoltoa.

Palvelu on tarkkaa käsityötä, josta Laura laskuttaa 40 euroa kerralta.

Koirien määrä on Suomessa kaksinkertaistunut 1980-lukuun verrattuna. Kennelliiton mukaan rekisteröityjä rotukoiria on nyt reilut 500 000. Rekisteröimättömät koirat mukaan luettuna koiria arvellaan olevan Suomessa noin 800 000.

Koirien ympärillä pyörii miljoonabisnes: nousukaudella koiriin on alettu satsata entistä enemmän, ja kaikenlaiset koirien hyvinvointipalvelut menestyvät.

Sen on huomannut myös Laura: hänen yrityksensä on ollut kannattava viimeiset kaksi vuotta.

”Koirakosmetologia täällä ei sentään ole.”

– Nostin jo kerran hintaani, ja se riittää. Joustan kuitenkin mielelläni maksuajoissa, jotta koiran ei tarvitsisi odottaa hierontaa, jos tarvetta on, Laura sanoo.

Laura tuntee hyvin asiakkaansa. Hän on huomannut, että koirien tarpeet menevät toisinaan omistajan tarpeiden edelle: omistajat syövät vaikka makaronia, jos eläinlääkärilasku on suuri. Rahaa myös käytetään empimättä, kun kyseessä on koiran hyvinvointi.

Jos 1980-luvun kulutusjuhlien nautiskelija syötti koiralle nappuloita ja paineli kylpylähotelliin nauttimaan elämästä, nyt kylplään viedään rakas lemmikki. Ruuaksi sille valmistetaan raakaruokaa rakkaudella ja suurella vaivalla. Tämän Laura ymmärtää.

– Raakaruoka on yleistynyt tosi paljon, kun on ymmärretty, miten paljon ruokinta vaikuttaa koiran terveyteen ja lihaskuntoon.

– Mutta koirakosmetologia täällä ei sentään ole, ja toivon, ettei kukaan keksikään tarvetta sellaiselle.

Nousukausi työllistää Mira Karjalaista. Siivoamisen sijaan perheet panostavat johonkin kivaan.
Nousukausi työllistää Mira Karjalaista. Siivoamisen sijaan perheet panostavat johonkin kivaan.

Kiksejä kiiltävästä tiskipöydästä

Mira Karjalainen, siivooja, Helpmax

Tällä nousukaudella arjen luksusta on ostaa siivous ja tehdä itse jotain hauskempaa – touhuta lasten kanssa tai löhötä vain. Etenkin työssäkäyvät perheelliset ovat halukkaita maksamaan kodinhoidosta.

1980-luvulla painettiin töitä niska limassa, jotta päästiin Kanarialle kerran vuodessa. Nyt ihmiset saavat kiksejä kiiltävästä
tiskipöydästä, joka odottaa töistä kotiin tullessa.

Onneksi on Mira Karjalainen ja hänen työkaverinsa.

– Tykkään jynssätä tarkasti, ettei jälkiä ja tahroja näy varmasti missään, Mira sanoo.

Kotoilutrendi ja kiireinen arki ovat yhdistelmä, joka tuottaa kysyntää siivoojille. Perussiivouksen saa kahdesti kuussa yhteensä noin 200–300 eurolla kodin neliömääristä riippuen.

”Neliöitä on kodeissa nykyisin paljon enemmän kuin minun lapsuudessani.”

Ihmiset ostavat siivousta kotiin niin innokkaasti, että Miran työnantaja etsii lisää siivoajia nykyisen 45 henkilön lisäksi. Töihin pääsee kiinni heti, eikä pohjakoulutusta kysellä, koska perehdytys annetaan firman puolesta.

Tavallisin kotikeikka on muutaman tunnin mittainen. Siinä ehtii imuroida, pyyhkiä pinnat ja pestä wc:n sekä kylpyhuoneen. Kaikki paikat siivotaan joka kerta perusteellisesti.

– Neliöitä on kodeissa nykyisin paljon enemmän kuin minun lapsuudessani, Mira kertoo.

Ovatko asiakkaat rikkaita?

– Eivät välttämättä. Mutta yleinen taloudellinen hyvinvointi näkyy esineiden määrässä. Lapsilla on tavaraa tosi paljon, Mira sanoo.

MILLAINEN ON SINUN INFLAATIOSI?

Tällä nousukaudella on velaksi elämisen lisäksi toinenkin erityispiirre: inflaatio ei juurikaan kiihdy – tai ainakin se jakautuu epätasaisesti. Termillä tarkoitetaan hintojen nousemista ja vastaavasti rahan arvon alenemista.

Inflaatiota pidetään talouden kiihdyttäjänä. Tavalliselle ihmiselle se onkin toinen juttu, sillä inflaatio näyttää kohtelevan eri ihmisiä eri tavalla.

Henkilökohtainen inflaatio riippuu kulutuskorin sisällöstä: esimerkiksi viime vuosina vuokralla asuvien inflaatio on ollut nopeampaa kuin omistusasujilla. Inflaatiosta kärsivätkin nyt erityisesti opiskelijat ja työttömät, jotka asuvat muita useammin vuokralla ja myös käyttävät vuokriin suuren osan kuukausituloistaan. Vuokrat ovat nousseet tällä vuosituhannella lähes 60 prosenttia, ja samaan aikaan omistusasumisen kustannukset ovat nousseet vain prosentin.

Myös eläkeläisten rahoja syö suurempi inflaatio kuin työssäkäyvien. Heidän kulutuksestaan keskimääräistä suurempi osa menee terveyspalveluihin, elintarvikkeisiin, sähköön ja veteen. Niiden hinnat ovat nousseet nopeammin kuin inflaatio.

Lähde: Yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen Nordeasta.

Jari Sarasvuo kertoi MTV3:n Huomenta Suomessa, että iso leikkaus pelottaa häntä.

Yrittäjä Jari Sarasvuo, 52, joutuu isoon leukaleikkaukseen ensi viikolla. Hän kertoi leikkauksesta Huomenta Suomessa tänään keskiviikkona.

– Mulla on suussa piikkejä, rautaa ja kiskoja. Viikon kuluttua mun alaleuka halkaistaan, se siis katkaistaan. Se pannaan uuteen paikkaan, Sarasvuo kertoi ohjelmassa.

”Päästäni tulee ihan mutanttipäärynän muotoinen ja värinen.”

Sarasvuo myönsi, että iso leikkaus jännittää – ja myös pelottaa.

– Eilen kävin kirurgin luona, ja sieltä poistuessani yhtäkkiä huomasin, että mua oikeasti vähän jänskätti. Se on iso juttu. Päästäni tulee ihan mutanttipäärynän muotoinen ja värinen – karmean näköinen. Kyllä se pelottaa, siinä on riskinsä. Sarasvuo sanoi.

”En ole tyytyväinen siihen soundiin, mitä pystyn tuottamaan.”

Viime vuoden lopulla Sarasvuo kertoi, että on teoriassa mahdollista, että hän menettäisi jopa puhekykynsä. Tällä hetkellä puhe kuulostaa kuitenkin sujuvalta, vaikkei hän itse olekaan tyytyväinen siihen.

– Tämä on jo muuttanut suutani. En ole tyytyväinen siihen soundiin, mitä pystyn tuottamaan. Olen vieras omassa elämässäni – kuin muukalainen.