Meryl Streepillä on hallussaan Golden Globe -ehdokkuuksien ja -voittojen ennätys. Viimeisimmässä palkintopuheessaan Streep sanoi suorat sanat maansa uudelle presidentille. Kuva: Reuters
Meryl Streepillä on hallussaan Golden Globe -ehdokkuuksien ja -voittojen ennätys. Viimeisimmässä palkintopuheessaan Streep sanoi suorat sanat maansa uudelle presidentille. Kuva: Reuters

"Kun valtaapitävät käyttävät asemaansa kiusaamiseen, se on meille kaikille tappio", suosikkinäyttelijä kritisoi palkintopuheessaan maansa tulevaa presidenttiä.

Näyttelijä Meryl Streepin puhe oli yksi viimeöisen Golden Globe -gaalan vaikuttavimmista hetkistä. Streep sai elämäntyöstään Cecil B. DeMille -palkinnon, ja käytti palkintopuheenvuoronsa kertoakseen, mitä mieltä on Yhdysvaltain presidenttinä aloittavasta Donald Trumpista.

Koko puheen voit katsoa yltä tai lukea Harper's Bazaarista.

Streep aloitti puheensa huomauttamalla, että hänen yleisönsä kuuluu tällä hetkellä amerikkalaisen yhteiskunnan parjatuimpiin osiin: Hollywood-väkeen, ulkomaalaisiin ja lehdistöön. 

– Mikä Hollywood edes on? Se on vain joukko eri paikoista tulevia ihmisiä, Streep sanoi. 

Hän luetteli arvostettuja kollegoitaan, jotka ovat kuka mistäkin kotoisin: Ryan Gosling Kanadasta, Sarah Jessica Parker Ohiosta, Amy Adams Italiasta... Kansainvälisin esimerkki oli näyttelijä Dev Patel, joka on syntynyt Keniassa ja kasvatettu Lontoossa, ja joka edusti Golden Globe -gaalassa näyteltyään Tasmaniassa kasvanutta intialaista. 

–  Hollywood kuhisee ulkopuolisia ja ulkomaalaisia. Jos potkii kaikki heidät pois, ei jää muuta katseltavaa kuin jalkapallo ja vapaaottelu. 

Yksi esitys järkytti

Streepin mukaan näyttelijän ainoa työ on astua erilaisten ihmisten nahkoihin ja antaa ihmisten tuntea, millaista se on. Kaikista vuoden aikana näkemistään hengästyttävän upeista näyttelijäsuorituksista Streep nosti kaikkein mieleenpainuvimpana esiin yhden: 

– Yksi esitys järkytti minua tänä vuonna. – Se oli se hetki, kun henkilö, joka pyrki maamme kunnioitetuimmalle istuimelle, imitoi liikuntavammaista toimittajaa – ihmistä, jonka hän päihitti etuoikeuksissa, vallassa ja kyvyssä iskeä takaisin. Sen näkeminen mursi sydämeni. En saa sitä mielestäni, koska se ei ollut elokuva. Se oli elävää elämää. 

Video New York Timesin reportteria esittävästä Trumpista levisi syksyllä laajasti ja aiheutti paljon paheksuntaa. Trump kannattajineen on puolustautunut väittämällä, että kyse ei ollut toimittajan mollaamisesta. Videon Trumpin puheesta näet täältä.

Väkivalta yllyttää väkivaltaan

Meryl Streep korosti puheessaan, että kun julkisessa valta-asemassa oleva henkilö nöyryyttää heikompiaan edellä kuvaillulla tavalla, se antaa muillekin luvan tehdä samoin.

– Epäkunnioitus kutsuu lisää epäkunnioitusta. Väkivalta yllyttää väkivaltaan. Kun valtaapitävät käyttävät asemaansa kiusaamiseen, se on meille kaikille tappio.

Streep kannusti kaikkia läsnäolijoita suojelemaan journalistien työtä, jotta lehdistö voisi pitää valtaapitäviä silmällä. Puheensa hän lopetti lainaamalla edesmennyttä kollegaansa Carrie Fisheriä:

– Tee särkyneestä sydämestäsi taidetta.

Nimeä ei mainittu

Streepin rohkea kannanotto herätti tuoreeltaan mielipiteitä puolesta ja vastaan. Hän ei maininnut koko puheessaan Trumpia nimeltä kertaakaan, mutta oli varsin selvää, kenestä oli puhe. 

Osa televisionkatsojista oli sitä mieltä, että Golden Globe -gaala on viihdettä, ei paikka politikoinnille. Toisaalta niin tunnetut nimet kuin kotikatsomoista puhetta seuranneet ylistivät Streepiä Twitterissä.

Näyttelijä Emmy Rossum tviittasi rakastavansa Meryl Streepiä enemmän kuin koskaan.

Näyttelijä ja laulaja Alyssa Milano kiitteli Streepiä kauniiksi sieluksi.

Omaa talk show'taan emännöivä Ellen Generes kommentoi Meryl Streepin olevan vailla vertaa.

Koulujärjestelmä sortaa poikia, koska hoivaleikkejä leikkineet naisopettajat yrittävät heidän pään sisään, kirjoitti kasvatustieteen tohtori. Kysyimme, mistä ihmeestä on kyse.

Kasvatustieteen tohtori Jukka Kujala otti tänään kärkkäästi kantaa suomalaiseen koulujärjestelmään mielipidekirjoituksessaan, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa.  Kujala kirjoitti näin: ”Peruskoulun arkista oppimista ja opetussisältöjä koordinoivat menestyjäopettajat, joista suurin osa on naisia. Poikien oppimisen maailmaa rakentavat akateemiset ihmiset, joilta puuttuvat seisaaltaan pissaamisen kokemukset sekä Valtteri Bottaksen tai Partik Laineen sankariuran seuraamisen tunteet oman isän kanssa.”

Ja jatkoi:

”Poikien pään sisään yrittävät opettajat, joiden oma lapsuus on keskittynyt tyttöjen hoivaleikkeihin ja kasvavan tytön kokemusmaailmaan. On mahdoton yhdistelmä onnistua kohtaamaan lukemisesta kiinnostumaton poika Neiti Etsivä -positiosta.”

Kirjoituksen alla Kujalan kannanottoa sekä kiiteltiin että kritisoitiin. Osan mukaan Jukan kirjoitus kiteytti hyvin suomalaisen peruskoulutuksen ongelman. Toisten mielestä Kujala menee kirjoituksessaan kuitenkin ihan liian pitkälle.

Kritisoijien mukaan Kujalan näkemys on voimakas yleistys, joka ei pidä paikkaansa. Kommentoijat toteavat, että kirjoitus myös syyllistää naisopettajia ja sysää vastuun poikien heikommasta peruskoulumenestyksestä naisopettajien harteille.

Onko Kujala oikeasti sitä mieltä, että naisopettajista ei ole opettamaan poikia? Ovatko poikien haasteet koulumaailmassa hänen mielestään naisopettajien vika? Mitä tekemistä seisaallaan pissaamisella on minkään kanssa?

Soitimme Jukalle ja kysyimme.

Jukka Kujala, mitä yritit kirjoituksellasi sanoa?

”Halusin kirjoituksellani kiinnittää huomion siihen, että tällä hetkellä koulumaailmassa poikien kohtaaminen on vaikeaa. Yksi syy siihen on se, että opettajakunta on voimakkaasti tietynlaista.

Tällä hetkellä valtaosa opettajista on naispuolisia huippumenestyjiä. Heiltä puuttuu epäonnistumisen kokemukset ja ymmärrys siitä, millaista on olla kasvava poika. Heillä ei ole kosketuspintaa siihen, millaista on olla esimerkiksi heikosti menestynyt tai vaikean sosiaalisen taustan reunoilla oleva kaveri. Se heijastuu myös heidän asenteisiinsa ja ylipäätään siihen, miten opetus järjestetään.

”Kirjoituksessani on läsnä aito huoli siitä, että peruskoulu ei pysty kohtaamaan reppanapoikia.”

Kirjoitukseni oli piikikäs ja kärjistävä. Samalla siinä on kuitenkin läsnä aito huoli siitä, että peruskoulu ei pysty kohtaamaan reppanapoikia – eikä tyttöjäkään – koska heitä opettavat ihmiset ovat kaikki niin samanlaisia ja katsovat maailmaa samanlaisten lasien läpi.”

Kirjoituksessasi toteat, että tällä hetkellä ”poikien oppimisen maailmaa rakentavat akateemiset ihmiset, joilta puuttuvat seisaaltaan pissaamisen kokemukset”. Miten seisaallaan pissaamisella on mitään tekemistä opettajan pätevyyden kanssa?

”Seisaaltaan pissaaminen on kirjoituksessani ronski kielikuva. Sen tarkoituksena ei ole kritisoida naisopettajia, vaan kiinnittää huomio siihen, että kouluihin tarvitaan monipuolisemmin ihmisiä, jotka tarkastelevat maailmaa erilaisista näkökulmista. Kirjoituksessani en ota kantaa naisten pedagogisiin taitoihin ja kykyyn opettaa vaan siihen, että asioita pitäisi osata katsoa useammasta maailmasta.

Kirjoituksesi voi tulkita syyllistävän naisopettajia. Oliko se tarkoituksesi?

”Ei. Sukupuolella ei ole mitään väliä siinä, kuinka hyvä opettaja on. Siihen olisi kuitenkin kaikkien syytä keskittyä, että poikalapset otetaan paremmin huomioon. On erilaista olla pieni poika kuin pieni tyttö.

”Erilaisuuden hyväksymistä ja sukupuolisensitiivisyyttä tulisi tuoda opettajakoulutukseen.”

Myös opettajakoulutuksen pitäisi herätä tähän kysymykseen. Erilaisuuden hyväksymistä ja sukupuolisensitiivisyyttä tulisi tuoda koulutukseen. Se tarkoittaa sitä, että otetaan huomioon kaikkien haasteet tasapuolisesti – myös niiden, jotka ovat jotain muuta sukupuolta kuin tyttöjä ja poikia.”

Miten tämän koulumaailmaan liittyvän ongelman voisi mielestäsi korjata?

”Tällä hetkellä Suomessa on yksi peruskoulujärjestelmä eikä juurikaan yksityisiä kouluja. Haluaisin nähdä niitä enemmän. Niissä kouluissa jokaiselle voitaisiin tarjota yksilöllistä opetusta ja vaihtoehtoisia polkuja, jottei kukaan putoa kelkasta sen takia, että koulujärjestelmä ei tue oikealla tavalla.” 

Muusikko Arttu Wiskari ei todellakaan ole jouluihminen. – Mitä vähemmän joulua ja joulumieltä on ilmassa, sitä rennompi ja parempi jouluni on, hän kuvailee.

Muusikko Arttu Wiskari viettää joulua usein yksin, kun Pauliina-vaimo ja perheen 4- ja 2-vuotiaat lapset lähtevät maalle.

– En ole oikein ikinä viettänyt joulua aikuisiällä. Vanhemmat ovat eronneet ja omissa menoissa jouluna. Sukulaisia tai serkkuja ei ole.

– Yleensä pelaan jouluaattona pleikkaa. Bändin jätkiä tai kavereita saattaa tulla käymään, hengailemme ja käymme saunassa.

Lasten syntymän myötä Arttu on halunnut tarjota heille mahdollisuuden jouluun, vaikka ei itse siitä niin välitäkään.

– Haen pojan kanssa meille kuusen ja lapset saavat koristella sen. Lapsille myös hankimme lahjoja, jotka käyn aattona viemässä maalle anoppilaan, jossa vaimo ja lapset joulua viettävät.

”Tänä vuonna vaimo sanoi, että minun ei tarvitse tulla ollenkaan maalle, mutta haluan käydä moikkaamassa siellä perhettä.”

Vaimo on hyväksynyt aviomiehensä tavan viettää joulua osittain yksin.

– Meillä on koira, jota ei voi viedä yöksi maalle, joten olen koiravahtina. Tänä vuonna vaimo sanoi, että minun ei tarvitse tulla ollenkaan maalle, mutta haluan käydä moikkaamassa siellä perhettä.

Arttu arvelee, että näin joulu on hänelle oikeaa rauhoittumisen aikaa

– Rauhoittuminen on itselle vaikeaa keikkareissujen jälkeen. Yleensä joulu on myös yhtä kiirettä, joka paikka on sitä ennen tukossa ja rahaa menee kaikkeen mahdolliseen. 

”Nautin suunnattoman paljon yksin kotona siitä rauhasta, kun puhelin ei soi koko aikaa.”

– Nautin suunnattoman paljon yksin kotona siitä rauhasta, kun puhelin ei soi koko aikaa. Mitä vähemmän joulua ja joulumieltä on ilmassa, sitä rennompi ja parempi jouluni on.

Yksi jouluperinne laulajallakin on. Hän käy viemässä kynttilän tai kynttilöitä poisnukkuneiden kavereiden haudoille.

– Läheisin heistä on Idols-Vesku, joka on vanha luokkakaverini. Joskus jätän kaikille yhteisen kynttilän muualla nukkuneiden kivelle. Se riittää minulle jouluherkistelyksi, Arttu kertoi Lastenklinikoiden Kummien JouluMielelle -konsertissa, joka näytetään MTV3:lla 17.12. Lähetyksen aikana kerätään varoja pikkupotilaiden hyväksi.

Vierailija

Arttu Wiskari viettää perhevapaata joulua: ”Pelaan kavereiden kanssa pleikkaa, kun vaimo ja lapset ovat maalla”

Juuri näin. Haluan käydä moikkaamassa lapsia vaikka vaimo sanoi että ei tarvitse tulla joulunviettoon. Vautsi miten reilua. Mä en katsoisi hetkeäkään sitä että lähtisin maalle lasten kanssa ja herra jäisi kotiin pelaa pleikkaa ja nauttimaan hiljaisuudesta...no, jokainen tavallaan.
Lue kommentti