Anttu Harlin miettii työkseen, pitäisikö taivaalta sataa konfetteja, ilmapalloja vai poksahtelevia ilon kuplia. Kuva Kaisu Jouppi
Anttu Harlin miettii työkseen, pitäisikö taivaalta sataa konfetteja, ilmapalloja vai poksahtelevia ilon kuplia. Kuva Kaisu Jouppi

Animaatiotuottaja Anttu Harlin, 33, on hippivanhempien kasvatti, joka saa tehdä työkseen kaikkea pähkähullua.

Tuleeko animaatiostudiosi tekemästä Kikattavasta Kakkiaisesta eli Gigglebugista seuraava Angry Birds?
Toivottavasti mutta omalla tyylillämme. Jos rahoitus varmistuu, aiomme tehdä tarinamaailmasta vielä 52 tv-jaksoa, neljä uutta peliä ja jouluksi lastenlevyn. Kirjastakin on neuvoteltu ja elokuvakäsikirjoitus on tekeillä. Ja niin, eräs panimo haluaisi käyttää Setä Simarusina -hahmoamme ensi vapun simoissaan. Uskon, että menestys seuraa hyvää työtä.

Elokuvabisneksessä menestynyt Renny Harlin on enosi. Oletko ottanut häneltä oppia?
Enoni on aina korostanut, että jokaisen pitäisi tehdä aidosti omaa juttuaan. Päätin siis tehdä jotain muuta kuin hän. Opiskelin teatteria Lontoossa, mutta tajusin, ettei vakava taide ole minua varten: animaatio on paljon hauskempaa. Nyt saan tehdä työkseni kaikkea pähkähullua, kuten naurattaa näyttelijöitä äänistudiossa ja vangita spontaanin kuuloisia nauruja lastenohjelmaan.

Kikattava Kakkiainen -pelissä kutitetaan metsän eläimiä. Kutiatko itse helposti?
Kutian. Mitä enemmän naurua, sen parempi. Tarttuvaan nauruun perustuvan peli-idean keksi ohjaaja Joonas Utti, ja innostuin siitä heti. Meillä on molemmilla lapsia, joten halusimme tehdä heille sopivan pelin.
Päähenkilöksi haluttiin pieni ötökkä, koska lapsetkin ovat porukan pienimpiä. Simarusinat taas tietävät, miten ilosta voi kuplia. Kanavoin sarjaan kaiken hassun, mitä näen. Joskus kysyn tyttäriltäni, millaisia hahmoja he haluaisivat nähdä. Viimeksi he toivoivat vaaleanpunaista kakkaa, mutta sitä tuskin on luvassa.

Mitä pelasit ja katselit telkkarista lapsena?
Kasvoin hippiperheessä, jossa kaikki sotaan liittyvä oli kielletty. Kavereillani oli uusia He-Maneja, mutta minun piti leikkiä puuleluilla metsässä. Olen siitä iloinen, paitsi kun animaatioalan ihmiset viittaavat Tähtien sotaan, en tajua, mistä puhutaan. Olen yrittänyt kasvattaa lapseni ilman sotaleikkejä, silti toisen tyttäreni suosikkileikki on taisteluhippa.

Kikattava Kakkiainen on ensimmäinen pelisi. Jännittikö sen tekeminen?
Pelien teko on pikkutarkkaa viilausta, mutta onneksi saimme oppia peliyritykseltä. Pari vuotta sitten en olisi uskonut pohtivani tunnin kokouksessa, pitäisikö pelin lopussa sataa taivaalta konfetteja, ilmapalloja vai poksahtelevia ilon kuplia. Tiesin, että peli on onnistunut, kun näytimme sen ensi kerran lapsiperheille. Ruutua ensimmäisenä koskettanut alkoi nauraa, ja nauru tarttui muihin.

Anttu Harlin
33-vuotias helsinkiläinen animaatiotuottaja. 

Tuottaa ja käsikirjoittaa Kikattava Kakkiainen -animaatiota. Anima Boutique -animaatiostudion perustaja. 

5- ja 6-vuotiaiden tytärten isä ja elokuvaohjaaja Renny Harlinin sisarenpoika.

Harrastaa surffausta.

Kikattava kakkiainen -lastenohjelmaa esitettiin TV:ssa 14.7. asti.

ADHD on tuonut Riikan elämään masennuskausia ja vakavan shoppailuongelman – mutta myös oman muoti- ja sisustusalan yrityksen, joka työllistää muitakin.

Kun 29-vuotias Riikka Pöllu ryhtyy siivoamaan, hän saattaa yhtäkkiä löytää itsensä järjestämästä CD-levyjään aakkosjärjestykseen. Välillä hän innostuu aivan suunnattomasti kaikesta, toisina hetkinä hän ei taas jaksa ryhtyä mihinkään. 

Sellaista on ADHD-aikuisen elämä.

– Mieheni sanoo usein, että kotona on pahempi kaaos sen jälkeen, kun olen siivonnut, Riikka kertoo.

Riikka sai ensimmäistä kertaa ADHD-diagnoosin noin viisi vuotta sitten. Sitä ennen hän oli kärsinyt keskittymisvaikeuksista ja mielen äkillisistä muutoksista jo vuosien ajan. 

ADHD tunnistetaan useimmiten jo leikki-iässä, kun lapsi käyttäytyy poikkeuksellisen ylivilkkaasti ja lyhytjänteisesti. Aikuisilta se jää herkästi diagnosoimatta. ADHD voi kuitenkin pahimmillaan ajaa arjen kaaokseen – ja parhaimmillaan toimia moottorina mahtaville jutuille.

Riikalla on omakohtaista kokemusta molemmista.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Riikka kokee, että ADHD on auttanut häntä uralla eteenpäin.
Riikka kokee, että ADHD on auttanut häntä uralla eteenpäin.

Shoppailua 15 000 eurolla

Ensimmäiset merkit olivat ilmoilla jo varhain. Riikka ei jaksanut keskittyä koulussa, vaan haaveili ja mietti tuhatta muuta asiaa – ei koskaan sitä, mitä olisi pitänyt.

– En ollut kuitenkaan varsinaisesti ylivilkas, vaan levottomuus oli ennemmin oman pään sisällä, Riikka kertoo.

Vuonna 2013 Riikka meni ensimmäistä kertaa lääkäriin. Testit ehdittiin tehdä, mutta kun Riikka tuli raskaaksi, lääkityksen aloittamista päätettiin lykätä.

Kaksi vuotta myöhemmin testit tehtiin uudelleen ja Riikka aloitti lääkityksen. Se ei kuitenkaan toiminut toivotulla tavalla.

– Lapseni syntymän jälkeen sain aika pahan shoppailuongelman aikaan. Jos olin surullinen, shoppailin, jos olin iloinen, niin shoppailin silloinkin, Riikka kertoo.

– En pystynyt kertomaan ongelmasta kenellekään. Olin ihan varma, että jos perheeni saisi tietää, kaikki jättäisivät minut.

Sitten Riikan äiti löysi tämän kotoa kasan avaamattomia laskuja.

”Olin hyvä kieltämään ongelmia.”

– Varmaan läheiset olivat jotain jo aavistelleet, mutta olin hyvä kieltämään ongelmia. Sovimme lopulta päivän, jolloin avaamme yhdessä kirjeet ja katsomme, mikä tilanne on. Itselläni ei ollut vielä siinä vaiheessa käsitystä, millaisesta summasta olisi kyse, Riikka kertoo.

– Lopulta paljastui, että olin shoppaillut noin 15 000 euron edestä.

Riikka otti velkoja varten lainan. Samalla hän uskalsi myös myöntää itselleen, että tarvitsee apua. Riikka hakeutui silloisen työpaikkansa työterveyshuollon kautta Kelan ADHD-kuntoutukseen.

– Siellä huomattiin, että lääkitykseni on ihan vääränlainen, ja minulla todettiin myös vaikea masennus. Sain lopulta itselleni sopivan lääkkeen, Riikka kertoo.

Vihdoin oikeassa paikassa

Maksaakseen shoppailuvelkansa Riikka alkoi tehdä töitä peräti neljässä eri vaateliikkeessä.

– Olen aina ollut herkkä innostumaan asioista, mutta en ole saanut juuri mitään tehtyä loppuun. Se on ollut perheen ja kavereiden kesken vitsikin, että keksin tuhansia uusia ammattiehdotuksia viikon sisällä. Joskus halusin olla lentäjä, joskus jotain ihan muuta, Riikka muistelee.

– Vakuuttelin aina itselleni, että tämä on se oma juttu, mutta mikään ei kuitenkaan kiinnostanut puolta vuotta tai vuotta kauempaa.

Töiden ohella hän ryhtyi opiskelemaan muotimarkkinointia Helsinki Design Schoolissa.

”Minulla on rohkeutta tehdä nopeita päätöksiä.”

– Tuli ensimmäistä kertaa koskaan sellainen olo, että nyt olen oikeassa paikassa, Riikka sanoo.

Riikka valmistui ja löysi samalla uralleen oikean suunnan. Opintojen kautta hän pääsi harjoitteluun Marimekkoon ja töihin muoti- ja sisustusyritykseen. 

Lopulta hänelle avautui myös yllättävä tilaisuus ryhtyä yrittäjäksi.

– Entinen omistaja soitti ja kysyi, haluaisinko ostaa yrityksen, jossa olin ollut töissä. Oli heti sellainen olo, että tietenkin, mutta kyllä sitä paljon mietittiin. Loppujen lopuksi tein päätöksen ja kaupat nopeasti, alle kolmessa kuukaudessa, Riikka kertoo.

Nyt Kuulto Shop työllistää jo kaksi henkeä. Riikka kertoo, että vuoden aikana myynti on kasvanut ja asiakasmäärät lisääntyneet. Alkuvuodesta 2018 Riikka laajensi myymälää ja otti valikoimiin lasten ja miesten vaatteet. Samalla hän avasi uuden verkkokaupan.

Rohkeus tehdä nopeita päätöksiä

Tanskalaispsykiatri Anders Hansenin julkaisi hiljattain ADHD:ta käsittelevän teoksen, jossa valotetaan erityisesti ADHD:n hyviä puolia. Hänen mukaansa erityisesti yrittäjillä on paljon ADHD-piirteitä.

Riikka uskoo, että hänenkin urakehityksensä on osittain ADHD:n ansiota.

– Erityisesti ongelmanratkaisukykyni on kehittynyt vuosien varrella, kun on pitänyt metsästää niin usein puhelinta ja muita tavaroita, jotka ovat aina hukassa. Minulla on myös rohkeutta tehdä nopeitakin päätöksiä. Se voi toki olla huono asia, mutta myös piirre, joka voi viedä pitkälle, Riikka sanoo.

”Tajusin, että kaikkea ei tarvitse osata heti.”

Nykyään Riikasta tuntuu, että hän voi puhua sairaudestaan avoimesti, vaikka se aiheuttaa edelleen erilaisia hankaluuksia.

– Ennen häpesin ADHD:tä, mutta nyt en halua piiloutua sen taakse. En vaihtaisi mitään kokemuksiani pois. Ne ovat tuoneet minut tähän pisteeseen. ADHD on opettanut minulle paljon itsestäni, Riikka sanoo.

Kaikki tietävät Suomen oman jäämiehen, F1-mestari Kimi Räikkösen. Mutta kuinka hyvin sinä hänet tunnet? Tee testi!

Jutun lähteenä käytetty 16.8. ilmestynyttä Kari Hotakaisen kirjoittamaa Tuntematon Kimi Räikkönen -kirjaa (Siltala).