Joonas Nordman on miettinyt ensimmäistä kertaa elämässään auton hankkimista valtavan oravapuvun takia. Kuva: Jonna Öhrnberg
Joonas Nordman on miettinyt ensimmäistä kertaa elämässään auton hankkimista valtavan oravapuvun takia. Kuva: Jonna Öhrnberg

Putous-ohjelman sketsihahmokilpailun Salme Pasi -hahmollaan voittanut Joonas Nordman yllättyi itsekin menestyksestään. – Usko hahmoon oli välillä koetuksella. Olen itsekriittinen ihminen, hän kertoi suoran lähetyksen jälkeen.

Suositun Putous-ohjelman finaali huipentui lauantai-iltana Vuoden sketsihahmon kruunaukseen.

Hahmokisan voiton vei yllättäen näyttelijä Joonas Nordman Salme Pasi -hahmollaan. Porilainen ay-liikkeen salainen ase ja liitto-orava tuli tutuksi hokemallaan ”sillai kai”.

Joonas pesi loppumetreillä yleisöäänestyksessä ennakkosuosikkina pidetyn Antti Holman hahmon Kristiina Kissi Vähä-Hiilarin.

Onnellinen mies ei tahtonut uskoa voittoa todeksi.

– Porin toril tavataan! Nyt tuntuu todella hyvältä, en oikein tajua tätä vielä. Voitto oli yllätys. Olen itsekriittinen ihminen, ja matkan varrella usko hahmoon on ollut välillä koetuksella. Alussa ajattelin, että onko hahmossa mitään järkeä, mutta kun sain hommasta kiinni, se lähti pyörimään, Joonas hehkutti heti suoran lähetyksen jälkeen.

Kuva: Sanoma-arkisto/Terhi Ylimäinen

– Tänään juhlitaan ja kovasti! Maanantaina on paluu arkeen. Viimeistelen Siskonpeti-sarjan käsikirjoitusta ja teen pari hahmokeikkaa. Salme Pasia on pyydetty paljon keikoille, mutta kiireiden takia olen pystynyt ottamaan vain pari pikkujouluesiintymistä. Keväällä tiedossa on enemmän keikkoja.

Joonas virnistää, että ison oravapuvun kanssa liikkuminen on vaivalloista.

– Olen julkisen liikenteen vannoutunut kannattaja, mutta ensimmäistä kertaa olen ajatellut, että tarvitsen auton. Massiivinen puku täyttää yksinään koko takapenkin.

Seuraavaksi Joonas lähtee trooppiselle aurinkolomalle.

– Syksy on ollut jännittävää ja kiireistä aikaa. Nyt on rentoutumisen paikka. Lähden ennen itsenäisyyspäivää yksin Kambodžaan. Tulen takaisin jouluksi. Olen käynyt aiemmin Thaimaassa ja Malesiassa. Kaverit suosittelivat Kambodžaa, ja se tuntui minulle sopivalta kohteelta. Aurinko paistaa, on lämmintä ja saan olla rauhassa yksin.

Lue myös:

Joonas Nordmanin varasuunnitelma: "Alan ajaa koulutaksia"

Näille kaikille Suomi-julkkiksille vinoiltiin Putous-kaudella

Iina Kuustonen ja Sebastian Rejman saapuivat yhdessä Putouksen finaaliin

Jenni Parikka on tehnyt pitkään töitä vaikeasta kokemuksesta toipumiseen ja haluaa muistuttaa, että elämä voi olla taas onnellista. 

Narsistit ovat hyviä manipuloimaan. Heille on tyypillistä, että he ottavat yhden piirteistäsi ja paisuttelevat sitä. Jos esimerkiksi pidät puolesi, narsisti saattaa sanoa, että olet hankala ihminen eikä sinun kanssasi pysty keskustelemaan. Lopulta alat uskoa narsistin valheisiin. Valheet vaikuttavat minäkuvaasi ja voivat olla vahingollisia koko loppuelämän ajan.

Näin Jenni Parikka kuvailee narsisteja.

Hän eli parisuhteessa yhden kanssa ja on muutaman vuoden ajan tehnyt aktiivisesti työtä kokemuksesta toipumisen eteen. Samalla hän on auttanut muita. Hän on kirjoittanut kirjan Voima Narsistin kohdanneelle (Books on Demand). Parikan pääsanoma naristin kohdanneille on, että elämä voi olla taas kevyttä ja onnellista. 

– Kova työ siinä on, mutta se on mahdollista, hän kannustaa muita saman kohtalon kokeneita. 

Avun hakeminen on vahvuutta

Parikan mukaan apua on saatavilla. 

– Minusta tuntuu, kuin seisoisin jättiläisten olkapäillä, hän kuvailee kiitollisuuttaan kaikkeen saamaansa apuun. 

Narsismin uhreille hän antaisi seuraavat kaksi ohjetta:

  1. Poista hänet elämästäsi heti. Jos täysi blokki ei ole mahdollista, välttele hänen seuraansa niin pitkälle kuin mahdollista. 
  2. Toipuminen on prosessi, josta ei selviä yksin. Hae apua. Apua on saatavilla ja sen hakeminen on valtavaa vahvuutta. 


Mistä narsistin tunnistaa? 

Parikan mukaan topimusprosessista tekee hankalan se, ettei narsismia ole helppo tunnistaa. On olemassa narsistisia ihmisiä, jotka ovat itsekkäitä ja manipuloivia. On myös heitä, joilla on narsistinen persoonallisuushäiriö. 

”Kun narsismia lorahtaa liikaa, se on todella sairasta.”

– Meissä kaikissa on narsistisia piirteitä. Terveeseen itsetuntoon tarvitsee hitusen narsismia, mutta jos sitä lorahtaa liikaa, se on todella sairasta, Parikka kuvailee. 

Lisäksi Parikka mainitsee, että narsistit ovat sosiaalisesti taitavia ihmisiä. He valitsevat uhrikseen helposti alistuvia ihmisiä. Sen lisäksi heillä on oma "hovinsa", joka pitää heitä mahtavina ihmisinä. Narsisti on lähipiirilleen niin mukava, ettei kukaan heistä tahdo uskoa hänen sairastavan narsismia. 

Narsistit näyttävät todella itsevarmoilta ja hyväsydämisiltä ihmisiltä, mutta todellisuudessa heillä on huono itsetunto. Narsismi on heille suojaviitta, he tarvitsevat muiden alas polkemista oman itsetuntonsa nostamiseen. 

– Itselläni meni eron jälkeen pari vuotta, ennen kuin ymmärsin sattuman kautta, ettei rakastamani ihminen ollut sitä, mitä oli esittänyt, Parikka kertoo. 

Tietoinen läsnäolo auttaa vanhojen muistojen käsittelyssä

Vaikka Parikka on työstänyt toipumistaan aktiivisesti jo usean vuoden ajan, haavat eivät ole poistuneet kokonaan. 

– Narsistin kohtaaminen on jotain todella musertavaa, eikä sitä kokemusta saa ikinä pois itsestään. Haava paranee ja välillä se pulpahtelee pintaan, Parikka kertoo. 

Välillä jotkut pienet asiat saattavat muistuttaa vanhoista kokemuksista. Myös keho saattaa reagoida muistoihin voimakkaasti. Tietoinen läsnäolo auttaa tällaisissa tilanteissa. 

– Jos jokin muistuttaa minua entisestä, tunteet tulevat pintaan. Silloin minun täytyy tajuta, että nuo asiat eivät ole todellisuutta, vaan menneisyyttä. Minun täytyy tehdä valinta lähdenkö mukaan vai en, Parikka kuvailee vaikeiden tilanteiden hallintaa. 

Tärkeää on myös antaa kipeiden tunteiden tulla pintaan ja tuntua. 

– Anna tunteiden tulla. Ne kyllä menettävät tehoaan heti, kun vain pääsevät esiin. Nousevat muistot voivat olla todella voimakkaita ja niiden käsittelemiseen voi tarvita myös ammattilaisen apua hän neuvoo.

Fatbardhe Hetemaj on tehnyt uraa politiikassa. Hän naurahtaa, että on sisarusnelikon ainoa naimaton. – Toisella veljellä ja siskollani on lapsia. Olen heille se hullu täti.

Fatbardhe Hetemaj, 32, odottaa viikonlopun Maailma kylässä -festivaalia, jolloin hänen perheestään kertova Kotimaa Kosovo-Suomi –dokumentti saa ensi-iltansa.

Dokumenttia tehtiin puolitoista vuotta ja se nosti naiselle pintaan monia muistoja. Hetemaj´n neljän sisaruksen vanhemmat saapuivat Kosovosta Suomeen vuonna 1992, jolloin Fatbardhe oli 7-vuotias.

– Ehkä arkielämässä oli pelon jälkeen vaikeinta tasapainoilla kahden kulttuurin välillä. Meidän kulttuurissa olin tottunut koskettamaan ihmisiä. Täällä on tietty etäisyys.

”Ala-asteella ihmettelin, kun kysyttiin, voit sä olla? Sanoin tietysti kaikille, että voin.”

– Ala-asteella ihmettelin myös, kun kysyttiin, voit sä olla? Sanoin tietysti kaikille, että voin ja sitten minulle suututtiin, kun olin luvannut niin monelle. En ymmärtänyt yhtään, että pitäisi olla vain yhden kanssa kerralla, vaan otin kaikki siipieni suojaan. Olen aina ollut tällainen paljon puhuva, Fatbardhe kertoi eilen Mummotunnelin kesän VIP-avajaisissa.

Hetemaj'n sisarusnelikko on kuuluisa saavutuksistaan. Molemmat veljet pelaavat ammatikseen jalkapalloa, Perparim Italiassa ja Mehmet Seinäjoella. Fatbardhe on tehnyt uraa politiikassa. Hän naurahtaa, että on sisarusnelikon ainoa naimaton.

– Toisella veljellä ja siskollani on lapsia. Olen heille se hullu täti. Olemme yhä tosi läheisiä.

Fatbardhe viettää itse sinkkukesää.

– Kaikki väittävät, että minulla on kumppanin suhteen kovat kriteerit. Minun pitää tuntea, että kyseessä on minun ihminen ja toki kumppanin pitää miellyttää myös silmää. 

– Haluan kuitenkin painottaa, että elämäni on hyvää näinkin. Olen huomannut, että lapsettomia suojellaan, eikä heiltä kysellä henkilökohtaisia kysymyksiä, mutta sinkuilta udellaan tosi henkilökohtaisesti, että miksi miestä ei ole löytynyt. Se ärsyttää joskus.

Kotimaa Kosovo-Suomi, TV1 ma 28.5