Lukuisista yrityksistä huolimatta Pirjo Heikkilä ei päässyt ikinä TeaKiin eikä Nätyyn. Kuva: TV5
Lukuisista yrityksistä huolimatta Pirjo Heikkilä ei päässyt ikinä TeaKiin eikä Nätyyn. Kuva: TV5

Koomikot-jaksossa selvisi, että Pirjo Heikkilä pyrki sinnikkäästi Teatterikorkeakouluun ja Nätyyn.

Koomikko Pirjo Heikkilä, 35, kertoi tiistai-iltana esitetyssä Koomikot-jaksossa pyrkineensä Teatterikorkeakouluun jopa seitsemän ja Nätyyn kolme kertaa.

– Kyllä siinä tuli kymppikerta täyteen. Mutta sitten, kun stand up rupes viemään, niin sitten oli vähän sillai, että mä käyn näyttämässä vaan persettä siellä, Pirjo kertoi jaksossa.

Hän mietti myös, että on itse elävä esimerkki siitä, miten nuorisoteatteripohjallakin voi luoda menestyksekkään uran.

Illan jaksossa haastateltiin Pirjolle tärkeitä ihmisiä, kuten Pirjon nuoresta asti tuntenutta, Lahden Nuorisoteatterin entistä ohjaajaa Matti Hulkkosta. Matti muisteli, että Pirjolle oli kova paikka, kun muita nuorisoteatterilaisia alkoi päästä kouluun, mutta Pirjolta ovet sulkeutuivat kerta toisensa jälkeen.

– Muistan, ettei se ollut ihan se Pirjo, joka se oikeasti on. Siinä oli sellainen lasku, että tästä ei tuu koskaan mitään, Matti sanoi ohjelmassa.

Matti kertoi jaksossa myös Pirjon hakeneen hänestä jonkinlaista isähahmoa nuorisoteatteriaikoina.

– Mutta olin varmaan joku 25-vuotias kundi. En kauhean lähelle uskaltanut Pirjoa päästää, koska ajattelin, etten haldaa sitä juttua. Jälkikäteen ajatellen Pirjoa olis pitänyt kannustaa ja rakastaa vielä enemmän, Matti mietti.

– Matti oli mulle tärkeä hahmo, liikuttunut Pirjo myönsi jaksossa.

Koomikot TV5:llä tiistaisin kello 21. 

Lue myös:

Katso video: Pääsisikö Elina Knihtilä tällä esityksellä Teatterikorkeakouluun?

Pirjo Heikkilä kollegastaan: "Olin kuullut, että se on adhd ja maanis-depressiivinen"

Popeda ja Kummeli saivat Minka Kuustosen hakemaan Nätyyn

Ida Paul ja Kalle Lindroth ovat Emma Gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi. 

Duona esiintyvän Ida Paulin ja Kalle Lindrothin työtilanne ei ole tavanomaisin, sillä Ida Paul opiskelee toista vuotta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa.

”Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita.”

– Lensin yöllä juuri takaisin Suomeen. Teemme töitä periodeissa. Suomessa teemme keikkoja ja musajuttuja. Kun olen Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita, Ida Paul kertoi tänään Emma-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Ida Paulin äiti on suomalainen ja isä yhdysvaltalainen. Lapsena hän on asunut Amerikassa lyhyen aikaa, jolloin haave amerikkalaisessa yliopistossa opiskelusta lujittui. 

Hakuprosessi Harvardiin kesti puoli vuotta, jonka aikana Ida Paul keräsi suosituksia opettajilta ja kollegoilta, kirjoitti esseitä ja teki SAT-pääsykokeen. Ida Paul teki jo tuolloin, 19-vuotiaana, kappaleita Warnerin artisteille.

– Toki arvosanat pitää olla kouluun riittävän hyvät, mutta pitää olla lisäksi joku asia, jossa on ihan huippu. Minulla se oli tämä musajuttu, joka on yhä minulle numero yksi.

”Kaikki eivät ole tiedehörhöjä”

Harvardissa Ida Paul ei ole vielä päättänyt pääainettaan, mutta on opiskellut yhteiskuntatieteitä, naistutkimusta sekä sivuaineina tanssia ja teatteria. Hän asuu kampuksella asuntolassa.

”Koulu on ihan oma ekosysteeminsä.”

– On kivaa, kun parhaat kaverit asuvat ihan naapurissa. Koulu on ihan oma ekosysteeminsä, kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. 

– Vaikka koulussa on lahjakkaita ihmisiä, ei kaikki todellakaan ole mitään tiedehörhöjä, jotka ovat hautautuneet laboratorioon. Sinne haetaan joka vuosi entistä monipuolisempi vuosiluokka opiskelijoita.

Harvardiin pääsy ei jää rahasta kiinni

Lukuvuosimaksu Harvardissa on yli 50 000 dollaria eli yli 42 000 euroa. Ida Paul painottaa, että Harvard kuuluu need blind -haun piiriin, jossa maksut räätälöidään opiskelijalle maksukyvyn mukaan. Loput maksusta kuitataan lahjoituksilla, joita yliopisto on saanut.

– Tiedän opiskelijoita, jotka eivät maksa opiskelusta mitään. Jotkut käyvät opintojen ohella töissä. Kenelläkään ei jää pääsy rahoituksesta kiinni.

”Musa on ainut pysyvä asia mun elämässä.”

Ida Paulilla on tällä hetkellä koti Suomessa ja Amerikassa, mutta hän uskoo panostavansa tulevaisuudessa eniten musiikkiin. Ida Paulin ja Kalle Lindrothin ensimmäinen albumi julkaistaan helmikuussa.

– Musa on ainut muuttumaton, pysyvä asia mun elämässä. Vaikka elämä ja vaatimuksen Harvadissa ovat joskus stressaavia, se varmasti kannattaa. Mitä enemmän koen, sitä enemmän minulla on myös lauluihin kirjoitettavaa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla