Menestyksen hetkellä hiihtäjä Aino-Kaisa Saarisen ympärillä riittää selkään taputtajia. Tappioiden hetkellä hänen paras tukensa on kihlattu Tom Gustafsson. – Urheilija on väkisinkin narsistinen puoliso. On tärkeää, että kotona riittää ymmärrystä, hiihdon maailmanmestari sanoo.

Hiihtokausi päättyi virallisesti viime viikonloppuna, kun Joensuussa kilpailtiin maastohiihdon Suomen mestaruuskisat. Talven hiihtokuningattarella, Aino-Kaisa Saarisella, on kauden jälkeen takanaan 4500 hiihtokilometriä, 700 harjoittelutuntia, 220 matkapäivää, 50 kansainvälistä kilpailua, 25 paria testattuja suksia sekä yksi katkennut sauva. Ja tuloksinaan kaksi maailman-cupin voittoa, Tour de Skin toinen sija ja Liberecin MM-kisoista neljä mitalia, joista yksi on pronssi ja kolme kultaisia.

Kultaisista yksi on henkilökohtainen, kun Aino-Kaisa vihdoin kolmikymppisenä naisena, 16 vuoden odotuksen jälkeen, saavutti maailmanmestaruuden, josta oli jo pikkutytöstä asti haaveillut.

Aino-Kaisa kuvailee itseään voittajatyypiksi, sellaiseksi, joka tappioista ottaa opikseen ja sisuuntuu. Harjoiteltuaan itsensä ylikuntoon vuonna 2002 ja jouduttuaan sen seurauksena seuraamaan olympialaisia kotisohvaltaan, hän pystyi silti kokoamaan itsensä. Aino-Kaisa uskookin, että nimenomaan tappiot ovat tehneet hänestä voittajan. Ja juuri tappioiden vuoksi henkilökohtainen maailmanmestaruus tuntuu nyt erityisen hyvältä ja tunteelliselta.

– Hienoin hetki oli, kun ylitin maaliviivan. Oli liikuttavaa, kun vuosien unelma toteutui. Olisi ollut ihan eri asia saavuttaa tämä menestys nuorempana.

Aino-Kaisan pitää vielä käväistä muutamissa näytöskilpailuissa Norjassa, mutta sitten alkaa hyvin ansaittu loma. Ja miten muutenkaan hiihdon ammattilainen rentoutuu kuin hiihtämällä. Huhtikuun alussa Aino-Kaisa suuntaa Muonioon ja aikoo sivakoida siellä 50–100 kilometriä päivässä. Huvinsa kullakin!

– Sehän on ihan erilaista hiihtoa, kun ei tarvitse suorittaa mitään. On ihanaa, kun voi pysähtyä ladun varteen nuotiolle juomaan kahvia ja nauttimaan kauniista näkymistä kaikessa rauhassa, hän selittää.

Aino-Kaisa sitä paitsi rakastaa hiihtämistä kaikissa olosuhteissa. Se on hänestä vapauttavaa, keino koetella omia rajojaan ja olla yhteydessä luontoon.

Mutta kyllä maailmanmestari ymmärtää kouluhiihtomuistojaan parahtavaa tavallista kuolevaista. Ei hänellä itselläänkään ole koulun liikuntatunneilta järin mukavia hiihtomuistoja. Tosin vähän eri syistä.

– Minut laitettiin aina näyttämään esimerkkiä luokkakavereille. Se otti välillä päähän, kun olisin halunnut hiihtää omassa tahdissani. Harmitti, sillä saivathan nekin, jotka olivat hyviä matematiikassa, edetä omassa tahdissaan ja tehdä lisätehtäviä, Aino-Kaisa sanoo.

Hikiladulta korkkareihin

Hiihtäjä riisuu yltään kuvauksissa käyttämänsä vaaleanpunaisen mekon ja tulee näyttäneeksi treenatun kroppansa. Murto-osakin siitä saisi tyytyväiseksi jokaisen naisen, joka näin kesän korvalla kamppailee henkilökohtaisen unelmakeho-projektinsa kanssa.

Aino-Kaisan kroppa on kuitenkin vaatinut vuosikausien kurinalaisen elämän, säännöllisen treenin ja terveellisen ruokavalion. Ja niin sekasyöjä kuin Aino-Kaisa onkin, norjalaisia pikkutyttöhiihtäjiä ruokavalioon ei sittenkään kuulu. Ei vaikka MM-kisoissa Aino-Kaisa totesi syövänsä norjalaisia kilpakumppaneitaan iltapalaksi. Samalla hän sai aikaiseksi lentävän lauseen, josta ei pääse koskaan eroon, niin kuin ei ole päässyt Marjo Matikainenkaan muinoisesta havuja, perkele -huudahduksestaan.

– Psyykkasin itseäni ladulla hokemalla mielessäni tuota lausetta. Sitten se vain lipsahti suustani.

Norjalaistyttöjen kanssa välit ovat kuitenkin kunnossa, ja suomalaiset hiihdon ystävät tykkäävät. Aino-Kaisa kertoo, että missä tahansa käveleekin, vastaan tulee hymyileviä ihmisiä. Rempseä naapurintyttö tuntuu kotoisalta ja helposti lähestyttävältä. Kun Aino-Kaisa lähtee kuvauksista, taksin kuljettajakin valpastuu.

 – Sehän on meidän Aikku, eikös Aikku ole kohta jossakin radiohaastattelussa, hän kyselee ja ryhtyy räpläämään kanavia.

Vaaleanpunaisesta kuvausmekosta Aino-Kaisa pitää. Yleensäkin hän pitää kaikesta naisellisesta, sillä kilpaurheilumaailma on kovin miehinen.

– Kun lisäksi hiihtää ladulla hampaat irvessä ja räkä poskella, on vapaa-ajalla ihanaa pukeutua kauniisti mekkoon ja korkokenkiin.

Joskus hiihtojoukkueen naisporukka on toivonutkin leirien ohjelmaan enemmän ”tyttöjuttuja”.

– Erään vapaapäivän huvitukseksi oli keksitty maastoautolla ajelua. No just. Halusimme tilalle day spa -päivän. Viimeksi koko joukkueelle järjestettiin tanssiopettaja, joka opetti meille paritansseja. Se oli tosi hauskaa ja se otetaan vielä uusiksi, Aino-Kaisa vannoo.

Se, mitä leireillä tapahtuu, on merkityksellistä, sillä urheilija viettää joukkueensa seurassa enemmän aikaa kuin oman perheen kanssa.
– On väärä luulo, että maastohiihto on yksinäistä ja epäsosiaalista

puurtamista. Tiimillä, on suuri merkitys. Meillä on hyvä naisporukka. Virpi Kuitunen ja Pirjo Muranen ovat minulle läheisimmät työkaverit.

Ja vaikka kilpakumppaneita ovatkin, toista autetaan aina kun voidaan. Vaikkapa niin, että se, joka tulee kilpaladulta ensimmäisenä varoittaa hankalasta laskukohdasta tai muusta huomioitavasta asiasta.

Palkka vuosien viiveellä

Lahden liepeillä Hollolassa syntynyt ja siellä yhä asuva Aino-Kaisa aloitti uransa yleisurheilijana. Fysioterapeutti-isä ja ala-asteenopettaja-äiti ohjasivat tyttöjään liikkumaan pienestä pitäen. Aino-Kaisalla on kaksossisko Maija, joka hiihtää kansallisella tasolla. Joensuun SM-kisoissa siskokset voittivat juuri parisprintin mestaruuden. Maijan lisäksi Aino-Kaisalla on kahdeksan ja kymmenen vuotta vanhemmat siskot.

Kouluaikoina Aino-Kaisa kävi musiikkiluokkaa ja ympärillä oli niin paljon muitakin erikoisia tyyppejä, ettei hän mielestään erottunut joukosta vakavan hiihtoharrastuksensa vuoksi.

– Murrosikäisenä kuka tahansa haluaa mielellään kuulua joukkoon, elää ja toimia niin kuin muutkin. Niin minäkin, enkä muista, että olisin silloin joutunut luopumaan normaalinuoruuteen kuuluvista asioista. Ensimmäinen poikaystäväkin minulla oli 16-vuotiaana, Aino-Kaisa kertoo.

15-vuotiaana Aino-Kaisa valitsi lajikseen maastohiihdon. Lahden MM-kisojen dopingskandaali 2001 sai hänet epäröimään, kannattaako hiihdosta tehdä itselleen ammattia.

– Keskustelin aiheesta äitini kanssa, joka kannusti joka tapauksessa jatkamaan. Se oli sinänsä yllättävää: vanhempani edustavat sukupolvea, jonka on vaikea ymmärtää, että hiihtämisestä voi tehdä itselleen ammatin, jolla pystyy elättämään itsensä.

Aluksi sponsoreita ei ollut lähimaillakaan ja toimeentulon kanssa olikin vähän niin ja näin.

– Olen elänyt taloudellisesti tiukkoja aikoja. Kaupassa piti tosiaan miettiä, mitä pystyi ostamaan. Kaali oli halpaa, joten tein paljon ruokia siitä. Mutta edullisestikin pystyy tekemään hyvää ja terveellistä ruokaa. Mikä esimerkiksi on parempaa, kuin silakkapihvit ja perunamuusi?

Aino-Kaisa sai odottaa lopullista menestystään pitkään, mutta häntä on motivoinut se, että vuosi vuodelta kehitystä on kuitenkin koko ajan tapahtunut. Hän on myös pysynyt terveenä, mikä on ollut kehitykselle oleellista. Aino-Kaisan mukaan mikään ei ole terveyttä tärkeämpää, ei edes hiihto.

Nyt kun menestystä on tullut, Aino-Kaisa on ansainnut kauden aikana kilpailemalla noin 100 000 euroa.

– Nyt vihdoin saan jo palkkaakin vuosien työstä.

Osan voittorahoistaan Aino-Kaisa aikoo käyttää talon rakentamiseen. Hollolan kunta lahjoitti tuoreelle maailmanmestarilleen tontin ja sinne nousee talo heti, kun projektiin on aikaa ryhtyä.

Treffit lentokentällä

Talosta tulee koti Aino-Kaisalle ja hänen kihlatulleen, entiselle koripalloilijalle ja nykyiselle ohjelmistoinsinöörille Tom Gustafssonille. Aino-Kaisa ja Tom tapasivat Lahdessa kahdeksan vuotta sitten ja kihlautuivat viime joulukuussa.

– Naimisiinmeno on tietenkin luonteva jatko sitoutumiselle, sillä kihlaushan on lupaus avioliitosta. Häiden aika ei kuitenkaan ole ihan vielä.

Aino-Kaisan mielestä on suuri etu, että rinnalla on entinen huippu-urheilija.

– Parhaiten urheilijaa ymmärtää toinen urheilija. En ole helppo elämänkumppani. Olen koko ajan menossa eikä kanssani tule rauhallista hetkeä. Urheilija on väkisinkin narsistinen ja itsekeskeinen. Monesti elämä pyörii pitkälti oman itsen ympärillä. Harjoittelu on kurinalaista ja kaikki muu on sille alisteista. Jos esimerkiksi en voi mökillä tehdä jotain ohjelmaani kuuluvaa harjoitetta, mökille ei lähdetä. Enkä voi useinkaan lähteä ystävien kanssa bilettämään, vaikka mieli tekisi.

Aino-Kaisa on reissussa yli 200 vuorokautta vuodessa. Viime kesänä oli kolmet ystävien häät, joista Aino-Kaisa ehti yksiin, avopuoliso kaksiin, eikä mihinkään niistä ehditty yhdessä.

– Sen verran tapasimme toisiamme, että satuimme samaan aikaan lentokentälle ja kävimme yhdessä kahvilla, Aino-Kaisa kertoo.

Toisinaan pariskunta käy yhdessä hiihtolenkeillä, mutta mies ei Aino-Kaisan perässä pysy. Normaali kevyt lenkki taittuu 15 kilometrin tuntivauhdilla.
Aino-Kaisa haluaa nauttia menestyksensä joka hetkestä, mutta urheilijan pinna saattaa olla kireällä varsinkin näin keväällä raskaan kauden vedellessä viimeisiään.

– Kun viikko sitten tulin kotiin, varoitin ensi töikseni miestäni: älä vain sano mitään. Pystyin myös hillitsemään itseni enkä avannut suutani, sillä sieltä olisi helposti päässyt jotakin, jota katuisin. Kevät on tosi rankkaa aikaa, silloin olen ihan puhki.

Urheilijan arkea on sekin, että uuteen kauteen valmistautuminen alkaa jo vappuna, vain muutaman viikon tauon jälkeen. Peruskunto tehdään kesällä, sillä kilpailukaudella harjoittelu on mahdotonta kiivastahtisen kisaamisen ja jatkuvan matkustelun vuoksi.

– Treenaamisen aika on, kun huomaan käyväni levottomaksi. Silloin on pakko palata rutiineihin. Mutta kyllä tässä ehtii kavereiden kanssa muutamat grillijuhlat viettää.

Aino-Kaisa tietää jo, että menestyjän ympärillä riittää selkään taputtajia.

– Kaikki haluavat olla menestyjän kavereita. Mutta kuka on tukena silloin, kun menee huonosti? Kihlatultani ja läheisiltäni saamani rakkaus on tärkein voimavarani. Minun täytyy saada jakaa työasioita myös kotona. On tärkeää, että toinen kuuntelee ja sanoo vaikka vain, että ensi kerralla sitten menee paremmin.

Muu elämä sitten joskus

Nyt Aino-Kaisasta tuntuu, ettei hän vaihtaisi päivääkään urastaan pois.

– Urheilijalta kysytään usein, onko hän joutunut luopumaan jostakin uransa vuoksi. En tunne niin. Urheileminen on minulle luonteva elämäntapa, enkä muusta tiedä.

Elämäntapa on kuitenkin siirtänyt lasten hankintaa ja opintoja. Ne siirtyvät vieläkin vuosilla, sillä nyt meneillään on arvokisaputki. Olympialaiset ovat ensi vuonna ja niitä seuraavat MM-kisat, joihin molempiin Aino-Kaisa tähtää.

– Lapset kuuluvat kyllä suunnitelmiin, mutta minusta tulee vähän vanhempi äiti. Ja sitten kun lapsia tulee, haluan keskittyä heihin täysipainoisesti, en itsekeskeisenä urheilijana. Omat vanhempani todella viettivät aikaa meidän lasten kanssa. Heillä ei ollut muita harrastuksia, he harrastivat lapsiaan ja siitä kiitän heitä.

Aino-Kaisalla on opiskelupaikka Lapin yliopiston markkinointilinjalla.

– En usko, että urheilu-uran lopettaminen sitten joskus olisi vaikeaa, sillä opiskelu tarjoaa haasteen, jossa myös voi koetella rajojaan. Toivon saavani haastavan työn liikunnan ja hyvinvoinnin parista. Se toki mietityttää, että nyt kun nuoruutta niin ihannoidaan, minä valmistun ammattiin vähän vanhempana. Toisaalta olen jo tässä työssä oppinut puhumaan kieliä ja tuntemaan eri kulttuureita. Ennen kaikkea olen oppinut tuntemaan itseäni.

Aino-Kaisa Saarinen

– Hollolassa vuonna 1979 syntynyt hiihtäjä. Kihlattu ohjelmistoinsinööri Tom Gustafsson.

– Arvokisamitalit: kuusi henkilökohtaista Suomen-mestaruutta, pronssia sprinttiviestissä Torinon Olympialaisissa 2006, viestikultaa Sapporon MM-kisoissa 2007. Liberecin MM-kisoissa 2009 voitti kultaa 10 kilometrillä, sprinttiviestissä ja 4x5km -viestissä sekä pronssia 7,5 kilometrin yhdistelmähiihdossa. Seura Joutsan Pommi, valmentaja Jarmo Riski.

– Harrastaa marjastusta ja sienestystä ja on aikakauslehtien suurkuluttaja. Lempielokuva Forrest Gump. Motto: ”Pidä huolta itsestäsi.”

– Ihailee ihmisiä, jotka ”uskovat omaan tekemiseensä, vaikka ideat kuulostaisivat hulluilta.”

Muusikko ja tutkija Linda Urbanskin isä lähti, kun Linda ja hänen kehitysvammainen sisarensa Sandra olivat pieniä. Siitä saakka Linda on miettinyt, missä menevät rakkauden ja anteeksiannon rajat.

Tutkija ja muusikko Linda Urbanski, 32, viettää tänäkin vuonna joulun kuten aina – äitinsä, tätinsä, isäpuolensa ja pikkusiskonsa Sandran kanssa.

Sandralla on Downin syndrooma. Siskosten välit ovat läheiset.

– Olisin sydämestäni toivonut, että Sandra olisi saanut olla terve. Toisaalta olen kiitollinen siitä, että hän on elämässäni juuri sellaisena kuin on. Hän on opettanut minulle suvaitsevaisuutta, armollisuutta ja hetkistä nauttimista, Linda kertoo.

Sandran Downin syndrooma todettiin heti synnytyslaitoksella. Vuosi Sandran syntymän jälkeen Lindan isä jätti perheensä. Tuli avioero, isä aloitti tahollaan uuden elämän.

– Isäni ei kestänyt erityislapsen syntymää. Isä oli minulle tosi rakas. Yhtäkkiä häntä ei enää näkynyt. Kaipasin isää hirveästi koko lapsuuteni ajan, Linda sanoo.

”On asioita, jotka jollakin tasolla voi ymmärtää, vaikkei niitä hyväksykään.”

Vuosia myöhemmin, kun Lindan isä oli vakavasti sairas, hän pahoitteli esikoistyttärelleen tapahtunutta.

– Perheen hylkääminen on äärimmäisen julma teko, mutta annoin sen isälle anteeksi. Halusin antaa hänelle rauhan. Mikä oli tapahtunut, oli tapahtunut, Linda Urbanski sanoo.

– Maailma ei ole mustavalkoinen. On asioita, jotka jollakin tasolla voi ymmärtää, vaikkei niitä hyväksykään. Anteeksianto on valtavan tärkeää.

Linda Urbanski kertoo, millainen hänen suhteensa pikkusiskoonsa on, millaista oli yhdistää tutkijan ammatti muusikon työhön ja miten Sandra auttaa häntä rentoutumaan Me Naisten uudessa numerossa 50–51. Tuoreen digilehden voit lukea täältä.

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.