MN 11/2009: Pirkko Hämäläisestä tuli näyttelijä Shirley Templen jalanjäljissä. Eikä juristinkaan ammatti ihan mahdoton olisi ollut.

Näyttelijä Pirkko Hämäläinen astuu ravintolaan pitkässä nahkatakissaan ja trendikkäässä, vaaleassa kampauksessaan. Ei uskoisi, että toukokuussa nainen täyttää 50 vuotta. Ulospäin ei näy sekään, että Pirkon yksityiselämässä on tapahtunut isoja muutoksia. Pirkko erosi hiljattain kumppanistaan, näyttelijä Puntti Valtosesta. Pariskunta ehti pitää yhtä lähes kaksi vuosikymmentä. Heillä on kaksi yhteistä lasta.

Ero on tietysti aina surullinen, mutta Pirkkoa jo naurattaa asian julkinen käsittely. Lehdet ovat kirjoittaneet, ettei pari ole vielä jättänyt avioerohakemusta käräjäoikeuteen.

– Niitä papereita saadaankin odottaa, sillä emme olleet naimisissa! Päätimme aikoinamme, että emme mene naimisiin. Ei se ollut suhteen mitätöintiä, yhdessä voi olla ilman häitäkin.

Elämän tosiasioita

Perheen koossa pysyminen on tärkeää lasten, 17-vuotiaan Villen ja 15-vuotiaan Akun, kannalta. Vaikka molemmat pojat ovat numeroiden valossa teini-iässä, Pirkon mukaan nuoremman pikkulapsivaihe ei tule koskaan olemaan ohi. Aku sairastaa autismia.

Pirkko ja Puntti alkoivat epäillä, ettei Akulla ole kaikki hyvin, kun puhetta ei alkanut kuulua. Lopulta tuli diagnoosi autismista. Tieto ei tullut kuin salama kirkkaalta taivaalta, sillä diagnoosin saamiseen meni vuosi. 15 vuoden aikana Pirkko on oppinut hyväksymään Akun sairauden, vaikka se veikin pitkän ajan.

– Nyt olen suhtautunut asiaan niin, että ihmisellä voi olla paljon rajoittavampiakin asioita, jotkut taistelevat hengestäänkin. Pentti Saarikoskea lainaten: Jokaisella on tämänsä. Ei elämä ole ollut onnetonta tämän takia.

Aku ei tule kuitenkaan koskaan pärjäämään ilman tukea, eikä häntä voi jättää ikinä yksin kotiin.

– Erilaisuuden hyväksyminen ja suvaitsevaisuuden peräänkuuluttaminen ovat minulle nykyään paljon työtäni tärkeämpiä asioita. 30-vuotiaana olin vain minä minä ja tuijotin omaa napaani. Lasten myötä elämän kunnioittaminen ja ihmisarvon tärkeys ovat kasvaneet.

Shirley Templen jalanjäljillä

Lasten hoitamisen ohella Pirkko on ehtinyt tehdä paljon töitä. Nyt pyörivässä Puolustuksen puheenvuorossa Pirkko näyttelee piinkovaa lakinaista, Liisa Heinästä, joka käsittelee oikeussaleissa välillä hyvinkin dramaattisia asioita. Pirkolle rooli on poikkeuksellisen mielenkiintoinen, sillä hänestä olisi hyvin voinut tulla juristi. Ainakin jos hänen isänsä olisi saanut päättää.

– Luin jopa oikiksen pääsykoekirjoja. Isäni teki elämäntyönsä Helsingin puhelinyhdistyksen juristina ja halusi minusta lakinaisen. Hänen tapanaan oli maalailla kauhukuvia näyttelijän ammatista. Mutta näyttelijän työ vei minut mennessään, Pirkko nauraa.

– Ja itse asiassa juristin ja näyttelijän työ on aika samanlaista. Molemmissa käsitellään ihmisten elämää. Lakimieheen turvaudutaan elämän kriisitilanteissa, näyttelijä taas usein peilaa ihmisille elämän kriisitilanteita.

Pirkko on tyytyväinen, että ”vanhallekin” naisnäyttelijälle tarjotaan vielä isoja rooleja. Ainahan on käyty keskustelua siitä, vievätkö nuoret näyttelijät vanhempien työt.

– Päärooli tällaisessa sarjassa oli oikein ilahduttava. Näyttelijän työssä ikä on aina eduksi. Me vain paranemme vanhetessamme.

Pirkon päätyminen näyttelijäksi ei ollut vahinko, sillä hän haaveili siitä jo pikkutyttönä. Shirley Templeä ihaillut lapsi oli haltioissaan, kun vanhemmat veivät häntä teatteriesityksiin.

Ensimmäinen kosketus työhön tuli, kun Pirkko pääsi avustajaksi Kansallisteatterin satunäytelmään Lintu sininen. Pirkko oli ollut Eva Hemmingin steppitunneilla, ja näytelmän koreografiat olivat Evan käsialaa. Kun yksi näytelmän varsinaisista avustajista sairastui pari päivää ennen  ensi-iltaa, Eva pyysi Pirkkoa mukaan näytelmään. Pirkko opetteli koreografiat lämpiössä ja oli innoissaan päästessään viimein näkemään, millaista todellinen teatterityö oli.

Kyllikki Forssell oli paha kuningatar ja Hannu Lauri oli prinssi. Olin seurannut näyttelijöiden työtä pitkään, ja yhtäkkiä olin samassa näytelmässä heidän kanssaan. Se oli upeaa.

Isän toiveista huolimatta Pirkko päätyi Teatterikorkeakouluun. Ovet aukenivat toisella yrittämällä 1979. Mielenkiintoisen opiskeluajasta tekee se, että hän oli Jouko Turkan ensimmäisiä oppilaita. Pirkko ei kuitenkaan ole jaksanut innostua aika ajoin vellovasta Turkka-keskustelusta.

– Koko juttu on valtava myytti. Minulla on kouluajasta hyvät muistot, ja oli siellä muitakin opettajia. Esimerkiksi Ismo Kallion improvisaatiotunnit olivat valtavan mielenkiintoisia.

Teatterikorkeakoulusta Pirkko lähti Turkuun 1983. Se oli Helsingin tytölle iso muutos. Hän yritti ensin hannata vastaan, mutta Ritva Valkama sanoi, että ”pulinat pois, nyt lähdet Turun kaupunginteatteriin, kun sinne kerta pääset”.

– Olen ikuisesti kiitollinen Ritvalle. Turun kaupunginteatteri oli se varsinainen teatterikoulu. Siellä oli vain muutama nuori naisnäyttelijä, joten sain paljon vastuuta klassikkonäytelmissä, kuten Niskavuoressa. Siihen kahteen vuoteen mahtui paljon.

Työteliäs velttoilija

Pirkko luonnehtii itseään ”teatteri-ih¬miseksi”. Hänellä oli vakituinen kiinnitys eri teattereissa vuoteen 1992 asti, mutta hän on näytellyt myös lukuisissa elokuvissa, esimerkiksi Aki ja Mika Kaurismäen leffoissa. Ensimmäiseen elokuvaansa hän pääsi puolivahingossa, kun kuvaaja totesi filmiryhmälle, että ”muusikkotuttavallani on vaaleatukkainen tyttöystävä, joka on teatterikorkeakoulussa. Ehkä se osaa näytellä, soitetaan sille”.

Ja näin Pirkko päätyi leffaan, jota hän kutsuu Esivalehtelijaksi. Siitä ei tullut mitään suurempaa, mutta se poiki rooleja muista leffoista, kuten Mika Kaurismäen Valehtelijasta ja Arvottomista. 1990 Pirkko palkittiin Jussilla roolistaan Mika Kaurismäen Paperitähdissä.

– Mutta palkinnot eivät ole näyttelijöille niin iso juttu kuin ehkä yleisölle. Tietysti tunnustukset ovat kivoja, mutta niiden isompi tarkoitus on olla viihdykettä katsojille. Tätä ei voi tehdä, jos on riippuvainen julkisesta tunnustuksesta.

Pirkko ei tunnustaudu työriippuvaiseksi, vaikka hämmentyy itsekin nähdessään listan tekemistään töistä.

– Apua, onpa näitä paljon! Mutta en todellakaan ole mikään työmyyrä tai -narkomaani. Itse asiassa rakastan velttoilua. Keksin aina jotain ajateltavaa ja tekemistä.

Esimerkiksi uiminen kuuluu Pirkon suosikkiharrastuksiin, ja mihin tahansa hän meneekin, on uikkareiden oltava mukana. Uiminen on Pirkolle hetki olla yksin ja rauhassa.

– Vesi on rauhoittava elementti. Vedessä ei tarvitse ajatella mitään tai voi kuvitella olevansa delfiini tai kala. Tai sitten voi ajatella kaikenmaailman asioita, kun vain sahaa allasta edestakaisin. Olen ratkaissut monta ongelmaa uidessani.

Pirkko luonnehtii itseään hyväosaiseksi saadessaan tehdä asioita, joista pitää.

– Se on valtavan iso etu elämässä, ettei sitä kehtaa edes sanoa. Olen suorastaan hävyttömän hyväosainen. Jos valittaisin mistään työssäni, se olisi pelkkää elitististä marinaa. Totta kai tässäkin hommassa on hetkiä, ettei huvittaisi mennä töihin. Joskus jäisin mieluummin räntäsateella sohvalle lukemaan kirjaa kun raahautuisin bussipysäkille ja iltanäytökseen.

Vuosien kokemuksen myötä Pirkko osaa arvostaa suorituksiaan, vaikka vaatimattomuutta korostavassa Suomen ilmapiirissä se ei aina ole helppoa.

– En sano olevani hyvä näyttelijä, mutta voin sanoa osaavani ammattini, Pirkko toteaa.

– Mutta aina kun näyttelijä aloittaa uuden jutun, työnteko alkaa tavallaan alusta. Se on klisee, mutta vanhat kliseet pitävät useimmiten paikkansa.

Pieni huoli tulevasta

Lähestyvä lama on saanut Pirkon miettimään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

– Edellinen lama meni minulta Bosnian sodan ohella täysin ohi, kun pojat olivat pieniä, hän muistelee.

– Näin uuden laman lähestyessä tietysti toivoo, että pysyisi itse leivänsyrjässä kiinni, mutta enemmän toivon sitä, että välttämättömyyksistä ei nipistetä. Akun äitinä tiedän, että vammaiset tarvitsevat paljon erilaisia tukia alkaen kuljetuksista. Vammaisia sivuutetaan muun muassa koulutusasioissa, Pirkko harmittelee.

– Meillä on ollut hyvin asiat, kun asumme pääkaupunkiseudulla. Aku on voinut käydä hyvää koulua, mutta muualla Suomessa tilanteet ovat erilaisia. Näissä asioissa on hirveästi tekemistä.

Toukokuussa vastaantulevat 50-vuotispäivät ovat saaneet Pirkon miettimään ikääntymistä. Ja kaikkea muuta, mitä minäkeskeisenä nuorena ei tullut mietittyä.

– Nyt toivoisin vain, että minä ja rakkaat ihmiseni pysyisimme terveinä.

Pirkko Hämäläinen

  • Syntynyt 29.5.1959 Helsingissä. ”Kun katson elämääni taaksepäin, se on ollut mielenkiintoinen.”
  • Näytellyt lukuisissa tv-sarjoissa kuten Vuoroin vieraissa, Handu pumpulla, Sydänten akatemia ja Me stallarit. Mukana myös useissa hittileffoissa kuten Onnen varjot, Keisarikunta ja Pitkä kuuma kesä.
  • Kaurismäkien ohella ohjaaja Kaisa Korhonen on vaikuttanut Pirkon uraan paljon. Pirkko oli mukana Tampereen teatterin sisällä toimineessa teatteriryhmässä Musta rakkaus, jossa oli mukana viisi näyttelijää ja ohjaajana Korhonen. Ryhmä teki kolmen vuoden aikana yhdeksän ensi-iltaa.
  • Tehnyt lukuisia teatterirooleja muun muassa Helsingissä, Turussa ja Tampereella.
  • Palkittiin vuonna 1990 Jussilla naispääosasta Paperitähdet-elokuvassa.
  • Taiteilijaliitto näyttelijä Puntti Valtosen kanssa kesti 18 vuotta. Pariskunnalla on kaksi lasta, 17- vuotias Ville ja 15- vuotias Aku.
  • Harrastaa uimista ja lukemista. ”Lukeminen tuo uusia näkökulmia elämään. Kuten Bo Karpelan sanoi, kirjoista oppii elämää.”

Marja Hintikka nähdään syksyllä Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa. – Aloitan työt askel kerrallaan, kun lapset ovat vielä niin pieniä, Marja kertoo.

Juontaja Marja Hintikka palaa syksyllä televisioon, kun hänet nähdään kilpailijana Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa. Marjan ja juontaja-puoliso Ile Uusivuoren kolmesta lapsista nuorin aloittaa samalla päivähoidon.

– Aloitan työt askel kerrallaan, kun lapset ovat vielä niin pieniä. Teen päätökset perhe edellä. Ajattelen tasapainoa, jossa jokaisen perheenjäsenen hyvinvointi on vaakakupissa.

– Olen pyrkinyt välttämään nykyään ääripäitä. Maailma ei katoa ympäriltä, mutta lasten lapsuus ei saa kadota työkiireisiin, Marja kertoi ohjelman lehdistöpäivässä.

Marja palaa äitiyslomalta käytännössä alkuun treenisalille, sillä ohjelmaa varten tanssia harjoitellaan 4–5 tuntia päivässä. Nuorin lapsi on alkuun suunnilleen saman ajan päivähoidossa.

” Viime yö oli taas todella pirstaleinen. Näin on aina, kun on joku tärkeä työjuttu, kuten ohjelman lanseeraus. Silloin lapset heräilevät vuorotellen tunnin välein.”

– Käyt päivätansseissa, Marjan valmentaja Matti Puro vitsaili.

Marjan kaikki lapset ovat olleet huonoja nukkujia, joten juontajaa jännittää päivittäisen fyysisen treenin yhdistämisen vähäisiin yöuniin.

– Viime yö oli taas todella pirstaleinen. Näin on aina, kun on joku tärkeä työjuttu, kuten ohjelman lanseeraus. Silloin lapset heräilevät vuorotellen tunnin välein.

Perheen 5-, 3- ja 1,5 -vuotiaat lapset ovat syntyneet pienellä ikäerolla. Marja laskeskelee, että hän on viiiden vuoden aikana nukkunut koko yön katkeamatonta unta parikymmentä kertaa.

– Käytännössä meillä on ollut  koko ajan vauva. Kun keskimmäinen alkoi nukkua kaksivuotiaana täydet yöunet, kuopus synty. Ihmeesti sitä vain jaksaa, mutta fantasiani on, että saisin nukkua kaksi yötä kahdeksan tuntia putkeen.

avot on vaikeet iahan kamlan v...

Marja Hintikka palaa äitiyslomalta tähtiohjelmaan: ”Olen nukkunut viiden vuoden aikana vain parikymmentä kokonaista yötä”

TTK kirjoitti: Ihmeellistä valittamista. Eiköhän ole itse lapsienhankinnastaan päättänyt, vai vahinkojako ovat olleet. Jos näin, niin kannattaa varata aika valistukseen. Tuo on niin totta tekee itsestään martyyrin aina sama laulu mie mie ja mie ..väsyä valittaa silti tunkee joka ohjelman TTK..ssakin varmaan kertoo univajeestaan:)?Mein mummo lähti evakkoon paukkupakkaseen karjavaunussa kolmen allle kolmevuotiaan kanssa nuorin 2.kk ikinä en kuullut hänen valittavan tai vaikertavan asiasta...
Lue kommentti
maiju

Marja Hintikka palaa äitiyslomalta tähtiohjelmaan: ”Olen nukkunut viiden vuoden aikana vain parikymmentä kokonaista yötä”

Olen samaa mieltä. Ihme ruikutusta. Ei ole pakko lapsia tehdä. Hänellä ne ovat vielä ihan terveitä lapsia. Olis kiitollinen. Luuleeko olevansa ensimmäinen äiti maailmassa. Minulla 4 lasta, kaksi heistä siaraita. Silti ei tarvinnut ruikuttaa. Eikö se mies tee mitään? Siittääkö se vaan?
Lue kommentti
Marita Taavitsaisen valmentajana toimii Sami Helenius. ”Olen aina katsonut lavalta vähän kateellisena, että voi kun minäkin osaisin tanssia noin. Tai että olisi rohkeus mennä sinne riviin haettavaksi. Olen kerran ollut ja se oli erikoinen tunne. Sami on varma nakki, sillä hänelle maksetaan minun kanssa tanssimisesta”, Marita vitsaili. Kuva: Jonna Öhrnberg
Marita Taavitsaisen valmentajana toimii Sami Helenius. ”Olen aina katsonut lavalta vähän kateellisena, että voi kun minäkin osaisin tanssia noin. Tai että olisi rohkeus mennä sinne riviin haettavaksi. Olen kerran ollut ja se oli erikoinen tunne. Sami on varma nakki, sillä hänelle maksetaan minun kanssa tanssimisesta”, Marita vitsaili. Kuva: Jonna Öhrnberg

Laulaja Marita Taavitsainen on yksi syksyllä alkavan Tanssii tähtien kanssa -ohjelman kymmenestä kilpailijasta.

Marita Taavitsainen on mukana Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa. Kilpailu tulee laulajan mukaan hyvään saumaan, sillä Marita toipuu avioerosta. Laulajan entinen puoliso Tomi Natri muutti kesällä pois parin yhteisestä asunnosta Lapualle.

– Minulla on tällainen korkokenkäsyndrooma. Kun minulla on korkkarit yllä, tuntuu että kaikki on hyvin. Kun kotona vaihdan villasukkameininkiin, niin tuntuu, että jaksanko edes näitä perunoita keittää. Yöt itken kotona.

– Olen vähän on-off -tilassa. Odotan syksyä ja että saadaan uusi rytmi elämään, kun kuopuskin aloitti koulussa. Täytyy vain luovia ja löytää oma tapa elää tätä lasten kanssa tätä arkea. Ja eikö ne sano, että kuntoilu auttaa myös henkiseen vireyteen? Marita totesi ohjelman lehdistötilaisuudessa.

Marita ja Tomi erosivat lopullisesti talvella, mutta he ovat hoitaneet taloon ja kahteen kouluikäiseen tyttäreen liittyviä asioita vielä saman katon alla.

”Minulla on tällainen korkokenkäsyndrooma. Kun minulla on korkkarit yllä, tuntuu että kaikki on hyvin.”

Ex-miehen muutto entisille kotikonnuille Pohjanmaalle oli Maritalle pieni yllätys.

– Tyttöjen osalta se tulee olemaan aika iso haaste. On hän aina siitä puhunut, että haluaa sinne muuttaa. Ehkä se on hänelle unelmien täyttymys.

Marita uskoo, että asiat järjestyvät.

– Luotan tukiverkkooni. Äitini on suureksi avuksi tässäkin, että pääsen keikoille ja sunnuntain suoriin lähetyksiin. Padit ja puhelimet on keksitty, niin voin hätätapauksessa ottaa tytöt mukaan harjoituksiin.

Ex-parin Nurmijärvellä sijaitseva talo on yhä myynnissä. Marita asuu siinä tyttöjen kanssa niin kauan, kunnes se on myyty.

– Onneksi on kesä. Nurmikon leikkauksen sain juuri ulkoistettua yhdelle kaverille. Ja on siinä niitä naapurin ukkoja, joiden tukat olen leikannut monta vuotta, niin minulla on siellä palveluksia varastossa.